Suomi kouluttaa jatkossakin kapellimestareista maailmantähtiä, jos Sakari Oramolta kysytään.
Taideyliopiston Sibelius-Akatemian uudella orkesteri- ja kapellimestarikoulutuksen professorilla on takana ensimmäiset tunnustelut uudessa tehtävässä, ja into on piukassa. Oramo aloitti viisivuotiskautensa professorina vuoden ensimmäisenä päivänä.
– Tämän ensimmäisen kuukauden aikana minulle on valjennut tehtävään liittyvä vastuu ja toisaalta sen laajuus. Proffalta odotetaan, että hän muovaa tehtävän omakseen tietyissä puitteissa, Oramo pohdiskelee.
– Olen innoissani ja onnellinen siitä, miltä se tuntuu tällä hetkellä.
Sibelius-Akatemian kapellimestariluokka tunnetaan ainutlaatuisena tähtitehtaana. Saman koulun ovat käyneet lähes kaikki maailmalla menestyneet suomalaiset kapellimesarit.
Koulutuksen metodit ovat pitkälti legendaarisen pedagogin Jorma Panulan käsialaa. Hän muun muassa vakiinnutti kapubändin aseman Sibelius-Akatemiassa. Kapubändi on opiskelijoista koottu orkesteri, jota kapuoppilaat johtavat säännöllisesti.
Panulan työtä ennen Oramoa jatkoivat Leif Segerstam ja Atso Almila.
– Täällä on ainutlaatuiset instrumentit käytössä. Euroopassa on mielenkiintoisia paikkoja, joissa opiskellaan orkesterinjohtoa, ja jotka voisivat olla verrannollisia Helsingin tilanteen kanssa, mutta siellä seurataan sitä, mitä täällä on aikoinaan aloitettu, Oramo toteaa.
Maailman parhaita orkestereita johtava professori inspiroi
Näyttävä lähtölaukaus uuteen tehtävään saatiin lauantaina, kun professori itse johti Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteria Sibafestin päätöskonsertissa Helsingin Musiikkitalossa.
Opiskelijoista koostuvan orkesterin kenraaliharjoitusta seuraavat Oramon uudet silmäterät eli kapellimestariluokan oppilaat. Katsomossa istuva nuorten lupausten rivistö seuraa herkeämättä maailmantähteä työssään. Edessä on muistiinpanovälineitä ja partituureja.
– Kaikkein tärkein tapa, miten tätä hommaa opiskellaan, on partituurien lukeminen. Nuotteja pitää lukea – ja paljon, pianistinakin tunnettu Tarmo Peltokoski, 19, kertoo.
Myös ammattikapellimestarien työn seuraaminen on oleellinen osa opiskelua. Puhumattakaan työn harjoittelusta käytännössä, kapubändin edessä, professorin ohjauksessa.
– Se on ensiluokkaisen tärkeää ja korvaamatonta, Peltokoski luonnehtii.
Peltokoski kertoo, että opiskelijat ovat ottaneet uuden professorin innolla vastaan. Itse asiassa tätä hetkeä on odotettu siitä lähtien, kun uutinen Oramon professuurista julkaistiin 2017. Maailman parhaita orkestereita säännöllisesti johtavan BBC:n sinfoniaorkesterin ylikapellimestarin läsnäolo inspiroi.
– Kyllähän se näkyy ja tuntuu. Sakari voi kertoa meille juttua siitä, miten Berliinissä käyttäydytään, ja mikä sen hauskempaa olisi kuin kuunnella sellaisia juttuja, Peltokoski naurahtaa ja viittaa Berliinin filharmonikkoihin, monien mielestä maailman parhaaseen sinfoniaorkesteriin.
Edessä ei liene radikaaleja muutoksia, sillä Oramo ja hänen edeltäjänsä Almila ovat molemmat Panulan oppilaita, Peltokoski tuumaa.
– Toisaalta ei tässä vielä tiedetä, miten tämä lähtee rullaamaan. Hirmu mukavaa tämä on meidän kaikkien mielestä.
Oramo painottaa musiikin aseman merkitystä
Oramo laskee Sibelius-Akatemiassa tarjotun koulutuksen eduiksi toimivien metodien lisäksi opiskelun ohessa rakentuvat suhdeverkostot.
Moni kapuluokalla opiskeleva saa näytönpaikkoja, kuten assistentin eli apulaiskapellimestarin tehtäviä ja kutsuja paikkauskeikoille. Pari päivää sitten mallia näytti luokalla opiskeleva Emilia Hoving, 25, joka paikkasi sairastunutta ruotsalaiskapellimestaria Daniel Blendulfia Tapiola Sinfoniettan edessä.
– Opiskelupaikka täällä ei nyt ehkä passi ole, mutta ainakin suositus sellaiselle. Mahdollisuuksien kirjo on täällä hyvä verrattuna Keski-Euroopan maihin, joissa turvaudutaan useammin etabloituneisiin nimiin.
Oman mausteensa kapuluokan tarinaan tuo mestaripedagogi Jorma Panula, joka laittoi välit poikki Sibelius-Akatemiaan muutama vuosi sitten. Emeritusprofessori kouluttaa kapellimestareita vieläkin, 89-vuotiaana, omassa maksullisessa Panula-Akatemiassaan.
Suorapuheisuudestaan tunnettu Panula kertoi Ylelle lopettaneensa yhteistyön, koska "enää ei klaffannut".
– Järjestelyt eivät toimineet, niin mä sanoin, että loppu, perustetaan oma.
Oramo uskoo, että Sibelius-Akatemia on edelleen otollinen paikka kouluttaa kapellimestareita.
– Olemme osa Taideyliopistoa ja joku voi ajatella, että meininki on välillä byrokraattista. Resurssitkin ovat tiukassa ja niitä pikkuisen höylätään joka vuosi, tai näin olen tässä vaiheessa havainnut. Mutta kyllä tämä korkeakoulu tarjoaa yhä erittäin hyvät puitteet kehittää kansainvälisen tason kapellimestareita, Oramo kertoo.
Resurssien suhteen Oramo kääntää katseensa yhteiskunnan rakenteisiin. Musiikin asema ei ole entisellään suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.
– Toivoisin todella, että musiikkikoulutus osana lasten ja nuorten taidekoulutusta säilyy nykyisellään sekä laadultaan että määrältään.