Mitä reittejä pitkin ihmiset saapuvat jäähallikonserttiin? Mistä tulee suurimmat ihmismassat liikenteen solmukohtiin? Mihin kellonaikoihin ihmisiä liikkuu eniten keskustassa?
Perinteisesti kunnat ovat keränneet tällaisia tietoja kyselylomakkeilla ja erilaisilla laskureilla. Nyt maailmalla yleistyvä trendi on väkijoukkojen liikkeiden selvittäminen mobiiliverkkodatan avulla.
Suuret teleoperaattorit kuten Orange ja Deutche Telecom ovat jo vuosien ajan myyneet yrityksille ja julkishallinnolle mobiiliverkkodataan perustuvia analyysejä ihmismassojen liikkumisesta. Suomessa teleoperaattori Telia lanseerasi maaliskuussa 2018 Crowd Insights -palvelun, joka on hiljalleen yleistymässä kuntien ja kuntayhtymien sekä yksittäisten yritysten käytössä.
Helsingin kaupunki kokeili Telian mobiiliverkkodatan käyttöä Ed Sheeranin konserttien yhteydessä viime heinäkuussa. Raportista selviää muun muassa, että kahteen Malmin lentokentällä järjestettyyn konserttiin saapui osallistujia kaikkiaan 247 eri kunnasta.
Mobiiliverkkodatan perusteella voitiin päätellä, että yli puolet (53 %) konserttivieraista jäi Helsinkiin yöksi. Tällainen tieto on kunnille lähes kullanarvoista.
Helsingin kaupungin viestintäosaston markkinointiyksikön projektipäällikkö Päivi Munther pitää konsertin yhteydessä tehtyä kokeilua onnistuneena.
Muntherin mukaan vastaavien tietojen keruu perinteisin menetelmin tarkoittaisi esimerkiksi lipunmyyntitiedoista saatujen lukujen ynnäämistä sekä paikan päällä ja sähköpostitse jälkeenpäin tehtyjä kyselyjä.
– Mobiiliverkkodataa hyödyntämällä se N (otoskoko) saadaan aika paljon isommaksi kuin lupaamalla jotain lahjakortteja sähköpostikyselyyn vastaajille.
Munther pitää lähes varmana, että Helsinki tulee jatkossakin hyödyntämään mobiiliverkkodataa erilaisissa yhteyksissä.
Mitään sopimuksia ei ole vielä olemassa, mutta alustavia ajatuksia on heitelty ilmaan suurtapahtumien lisäksi esimerkiksi Rastilan leirintäalueen, Hietaniemen uimarannan ja yksittäisten liikuntapaikkojen ja ulkoilualueiden käyttäjien tarkemmasta kartoituksesta.
Valtavasti mahdollisuuksia
Tuuli Toivonen on geoinformatiikan apulaisprofessori Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimusryhmänsä hyödyntää massadatoja ihmisten liikkumisen tutkimuksessa.
Toivonen näkee mobiiliverkkodatan ja kaupunkisuunnittelun yhdistämisessä valtavan määrän mahdollisuuksia.
– Jos ajatellaan vaikka Suomessa käytävää aluekeskustelua, montako maakuntaa pitäisi olla ja minne palvelut pitäisi sijoittaa, matkapuhelinaineisto paljastaa hyvin, missä ihmiset liikkuvat ja millaisia ne päivittäisen toiminnan alueet ovat.
Lisäksi ajallinen jatkuvuus sallii muutosten seurannan, kun vaikkapa uusi joukkoliikennereitti tai kauppakeskus avataan.
Toivosen mukaan esimerkiksi Virossa matkapuhelinoperaattorien aineistoja on hyödynnetty tutkimuspuolella jo vuosikausia.
– Tarton yliopisto on ollut mobiiliyhtiöiden kumppani jo pitkään. Siellä on perustettu erillinen firma, joka on tuottanut erilaisia tilastoja kaupunkisuunnitteluun. Tätä on tehty Virossa jo yli 10 vuoden ajan.
Suomessa Telia on tehnyt yhteistyötä muun muassa Turun, Tampereen ja Porvoon kaupunkien, Scandic-hotelliketjun sekä Helsingin seudun liikenteen eli HSL:n kanssa.
Telian Crowd Insights -tiimin liiketoiminnan kehityspäällikön Tiia Palvimon mukaan erityisesti kunnat ja kuntayhtymät ovat kiinnostava asiakasryhmä.
– Tiedolla johtamisen määrä kasvaa erityisesti kuntien puolella. Siellä täytyy ymmärtää, mihin alueisiin kannattaa panostaa, ja sen panostamisen jälkeen täytyy tehdä myös seurantaa ja jatkokehittää.
Harva tietää, kuinka tietojamme tallennetaan
Tuuli Toivosen mukaan matkapuhelinaineistojen hyödyntämisessä on paljon hyvää, mutta siihen liittyy myös huolenaiheita.
Hyvää on erityisesti siinä, että hyvin mietittyjen datatuotteiden avulla myös julkishallinnon käyttöön saadaan yksityiskohtaista ja ajantasaista tietoa ihmisvirroista.
– Vaikka Suomessa on maailman parhaat rekisteriaineistot, julkishallinto operoi tällä hetkellä aika vajaalla datalla siihen nähden, mitä kaikkea meistä oikein kerätään. Siihen tietoon ei ole oikein ollut pääsyä.
Julkishallinto operoi tällä hetkellä aika vajaalla datalla siihen nähden, mitä kaikkea meistä kerätään.
Tuuli Toivonen
Toivosen mukaan Telian tuotteessa hyvää on datan tuotteistaminen niin, että sitä voi käyttää rikkomatta yksityisyydensuojaa.
Sitten ne huolenaiheet. Toivosen mukaan ihmisten digitaalinen jalanjälki on valtava ja ymmärrys siihen johtavista asioista vähäinen.
– Ihmisten toiminnan seuranta on nykyisin erittäin pitkälle vietyä. Google tallettaa tietoa lähes kaikesta mitä me teemme. Sekä toiminnastamme verkossa, että myös fyysisessä ympäristössä.
Esimerkiksi yksittäinen älypuhelinsovellus vaatii usein sijaintitietojen käytön hyväksymisen. Jos sijainnin lisäksi samalla sovelluksella on pääsy kontaktitietoihin ja keskusteluihin, voidaan muodostaa jo varsin tarkka kuva yksittäisen ihmisen elinpiiristä ja siihen kuuluvista ihmisistä.
Tästä puhutaan Toivosen mukaan tutkijapiireissä paljon.
Lisäksi mobiiliverkkodatatietojen – ja erityisesti sovellusten keräämän tiedon – hyödyntämiseen liittyy suurempi eettis-filosofinen kysymys: kun jokainen matkapuhelimen omistaja luo tätä dataa, halusi tai ei, kenellä on siihen viime kädessä oikeus?
Tämän kysymyksen pohdiskelua Toivonen näkisi mielellään lisää.
– Tietoa kerryttävät palveluiden käyttäjät, tavalliset ihmiset. Olisi tärkeää keskustella lisää ihmisten tuottaman aineiston omistajuudesta.
Telian Tiia Palvimon mukaan tällaista ongelmaa ei Crowd Insightsiin liity.
– Asiakkaiden yksityisyyden suoja on meille tärkein asia. Se mikä meiltä ulospäin luovutetaan, ei ole henkilö- eikä välitystietoa vaan täysin anonymisoitua tilastotasoista tietoa. Siten me emme myy asiakkaiden tietoja eikä asiakkaiden yksityisyys ole vaarassa.
Palvimon mukaan tiedot laajennetaan niin, ettei yksittäisiä henkilöitä pystytä tunnistamaan, ja niin, että luvut koskevat Telian markkinaosuuteen perustuen koko väestöä, ei vain Telian asiakkaita.
Voit keskustella aiheesta 18.2.2020 klo 23:een saakka.