Artikkeli on yli 5 vuotta vanha

Ruoan arvostus on vähentynyt sadassa vuodessa huomattavasti: ennen ei edes puhuttu ruokahävikistä, vaan ruoantähteistä

Ruoan ylijäämästä on kirjoitettu suomalaisessa lehdistössä jo 1800-luvun lopulta saakka.

Banaani ja sitruuna, lasagnelevypaketti, puuroriisipussi ja piimäpurkki pöydällä.
Usein ruoka vanhentuu kaappiin, kun sitä ei ehditä käyttää ajoissa. Arkistokuva. Kuva: Yle / Vesa Vaarama
  • Elli Tervo

Suhtautumisemme ruokahävikkiin on entistä välinpitämättömämpää, selviää Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun tuoreesta tutkimuksesta.

Ruokaa ei nähdä nykyään enää yhtä arvokkaana resurssina kuin aiemmin. Kun maatalousyhteiskunnasta siirryttiin massakulutuksen yhteiskuntaan, myös ruoan säästäväisyys väheni. Tutkimuksesta ilmeni, että säästäväisyys ei ole enää yhtä tärkeää kuin aiemmin, jolloin kaiken toiminnan taustalla oli säästäväisyys.

– Otetaan esimerkiksi kupillinen tai pannullinen kahvia. Pohjat näistä lentävät helposti viemäriin, vaikka sen tuottamiseen on kaikki välivaiheet laskien kulunut suunnaton määrä energiaa, markkinoinnin professori Outi Uusitalo Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta toteaa.

Tutkijat analysoivat sitä, kuinka sanomalehdet käsittelivät ruokahävikkiä artikkeleissaan kahdella eri ajanjaksolla. Yli sadan vuoden takaiset lehtiartikkelit kerättiin vuosilta 1885-1917, tuore aineisto koostui Helsingin Sanomien jutuista vuosilta 2008-2017.

Vertailemalla aineistoja paljastui, että ruokaa kunnioitettiin ennen nykyistä enemmän. Tosin 1900-luvulle tultaessa ei termiä ”ruokahävikki” ollut käytännössä olemassakaan, vaan tuolloin puhuttiin ruoantähteistä.