Yle kysyi asiantuntijoilta, mihin työelämä on menossa. Asiantuntijat visioivat kuusi trendiä.
1. Yhä useampi on yrittäjä, halusi tai ei
Työtä on, mutta työpaikkoja ei. Se tarkoittaa, että tulevaisuudessa yhä useampi tekee tavalla tai toisella freelancerina tai yrittäjänä töitä. Palkkatyötä ei ole enää kaikille, sanovat asiantuntijat.
– Freelancerius, kevytyrittäjyys ja muut työnteon muodot ovat nousussa, Sofia Pohls muotoilee. Hän vetää It-alan rekrytointiyritystä Finders Seekersia.
Pohlsin mukaan IT-alalla yrittäjämäiset työnteon muodot ovat työntekijöiden valinta, mutta monilla muilla aloilla työntekijöitä ohjataan lähes pakolla yrittäjyyteen.
Kevytyrittäjiä ovat esimerkiksi Uber-kuskit tai Woltin ruokalähetit. Yhtä lailla moni siivooja, toimittaja tai vaikkapa autonkuljettaja tekee tulevaisuudessa töitä oman firmansa kautta.
Monet yritykset haluavat ostaa palveluita yrittäjämäisiltä henkilöiltä. Silloin yritykset voivat säästää ja olla palkkaamatta ihmisiä itse. Tällainen "palkattu yrittäjä" kantaa taloudellisen riskin ja omistaa vielä työvälineetkin.
– Kevytyrittäjyys yleistyy aloilla, joissa sitä ei aiemmin tunnettu, sanoo myös rekrytointikouluttaja Juho Toivola.
Toivolan mukaan jo nyt yhä useampi palkansaaja tekee sivutoimisesti töitä erilaisten kevytyrittäjyysalustojen kautta. Näitä ovat esimerkiksi OP-kevytyrittäjä, Ukko- sekä Holvi-palvelut, joiden kautta voi laskuttaa ja hoitaa kirjanpitoa.
Ajatushautomo Demos Helsingin työelämäasiantuntija Johannes Koponen muistuttaa, että taloudellisen riskin siirtyminen yhä alemmas työn suorittajalle nostaa esiin kysymyksen talousjärjestelmän oikeutuksesta. Samaa pohti hiljattain yksi maailman merkittävimmistä talouslehdistä Financial Times, jonka mukaan yritysten tulisi toimia myös asiakkaiden, työntekijöiden, yhteisön ja ympäristön etujen puolesta.
2. Työ irtoaa paikasta
Eniten maksaa palkata ihminen, toiseksi eniten rahaa vie hankkia ja pitää yllä toimitiloja.
Työnantajan kannalta on siis kannattavaa, että ihmisille ei tarvitse osoittaa työpisteitä.
Työtä tehdään yhä useammin liikkuvasti: kotona, kahviloissa, jossain muualla kuin tietyssä työnantajan määräämässä pisteessä. Tätä kutsutaan paikkariippumattomuudeksi.
Työntekijän kannalta paikasta riippumattomuus helpottaa arkea. Jos työt voi tehdä välillä kotona, ei työmatkaan tarvitse käyttää aikaa. Työn ja muun elämän yhteensovittaminen helpottuu.
Paikkariippumattomuudessa nähdään myös mahdollisuuksia synnyttää työpaikkoja maaseudulle. Jos nyt suku ja koti ovat Kajaanissa, mutta työpaikka Helsingissä, työ ja tekijä eivät kohtaa.
– Suomessa ihmiset eivät halua muuttaa työn perässä. Siksi siihen pitää keksiä muita ratkaisuja, rekrytointikouluttaja Juho Toivola sanoo.
Paikkariippumattomuus ja työnteko mobiilisti etänä mahdollistavat sen, että kaikki voittavat. Toisaalta joillekin voi olla hankalaa, että työn ja vapaa-ajan rajat hämärtyvät.
3. Työ ei ole vain asiaa, tunteet ratkaisevat
Asiakkaiden pitää viihtyä ja heidän tunteensa pitää ottaa huomioon. Tämä on yrityksille selviö.
– Nyt aletaan oivaltaa, mitä on hyvän asiakaskokemuksen takana – nehän ovat työntekijät! sanoo Anna-Kaisa Varamäki Workday Designers -työelämän konsultointiyrityksestä.
Saman vahvistaa aivotutkija Minna Huotilainen. Hänen mukaansa työntekijät haluavat yhä enemmän tarkastella, millaista hyvinvointia työ tuottaa heille itselleen.
Työn mielekkyys sekä hyvä arki, tasapaino työn ja muun elämän välillä korostuvat, tutkimusprofessori Jari Hakanen painottaa.
– Työelämän kiivaus ja muutosvauhti, tai ainakin jatkuva puhe niistä, synnyttävät entistä vahvemman kaipuun hakea niille vastavoimia. Kysytään, mitä on hyvä ja mielekäs työ, Hakanen sanoo.
Hyvinvointi huomioidaan myös toimitiloissa, sanoo kalusteyhtiö Martelan työympäristöjen kehittämisestä vastaava johtaja Eeva Terävä. Yritykset ottavat entistä enemmän vastuuta työntekijän jaksamisesta luomalla hyvät työskentelyedellytykset niin ergonomian kuin aivotyönkin sujuvuuden kannalta.
Etäpäivienkin työhyvinvointiin kiinnitetään huomiota. Osa yrityksistä hankkii työntekijälle ergonomisen työpisteen myös kotiin, Terävä kertoo. Lisäksi tuetaan sitä, että työpaikalla ei roikuta loputtomasti.
Tunteiden tunnistaminen ja niistä puhuminen tulevat yhä tärkeämmäksi, sanoo työelämäasiantuntija Camilla Tuominen.
– Sillä, miten ihmiset voivat ja miten he ovat toistensa ja asiakkaiden kanssa, on huima vaikutus niin yksilön hyvinvointiin, parhaiden tyyppien pitämiseen ja houkuttelemiseen kuin yrityksen tulokseenkin.
4. Työntekijöitä on joka lähtöön – hierarkiat murenevat
Työkavereissa voi olla kuudella eri vuosikymmenellä syntyneitä ihmisiä. Kaikkien äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi. Osa tekee vähemmän tunteja esimerkiksi perhetilanteen tai terveytensä takia.
Se, että kaikki eivät ole samasta muotista, on mahdollisuus yritykselle, sillä erilaisilla ihmisillä on erilaista kokemusta ja osaamista, Anna-Kaisa Varamäki sanoo. Yritykselle monipuolisuudesta on hyötyä esimerkiksi erilaisten asiakasryhmien tavoittamisessa.
Työelämä monimuotoistuu jo siksi, että työhon osallistumisastetta on nostettava, sanoo professori Jari Hakanen. Siinä työelämän ja työolojen laadulla on suuri merkitys.
Kaikki työntekijät eivät myöskään odota työelämältä tai esimieheltä samoja asioita. Nuorille erityisen tärkeitä ovat työn merkityksellisyys ja organisaation arvot.
Jo eläkeikää lähestyvillä taas voi olla työhaluja, mutta elämäntilanteesta tai jaksamisesta johtuen työtä ei välttämättä haluta tehdä enää sata lasissa, Varamäki sanoo.
– Olennaista ei ole henkilön ikä, vaan yksilölliset elämäntilanteet, tarpeet ja toiveet, jotka fiksu työnantaja pyrkii huomioimaan.
Hierarkian merkitys vähenee edelleen, ja se on kova pala monelle asiantuntijalle, sanoo työelämäasiantuntija Camilla Tuominen.
– Joka puolella törmään tuskaan, mikä tästä tulee: mitä asemalleni, ammattitaidolleni, tittelilleni tai tulevaisuudelleni tapahtuu, kun en enää voi nojautua aiemmin turvaa tuomiin asioihin?
Lääkärit, juristit, kirjanpitäjät ja johtajat joutuvat Tuomisen mukaan tulemaan alas turvallisesta, aseman luomasta tornista ja kohtaamaan asiakkaan tai kollegan samalla tasolla.
– Esimerkiksi lääkärin täytyy kuunnella, mitä potilas jo tietää, ja etsiä ratkaisua yhdessä hänen kanssaan.
Verkostojen merkitys kasvaa, sanoo puolestaan aivotutkija Minna Huotilainen. Työssä käytetään hyväksi vapaa-ajan verkostoissa hankittua osaamista ja kontakteja. Esimerkiksi kansalaisjärjestöjen ja yritysten yhteistyö voi tarkoittaa sitä, että järjestön palkkalistoilla oleva henkilö on töissä yrityksen tiloissa.
Itseohjautuvuudesta on puhuttu jo pitkään. Työntekijältä odotetaan proaktiivisuutta, ja hänelle annetaan valtaa ja vastuuta.
Työntekijän täytyy hallita työn kokonaisuus ja selvitä siitä hyvinvoivana, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen. Pitäisi löytää itselleen tarkoituksenmukaisia keinoja toimia työssä ja toisaalta keinoja hakea itselleen apua ja tukea.
– Paljon korostuvat taidot, joiden avulla työntekijä pitää yllä omaa hyvinvointiaan ja motivaatiotaan.
Pomon rooli muuttuu yhä enemmän valmentajaksi. Hakasen mukaan johtajan halutaan johtavan ihmisiä, ei vain prosesseja ja strategioita.
– Lisäksi johtajan odotetaan olevan aito, kykenevän nöyryyteen, empatiaan ja kuuntelevan ihmisiä. Johtamisen odotetaan olevan dialogia, Hakanen sanoo.
5. Osaajapula ei helpota
Jo nyt pula osaajista on joka seitsemännen yrityksen merkittävin kasvun este.
– Tämä pakottaa yrityksen pohtimaan, kuinka se houkuttelee uusia ”talentteja" ja pitää kiinni olemassa olevista osaajistaan, Anna-Kaisa Varamäki sanoo.
Jos osaamista on niukasti saatavilla, osaajan neuvotteluasema paranee. Kun työ muuttuu yrittäjämäisemmäksi, yrittäjästatuksella työskentelevät osaajat voivat valita itseään kiinnostavat projektit ja kivat asiakkaat.
Yritysten täytyy siis pitää huoli siitä, että sen kulttuuri vetää puoleensa kaikenlaisia osaajia, niin yrittäjiä kuin työntekijöitäkin.
6. Ilmastonmuutoksen hillitseminen kiinnostaa ja tuo työpaikkoja
Miten minun työni vaikuttaa ilmastoon? Sitä moni miettii.
Erityisesti nuorille on tärkeää, ettei työstä aiheudu liikaa ilmastokuormaa, sanoo aivotutkija Minna Huotilainen. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvä työ kiinnostaa, ja moni miettii nykyisen työn muokkaamista kuorman pienentämiseksi.
Ilmastoa kuormittavilla aloilla muutosta tuetaan koulutuksilla ja investoinneilla, sanoo työelämäasiantuntija Johannes Koponen. Suomessa se koskee hänen mukaansa lähivuosina erityisesti turvetta.
Ilmastonmuutoksen hillitsemisen arvioidaan tuovan Suomeen uusia työpaikkoja. Suomalaiset yritykset tarvitsevat ja ostavat siinä käytettävää teknologiaa, Minna Huotilainen sanoo.
Lue lisää: