Vaikka Terrafame sai tänään valtioneuvostolta luvan käynnistää uraanin talteenoton ja jalostuksen, on asiaa puitu jo kymmenisen vuotta.
Lue tänään julkaistu juttu: Suomesta on tulossa EU:n ainoa uraanintuottaja – Valtioneuvosto myönsi Terrafamelle luvan uraanin hyödyntämiseen
Vuosituotanto olisi enintään 250 tonnia uraania. Tämä määrä tekisi Suomesta keskeisen uraanintuottajan koko EU:ssa.
Terrafamen 250 tonnia nostaisi Suomen uraanintuottajissa sijalle 13, heti Etelä-Afrikan jälkeen, joka tuotti toissa vuonna uraania 346 tonnia. Maailman suurin uraanin tuottaja on Kazakstan, joka tuotti toissa vuonna lähes 22 000 tonnia uraania.
Suomessa on aiemmin kaivettu uraania vain koeluontoisesti 1950- ja 1960-luvuilla Askolassa ja Enon Paukkajanvaarassa.
Kaivoksen vieressä olevalla Tuhkakylällä uraanista on tiedetty jo ainakin 1980-luvulta alkaen, kun Geologian tutkimuskeskus GTK teki alueella tutkimuksia.
Tässä jutusta voit lukea käännekohdat siitä, miten tähän hetkeen on päädytty ja miltä tulevaisuus näyttää. Artikkeli käsittelee kaivoksen uraanikäänteitä, ei muita kehityskaaria tai ympäristöongelmia.
2010
Keskustelu Talvivaaran uraanin talteenotosta alkoi. Silloin Sotkamon kaivoksen alkuperäinen pyörittäjä Talvivaara ilmoitti, että metallien lisäksi malmista saadaan talteen uraania, ja että talteenotto voisi alkaa jo vuoden 2010 syksyllä.
Tällöin Talvivaaran silloinen toimitusjohtaja Pekka Perä muistutti, että kaivoslaki velvoittaa hyödyntämään kaivostoiminnan sivutuotteet. Hän korosti, että Talvivaarasta ei ole tulossa uraanikaivosta.
2012
Valtioneuvosto myönsi Talvivaara Sotkamolle maaliskuussa uraanin talteenottoluvan ydinenergialain nojalla. Jo tällöin uraania oli tarkoitus ottaa talteen puolituotteena, eli niin sanottuna yellow cake -uraanina, ja myydä se kanadalaisyritykselle ydinvoimalaitosten polttoaineen raaka-aineeksi.
Tässä vaiheessa valtioneuvosto ei kuitenkaan myöntänyt yhtiölle oikeutta aloittaa tuotantoa välittömästi, vaan Talvivaaran täytyi ensin muun muassa toimittaa turvallisuusseloste Säteilyturvakeskukselle.
2013
Talvivaaran uraanilaitos oli jo lupia vaille käyttövalmiina.
Uraanin talteenottohanke vaati kuitenkin ympäristöluvan Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta sekä kemikaaliluvan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta. Lisäksi Säteilyturvakeskuksen täytyi myöntää käynnistämisluvan ja tarkastaa toiminnan ennen sen aloittamista.
Tässä vaiheessa Talvivaara oli luovuttanut osan tarvittavista lausunnoista.
Silloinen Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perä kommentoi Ylelle toukokuussa 2013, että Talvivaarassa odotetaan, että luvat saadaan kesällä ja uraanituotanto käynnistyisi toisen vuosipuoliskon aikana.
Toisin kuitenkin kävi.
Joulukuussa 2013 korkein hallinto-oikeus kumosi uraanin tuottamiseen annetun luvan ja palautti sen valtioneuvoston uudelleen käsiteltäväksi. Talvivaara oli tässä vaiheessa ajautunut talousvaikeuksiin ja yrityssaneeraukseen.
Valtioneuvoston myöntämästä luvasta valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen seitsemän yksityishenkilöä ja Suomen luonnonsuojeluliitto.
2014
Huhtikuussa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi uuden ympäristöluvan Talvivaaran kaivoksen toiminnalle ja siihen liittyvälle uraanin talteenottolaitokselle. Tämä ympäristölupa on edelleen voimassa.
Loppuvuodesta 2014 kaivosta pyörittävä Talvivaara Sotkamo hakeutui konkurssiin.
2015
Elokuussa Terrafame kertoi ostavansa Talvivaara Sotkamon liiketoiminnan, eli kaivostoiminta Talvivaarassa jatkui. Tästä lähtien Talvivaaraa alettiin kutsua Terrafameksi.
2016
Talvivaaran kaivosta pyörittävän Terrafamen hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia kertoo, että yhtiö haluaa käynnistää vuosia käyttämättömänä seisoneen uraanilaitoksen.
Asiantuntijat arvioivat tässä vaiheessa, että Terrafamella on edessään pitkä prosessi ennen kuin uraanilaitos saadaan toimintaan. Muun muassa Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä uumoili tuolloin julkaistussa jutussa, ettäuraanin talteenotto Sotkamossa ei ala vielä vuosiin.
2017
Marraskuussa Terrafame haki lupaa aloittaa uraanin talteenottamisen kaivosalueella.
Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti marraskuussa yleisen kuulemistilaisuuden Terrafamen uraanihankkeesta Sotkamossa. Tilaisuudessa puhuivat TEM:n, Terrafamen, STUK:in ja Kainuun ELY-keskuksen edustajat.
Ministeriön virkamiehellä ei ollut ajantasaista lakitietoa hallussaan Terrafamen uraanihanketta koskevassa yleisötilaisuudessa. Lisäksi osa kansalaisista koki, ettei heitä kuultu aidosti.
Marraskuussa työ- ja elinkeinoministeriön yli-insinööri Jorma Aurela kertoi, että uraanin tuotannolla olisi merkitystä EU:lle turvaamaan omaa uraanin tuotantoa.
2018
Sotkamon kunnanvaltuusto suhtautui myönteisesti kaivosyhtiö Terrafamen suunnitelmiin uraanin talteenotosta. Asiasta äänestettiin valtuustossa tuloksin 21–6.
2019
Säteilyturvakeskuksen kesäkuisen lausunnon mukaan Terrafamen uraanin talteenottolaitoksen luvan myöntämiselle ei ole säteily- ja ydinturvallisuuden kannalta estettä.
STUK katsoi, että Terrafamen hakemus on vaatimusten mukainen, ja että uraanin tuotannon ympäristölle ja ympäristön asukkaille aiheuttamat ydin- ja säteilyturvallisuusriskit ovat vähäisiä.
2022
Valtioneuvoston päätöksestä voi kuitenkin vielä valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusaikaa on noin kuukausi. Mikäli asiasta valitetaan, prosessin odotetaan kestävän korkeintaan kaksi vuotta. Näin lopullinen ratkaisu luvasta syntyisi viimeistään vuoden 2022 alussa.
Sotkamossa talteen otettava uraani kuljetettaisiin ulkomaille jalostettavaksi. On arvioitu, että sotkamolainen uraani voisi tehdä Suomesta uraaniomavaraisen.
Mikäli uraanilupa astuu voimaan, se olisi Suomen ensimmäinen.
Keskustele aiheesta 7.2. kello 23.00:een saakka!