Merivoimat saa muutaman vuoden päästä kaikkien aikojen suurimmat ja kalleimmat sotalaivansa. Ensimmäisen yli satametrisen korvetin rakentaminen alkaa Raumalla ensi vuonna ja sen jälkeen niitä tulee vielä kolme lisää.
Mutta mistä laivoille nimet? Matkustajalaivoille nimillä on erityisen suuri merkitys ja nimiä harkitaan aina tarkkaan. Samalla tavalla merivoimat voisi nyt käyttää tilaisuutta hyväkseen ja kirkastaa brändiään.
Merivoimien entinen komentaja Veijo Taipalus päätti vuonna 2017 eli hyvissä ajoin ennen jo uusien laivojen rakentamispäätöstä, että tulevien korvettien luokkanimi on Pohjanmaa. Nimestä järjestettiin merivoimissa nimikilpailu.
Uusien alusten kanssa on usein menetelty niin, että ensimmäisenä valmistuva saa nimekseen luokkanimen. Kolme vuotta sitten Taipalus totesi kuitenkin, että tällä kertaa voidaan menetellä toisinkin.
– Perinteistä voidaan hyvinkin poiketa, vahvistaa myös merivoimien viestintäpäällikkö Annele Apajakari.
Myös Turussa sijaitsevan Forum Marinumin tutkija Mikko Meronen on sitä mieltä, että mikään ei estä antamasta korveteille kokonaan uusia nimiä
– Koska kyseessä on kokonaan uusi alusluokka, voidaan lähteä ihan uusille urille.
Pohjalaisten ei siis vielä kannata iloita oman maakunnan nimisestä aluksesta merivoimien eturivissä.
Keisarin alusten uudet nimet
Laivoille voidaan antaa täysin uusia nimiä tai noudattaa vanhoja perinteitä, joita riittää.
Merosen mukaan itsenäisyyden alussa laivat saivat sisällissodan taistelupaikkojen nimiä. Niiden mukaan nimettiin raivaajat Rautu ja Vilppula ja tykkivene Tampere. Ihan alunperin laivoilla oli venäläiset nimet keisarin laivastossa, mutta suomalaiset kastoivat ne uudelleen alusten siirryttyä juuri itsenäistyneelle Suomelle.
Venäläisiltä jäi paljon eri kokoisia aluksia Suomeen. Laivat kelpasivat hyvin mutta nimet eivät.
Suomen silloiseen rannikkolaivastoon tuli venäläisiltä muun muassa useita tykkiveneitä kuten Filin (suom. Huuhkaja) ja Tshirok (suom. Tavi). Suomalaiset antoivat niille nimeksi Karjala ja Turunmaa.
Karjala oli laivan nimenä uusi mutta Turunmaa-nimen synty juontaa aina Ruotsin vallan ajoille, Meronen kertoo.
Ruotsalaiset olivat antaneet 1700- ja 1800-luvuilla saaristolaivastonsa fregateille luokkanimiksi suomalaisten maakuntien nimiä kuten Hemmema (Hämeenmaa), Udema (Uudenmaa), Turuman (Turunmaa ) ja Pojama (Pohjanmaa ).
Itsenäistynyt Suomi poimi siis nimet Ruotsin suunnalta venäläisten nimien tilalle.
Tykkiveneet Karjala ja Turunmaa palvelivat 1950-luvulle saakka, mutta edes keisarillinen loisto ei pelastunut niitä. Laivat romutettiin.
Laivoissa on kuitenkin se erikoisuus, että laivan nimi voi periytyä uudelle laivalle. Niinpä kuusikymmentäluvulla rakennetut kaksi uutta tykkivenettä saivat niin ikään nimekseen Karjala ja Turunmaa.
Uudempi Karjala ja uudempi Turunmaa on nekin jo vapautettu palveluksesta mutta vain merivoimista. Karjala on museolaivana ja Turunmaa yksityisomistuksessa.
Ruotsin saaristolaivaston nimiperinne sai jatkoa saattajien nimissä 1960-luvulla ja vuosina 1979-1992, kun puolustusvoimat rakennutti kolme uutta miinalaivaa.
Uudet miinalaivat saivat nimekseen Pohjanmaa, Hämeenmaa ja Uusimaa. Nykyisin Pohjanmaa on jo poistettu palveluskäytöstä, joten nimikin on taas vapaa mille tahansa yksittäiselle merivoimien alukselle. Sen sijaan Hämeenmaa ja Uusimaa kyntävät edelleen meriä.
Hämeenmaa ja Uusimaa -nimet eivät siis ehkä ole vielä vapaana kun uusia korvetteja alkaa valmistua Raumalta. Sekin puoltaisi kokonaan uusien nimien antamista tuleville korveteille.
Kalevalaiset mahtinimet
Maakuntien nimet ovat turvallinen ratkaisu, mutta jossain vaiheessa ne on ilmiselvästi koettu tylsiksi, ja inspiraatiota on haettu muualta.
Innoituksen avuksi löydettiin kolmekymmentäluvulla kansanrunous ja vesieläimet.
Ennen toista maailmansotaa rakennetut kaksi panssarilaivaa saivat kasteessa nimet Väinämöinen ja Ilmarinen. Tosin mahtavat nimet eivät pelastaneet niitä. Ilmarinen upposi vuonna 1941, ja Väinämöinen myytiin Neuvostoliittoon, missä se romutettiin 1960-luvulla.
Nämäkin nimet ovat siis taas vapaana.
Louhi eli Pohjan akka on viimeinen, joka vielä muistuttaa merivoimissa kalevalaisesta nimiperinteestä. Kun venäläinen miinalaiva Voin jäi vallankumouksen ja itsenäistymisen pyörteissä suomalaisille vuonna 1918, se sai nimen Louhi.
Miinalaiva tosin upposi vuonna 1945 mutta Louhi-nimen peri ensin jäänmurtaja ja sitten yksi nykyisistä merivoimien huolto- ja öljyntorjunta-aluksista, Meronen kertoo.
Ennen toista maailmansotaa rakennetut sukellusveneet olivat puolestaan Vetehinen, Vesihiisi, Iku-Turso, Vesikko ja Saukko.
Sittemmin vesieläinten kuten kalojen nimiä on käytetty pienemmissä huoltoaluksissa ja raivaajissa.
Porvoo, Hamina, Kotka, Pori, Helsinki ja monet muut kaupunkien nimet ovat puolestaan sopineet ohjusveneille. Näistäkin nimistä osa on jo vapautunut mahdolliseen uuteen käyttöön.
Voisiko yksi uusista korveteista siis olla Helsinki? Tuskin kaupunki panisi hanttiin.
Entä kalevalaisten nimien paluu? Forum Marinumin tutkija Mikko Meroselle se ainakin sopisi.
– En panisi ollenkaan pahakseni, vaikka siellä olisi Väinämöinen ja Ilmarinen.
Upseerien nimet
Suomessa ei yleensä anneta aluksille sotilaiden nimiä mutta poikkeuksellista tai poissuljettua se ei millään tavalla ole.
Suomenlinnassa sijaitsevan Merisotakoulun Wrede-luokan nykyiset koulutusalukset ovat nimeltään Fabian Wrede, Wilhelm Carpelan ja Axel von Fersen. Wrede, Carpelan ja von Fersen olivat aikoinaan Suomenlinnaan ja saaristolaivastoon liittyviä upseereita.
Näitäkin nimiä on jo käytetty aiemmin keisarilta jääneissä laivoissa.
– Ne ovat hauska kurkotus perinteeseen, Meronen sanoo.
Ihmisten nimet ovat päätyneet myös tykkiveneisiin Klas Horn ja Matti Kurki, jotka nekin olivat alunperin keisarin laivaston aluksia.
Klas Horn sai Suomessa nimensä 1500-luvulla eläneen suomalaisen amiraalin Klaus Kristerinpoika Hornin mukaan.
Klas Hornilla oli myös venäläinen sisaralus. Se sai suomalaisilta tuiki tavalliselta kuulostavan nimen Matti Kurki. Matti Kurki ei kuitenkaan ollut kuka tahansa mies vaan kansantaruissa 1200-luvulla Tampereen seudulla elänyt pirkkalaispäällikkö.
Miten ihmeessä Matti Kurki päätyi laivan nimeksi, siitä ei ole täyttä varmuutta. Luultavasti se poimittiin Topeliuksen Maamme kirjasta.
Matti Kurki päätyi niin ikään romuttamolle mutta taaskin nimi sai uuden elämän, kun merivoimat hankki 1960-luvulla uuden koulutuslaivan.
Ja taas tämäkin Matti Kurki päätyi romuttamolle. Nimi on siis jälleen vapaa.
Voisiko korvetin nimi olla Matti Kurki? Ehkä se sopisi tamperelaisille.
Merkkihenkilöiden nimet
Kaikesta edellä olevasta voi päätellä, että laivoja nimetään suhteellisen vapaasti.
Uudet korvetit voivat toki saada perinteisesti maakuntien tai kaupunkien nimet mutta kovin omaperäinen ratkaisu se ei olisi. Laivat ovat isoja, ja niin voisivat nimetkin.
– Niistä tulee komeita aluksia, nimissä ei tarvitse säästellä, Meronen toteaa.
Maailmalla suurille sota-aluksille annetaan komentajien tai valtiojohtajien nimiä. Yhdysvalloissa lentotukialukset ovat saaneet yleensä nimensä entisiltä presidenteiltä, kuten USS Ronald Reagan ja USS George H.W.Bush.
Yhdysvaltain laivaston seuraavan lentotukialuksen nimeksi tulee kuitenkin USS Doris Miller. Doris Miller oli messipoikana taistelulaiva West Virginialla kun japanilaiset hyökkäsivät Pearl Harboriin vuonna 1941. Hän kantoi haavoittuneita turvaan ja tarttui lopulta itse ilmatorjuntakonekivääriin.
Voisiko Suomenkin tulevat alukset kastaa ansioituneiden sotilaiden mukaan vaikka lähihistoriasta ei nimiä Suomessa olekaan tapana poimia?
Merosen mielestä ei ole mitään estettä nimetä laivoja esimerkiksi Mannerheim-ristin ritarien nimillä.
– Merivoimissa oli viisi ritaria, kuten Jouko Pirhonen.
Pirhonen oli myös merivoimien komentaja vuosina 1966–1974.
Yksi mahdollisuus voisi olla jääkärikenraali Väinö Valve. Valve toimi sodan aikana rannikkopuolustuksen ja merivoimien komentajana sekä sodan jälkeen hetken aikaa puolustusministerinä.
Myös entisten presidenttien nimet ovat mahdollisia, onhan presidentti myös puolustusvoimien ylipäällikkö.
Nimikilpailu
Merivoimien viestintäpäällikkö Annele Apajakari ei pidä mitenkään mahdottomana, että korvettien nimistä järjestetään nimikilpailu, ainakin merivoimien sisällä.
Forum Marinumin tutkija Mikko Meronen kertoo, että merivoimat on kerran järjestänyt myös avoimen nimikilpailun. Se järjestettiin Laivastolehdessä, kun fregatti Oldenburg hankittiin Suomeen koulutuslaivaksi 1930-luvulla.
Voittajanimi oli Suomen Joutsen
– Sekin oli tavallaan perinteinen nimi, sillä Ruotsin laivastossa oli 1500-luvulla Finska Svahn. Se oli suomalaissyntyisen amiraalin Klaus Hornin lippulaiva.
Veronmaksajat saattaisivat olla kiinnostuneita kilpailemaan korvettien nimistä, etenkin kun niiden hinta on 1,3 miljardia euroa. Viime kädessä korvettien nimestä päättää kuitenkin merivoimien komentaja.
Tasavallan presidentti on myös puolustusvoimien ylipäällikkö. Miltä kuulostaisi korvetin nimenä Urho Kekkonen tai Mauno Koivisto, jos se omaisille sopisi?
Olisiko aika saada uusien laivojen nimiin enemmän rock´n rollia tai swagia - vai tuntuuko perinteinen linja paremmalta? Ota osaa keskusteluun ja ehdota neljälle korvetille upeat nimet.
Korjattu 9.2.2020 kello 6.01 Merivoimien viestintäpäällikkö on Annele Apajakari, ei Anneli, kuten jutussa aiemmin luki.