Tupakointi vaikuttaa sikiön kehitykseen luultua enemmän jo raskauden alkuvaiheessa. Äidin tupakointi raskauden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana vaikuttaa esimerkiksi kehittyvän lapsen aivojen kokoon. Tupakoivien äitien lapset syntyvät keskimäärin pienikokoisempina ja heillä on pienemmät aivot.
Tiedot selviävät tuoreesta Itä-Suomen yliopiston väitöstutkimuksesta, jonka aineisto on poikkeuksellisen suuri. Tutkimuksessa oli mukana 1,4 miljoonaa suomalaista vastasyntynyttä vuosilta 1991–2016. Heidän raskauden aikaiset ja syntymän jälkeiset tietonsa kerättiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylläpitämästä syntymärekisteristä.
– Tupakointi alkuraskaudessa vaikuttaa lapseen peruuttamattomasti, vaikka äiti lopettaisi tupakoinnin myöhemmin raskauden aikana, sillä esimerkiksi aivojen kehitys painottuu alkuraskauteen, sanoo tutkija Isabell Rumrich.
Tutkimuksen mukaan äidin raskaudenaikainen tupakointi vaikuttaa syntyvän lapsen terveyteen koko tämän elämän ajan.
– Raskauden alku on todella tärkeä kehitysvaihe sikiölle. Se on aikaa, jolloin moni nainen ei välttämättä edes tiedä olevansa raskaana, Rumrich huomauttaa.
Tupakoinnin ketjuvaikutukset näkyvät läpi elämän
Raskausajan tupakointi kohottaa esimerkiksi keskosuuden, alhaisen syntymäpainon ja lapsuusajan ylipainon riskejä.
Nämä tekijät puolestaan kohottavat riskiä sairastua myöhemmin elämässä kroonisiin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin.
Rumrichin tutkimuksen mukaan vuonna 2017 Suomessa menetettiin 34 000 tervettä elinvuotta, kun laskettiin yhteen raskausajan tupakointi sekä keskosuuden, alhaisen syntymäpainon ja lapsuusajan ylipainon riskit.
Näistä arviolta noin 1 200 tervettä elinvuotta menetettiin äidin raskausajan tupakoinnin vuoksi.
Vuoden 2018 tilastojen mukaan 11 prosenttia suomalaisäideistä eli noin 5 200 naista tupakoi raskauden aikana, noin puolet heistä koko raskausajan. Yleisintä tupakointi on nuorilla, alle 20-vuotiailla synnyttäjillä. Heistä lähes neljä kymmenestä tupakoi alkuraskauden aikana.
Nuuskan nikotiinihuippu jopa pidempi
Suurin osa tupakan sisältämistä kemiallisista yhdisteistä läpäisee istukan ja kulkeutuu myös sikiöön. Nuuskan käytön haitat raskausaikana ovat verrattavissa tupakanpolttoon. Vaikka nuuskatessa ei tapahdu altistumista haitallisille palamistuotteille, nuuska aiheuttaa jopa pidempikestoisen nikotiinihuipun elimistössä kuin tupakointi.
– Sen sijaan nikotiinikorvaustuotteiden tai sähkötupakan vaikutuksista ei ole olemassa kattavaa tutkimustietoa, Rumrich sanoo.
Jo aiemmin tutkimuksissa on todettu raskausajan tupakoinnin monet haitat. Raskauden aikainen tupakointi jopa viisinkertaistaa kätkytkuoleman riskin. Tupakoineiden äitien lapset ovat muita alttiimpia hengitystieinfektioille. Heillä on todettu myös enemmän oppimishäiriöitä ja ylivilkkautta kouluiässä.
– Aiemmassa kirjallisuuskatsauksessamme löytyi joitakin viitteitä myös äidin tupakoinnin yhteydestä lasten syöpiin, esimerkiksi aivokasvaimiin, Isabell Rumrich sanoo.
Neuvolaan jo ennen raskautta?
Suomessa odottajat tupakoivat enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Jos myös odottajan puoliso tupakoi, on lopettaminen paljon vaikeampaa.
– Neuvolassa kysytään ensikäynnillä molempien vanhempien tupakoinnista. Olisi tärkeää, että molemmat olisivat myös paikalla, kun tupakoinnin vaikutukset otetaan puheeksi, sanoo tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen THL:stä.
Hänen mukaansa yksi tehokkaimmista tavoista vähentää alkuraskauden tupakointia olisi vaikuttaa siihen, etteivät teini-ikäiset alunperinkään aloittaisi tupakointia.
Äitiysneuvolaan hakeudutaan usein vasta raskauden alettua.
– Olisi hyvä, jos elintavoista voisi keskustella käynnillä jo siinä vaiheessa, kun raskaus on vasta suunnitteilla.
Tupakoiville odottajille aihe on herkkä ja herättää syyllisyyden tunteita. Hakulisen mukaan äitiysneuvolassa tupakoinnin lopettamiseen täytyy kannustaa ennen kaikkea positiivisen kautta.
Monissa neuvoloissa on käytössä häkämittari. Sen avulla odottajalle voidaan konkretisoida tupakoinnin vaikutuksia. Mittari voi toimia myös motivaattorina, kun äiti on päättänyt lopettaa tupakoinnin. Mittariin puhaltaminen on vapaaehtoista.
– Käypä hoito -suosituksen mukaan häkämittarista on apua osana vieroitusohjausta erityisesti raskauden aikana, Hakulinen sanoo.
Pitäisikö äitiysneuvolan tarjota nykyistä enemmän elintapaohjausta jo ennen raskautta? Keskustelu on avoinna 7.2. klo 23:een asti.
Lue myös:
Tutkimus: Raskaudenaikainen tupakointi lisää lapsen riskiä sairastua ADHD:hen myöhemmin elämässä