Maanrakennuksessa ja rakennustuoteteollisuudessa tarvittava hiekka ja sora on loppumassa myös Lapissa. Ensimmäisenä pula iskee Meri-Lappiin.
– Tällä hetkellä Kemi–Tornio -alueella hiekkatilanne on kriittisin. Rovaniemellä on tuotantoon kelpaavaa kiviainesta vielä jonkin verran mutta 5–10 vuoden päästä siellä on sama tilanne kuin Kemi-Tornio-alueella, arvioi Rudus Oy:n Pohjois-Suomen betoni- ja kivimateriaaleista vastaava aluejohtaja Taito Leppänen.
Leppäsen vastuualue ulottuu Pyhäsalmelta Kittilään.
Betonin valmistukseen ei voida käyttää mitä tahansa kiviainesta. Hiekassa ja sorassa ei saa olla orgaanista ainesta lainkaan, käytännössä tällaista maata löytyy vasta pari metriä maanpinnan alapuolelta. Myös hiekan raekoon on oltava sopivan vaihtelevaa.
– Hyvät hiekkaharjut järkevän matkan päässä alkavat olla käytetyt Kemi–Tornio -alueella, sama koskee myös Oulun aluetta samoin kuin Raahen seutua ja Ylivieska–Kalajoki -aluettakin, kertoo Leppänen.
Pohjavesi tärkeämpi kuin hiekka
Esimerkiksi Ruduksen Kemin betonitehtaalle kiviaines tulee noin 60 kilometrin päästä, Tervolan Sihtuunasta ja Iin kunnan Olhavasta.
– Tervolassa riittää otettavaa vielä muutamaksi vuodeksi. En kuitenkaan tiedä, mistä sen jälkeen otetaan. Luultavasti Ylitornion seutu on vuorossa sitten, sanoo Tornion Rakennussora Oy:n toimitusjohtaja Pentti Kaarlela.
Kaarlelan yritykselle betoniteollisuus on tärkeä asiakas. Tornion Rakennussora joutuu hakemaan Tervolasta asti soran ja betonin valmistukseen menevän hiekan. Kaarlelan mukaan Torniosta voidaan ottaa edelleen hiekkaa muuhun käyttöön.
Esimerkiksi Tervolassa kiviaineksen ottamisaluetta on vaikea laajentaa, sillä samalla seudulla ovat pohjavesialueet, joista lähes kaikki Meri-Lapin ihmiset saavat juomavetensä.
Hiekalle ei vielä sopivaa korvaajaa
Kymmenen vuotta sitten tehdyn selvityksen mukaan Lapin hiekka- ja soravarannoista lähes puolet löytyy Enontekiön, Inarin ja Sallan kuntien alueilta. Niiden hyödyntämisten estävät niin pitkät kuljetusmatkat kuin vääränlainen koostumuskin.
Oikeanlaatuinen hiekka on lähes elinehto betonituotteita valmistettaessa. Toistaiseksi maasta nostettavalle kiviainekselle ei ole olemassa taloudellisesti järkevää korvaajaa, vaikka erilaisia kierrätysbetoniratkaisuja yritetään kehittää koko ajan.
– Kalliosta murskattava kiviaines korvaa varmaan tulevaisuudessa hiekan. Toistaiseksi hyvä, betoniin soveltuva kiviaines vaatii sen verran työtä, että se ei vielä pysty kustannuksilla kilpailemaan luonnonkiviaineksen kanssa, sanoo Taito Leppänen
Myös Pentti Kaarlela uskoo, että hiekkaa ja soraa tarvitaan vielä vuosia eteenpäin.
– Kiertotalouden tuotteet, kuten Outokummun sivuvirrat ja varsinkin Okto-murske käyvät moneen kohteeseen. Silti esimerkiksi putkien suojauksessa murske ei voita luonnonaineksia, sanoo Kaarlela.
Kuuntele Yle Areenasta: Roman Schatzin Maamme-kirja: Mitä tapahtuu kun sora ja hiekka loppuvat?
Lue myös:
Unohtakaa öljy, nyt loppuu hiekka – hiekasta on tullut niin arvokasta, että sen vuoksi jopa tapetaan