Siilinjärven Hamulassa Anittan ja Tomin perhehoitokodin keittiöstä kuuluu iloinen puheensorina. Lounaspöydässä on tarjolla Tomi Toivasen tekemää kalakukkoa.
– Oletteko muuten ennen saaneet matikasta tehtyä kukkoa?
Maatilalla hyödynnetään lähijärven ja myös oman lihakarjan tuotteita. Ruoka maistuu kaikille hyvin, vaikka moni on vasta toipilaana.
Ruokailun jälkeen pöytä korjataan yhdessä. Jokainen toimii voimiensa mukaan.
Anitta Mannisen ja Tomi Toivasen perhehoitokodissa on vuorohoidossa kerran kuukaudessa viikon kerrallaan 4–6 vanhusta.
Ikäihmisille tarkoitetut perhehoitokodit ovat lisääntyneet vähitellen.
Koko maassa vanhuksille perhehoitoa tarjoavia koteja on tällä hetkellä noin 300. Eniten perhekoteja on Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Etelässä suurissa kaupungeissa ja Lapissa niitä on vain muutamia.
Kotihoiva on kuntouttavaa
84-vuotias Olli Miettinen on sairastanut aivoinfarktin 7 kuukautta sitten. Kävely rollaattorilla sujuu kuitenkin jo reippaasti.
Miettinen oli pitkään vaimonsa omaishoitaja ja jäi leskeksi 58 avioliittovuoden jälkeen. Vuorohoito perhehoitokodissa on auttanut yksinäisyyteen ja kuntoutumiseen.
Miettinen kehuu vointinsa kohentuneen mukavassa seurassa.
– Meidän tehtävä on hakea joka päivä posti parin kilometrin päästä, hän sanoo.
Maatilan eläimet ovat tärkeitä perhehoitokodin asukkaille. Pihatossa käyskentelee lihakarjaa. Useita kertoja päivässä viedään leipää lehmille ja Tähti-hevoselle.
Arkiset askareet yhdessä aktivoivat hyvin. Tilalla käytetään paljon kuntouttavaa työotetta.
– Kun puoliso tarvitsee lepoa, perhekoti on erinomainen vaihtoehto, kertoo Anitta Manninen.
Perhekoti ja maatila on toimiva yhdistelmä
Anittan ja Tomin perhehoitokoti on toiminnoiltaan hybridimallinen. Perhekoti on osa maatilan toimintaa.
Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa perhehoitoa kehitään erityisesti juuri osaksi maaseudun elinkeinoja.
PerhEke -hankkeessa on saatu huipputuloksia, kertoo hankekoordinaattori Sanna Kosonen Kiteen evankelisesta kansanopistosta.
– Valmennettavia on löydetty paljon, kun olemme kiertäneet kunnissa rekrytoimassa. Perhekotiyrittäjyys on nyt vahvasti nousemassa osaksi esimerkiksi karjatilan tai matkailutilan toimintaa.
Myös kunnissa on oivallettu perhehoivan mahdollisuudet. Kun asiakkaita oli 10 vuotta sitten koko maassa vain noin 60, nyt toimeksiantosopimuksia on tehty valtakunnallisesti jo 1400.
– Tuntuu, että perhehoivalle on erityinen aika, kertoo vanhustyön lehtori Varpu Hämäläinen Savon koulutuskuntayhtymästä.
Valtio on vahvasti mukana tukemassa perhehoidon kehittämistä. PerhEke- hanke on Euroopan sosiaalirahaston kärkihankkeita.
Asenteet ikäihmisten perhehoitoa kohtaan ovat muuttuneet
Perhehoitoliitossa on kehitetty 10 vuoden ajan laadukkaan ikäihmisten perhehoidon toiminta- ja toteuttamismalleja
– Kymmenen vuotta sitten oli vielä paljon puhetta huutolaisuudesta, mutta nyt asenteet ovat alkaneet muuttua, pohtii kehittämispäällikkö Marja Kuukkanen Perhekotiliitosta.
Tavoitteena on nykyään, että ikäihminen asuu mahdollisimman pitkään omassa kodissaan tarvitsemiensa palveluiden turvin. Kuitenkin yksinasuvat kokevat usein paljon yksinäisyyttä ja turvattomuutta.
Jos saaduista palveluista huolimatta elämänlaatu kärsii, silloin on yksilön ja myös palvelujärjestelmän kannalta järkevää pohtia perhehoidon mahdollisuutta. Perhehoiva tulee joissain tapauksissa yhteiskunnalle halvemmaksi kuin laitoshoito.
– Jo silloin, kun kolmas kotihoidon käynti myönnetään kotiin, perhehoidon vuorokausi on edullisempi, Marja Kuukkanen kertoo.
Ihmisläheisyys on perhehoidossa kuitenkin tärkein asia.
– Tämä on meille kuin toinen koti. Olen sanonut Anittalle ja Tomille, että ottaisivat meidät ottopojikseen, mutta ei taida sellaista lakia vielä olla, Olli Miettinen naurahtaa.
Lue lisää: