Artikkeli on yli 5 vuotta vanha

Kun hylätyllä louhoksella ammuttiin pieniä ruutipaukkuja, 20 kilometrin päässä kuului kova räjähdys – syynä erikoinen sääilmiö

Jotkut luulivat maanjäristyksen tulleen, kun suljetussa kaivoksessa testattiin musiikkivideoon kuvattavaa tulisuihkua.

Keskuskadun ja Kapteeninkadun risteys Kotkansaarella.
Kotkassa lauantai-ilta keskeytyi kummallisen pamauksen myötä. Kuva: Juulia Tillaeus / Yle
  • Petri Kivimäki

Kotkassa ihmiset havahtuivat viime lauantaina iltapäivällä omituiseen pamaukseen. Ääni oli kova, outo ja pelottavankin tuntuinen, jollaisiin ei aiemmin ole paikkakunnalla totuttu.

Omituisen kova pamaus sai sekä Kotkan että viereisen Pyhtään kunnan asukkaat äimistelemään äänen lähdettä muun muassa paikallisissa Facebook-ryhmissä. Äänen alkuperäksi epäiltiin jopa maanjäristystä. Osa kertoi talonsa tärisseen. Ääntä kuvailtiin räjähdykseksi.

Erikoiseksi pamauksen teki vielä se, että osa kotkalaisista oli sen kuullut, mutta osa ei ollut kuullut yhtään mitään.

Sekä Ilta-Sanomien että MTV:n mukaan äänilähdettä olisi lauantaina yrittänyt selvittää myös poliisipartio, mutta tutkinta jäi vaille läpimurtoa.

Lopulta räjäyttäjäksi ilmoittautui pääkaupunkiseudulla ja Kymenlaaksossa toimiva louhinta-alan yritys Sterkman, joka treenasi firman 10-vuotisjuhliin tulevan musiikkivideon pyrotekniikkaa.

– Siinä oli viisi pyroteknistä räjähdettä, jotka räjäytettiin peräkkäin, kertoo työnjohtaja Urpo Hopponen.

Musiikkivideon voisi kuvitella olevan Rammsteinia. Näin ei kuitenkaan ole, vaan kyse on lempeähköstä amerikkalaistyylisestä kantrista.

Näyttäviä tehosteita

Helsinkiläinen kantrimuusikko Larry Peninsula joutuikin lauantaina hieraisemaan silmiään, kun hänen nimensäalkoi vilahdella Kotkan pamaukseen liittyvissä uutisissa.

– Kun näin oman kuvani uutisissa, niin mietin, että mitähän on tullut tehtyä. Harvoin tällaisella pääsee Ilta-Sanomiin saakka, tuumii Peninsula.

Louhintayritys Sterkman oli tilannut Peninsulalta Rockfaces-nimisen kappaleen yhtiön juhlia varten. Kappaleen on sanoittanut Sterkmanin työnjohtaja Urpo Hopponen, mutta Peninsula on sen säveltänyt ja esittää yhtyeensä kanssa.

Pyhtään kirkonkylä 12.1.2018
Pyhtäällä kaikki eivät olleet pamausta edes kuulleet, vaikka se siellä tapahtuikin. Kuva: Pasi Tapanainen / Yle

Sterkman-yhtiö halusi kappaleeseen omaa alaansa lähellä olevan videon.

– Olen tehnyt heidän kanssaan kappaleen, ja nyt siitä tehdään musiikkivideo. Videoon tulee vähän näyttävämpiä tehosteita ja ilmeisesti on ollut vähän äänekkäämpi sitten, kertoo Peninsula.

Peninsula ei itse ollut paikalla, kun pamaus lauantaina tapahtui.

Pamaus yli 20 kilometrin päästä

Työnjohtaja Urpo Hopponen Sterkmanilta kertoo, että jysähdys ei tullut Kotkasta, vaan reilun 20 kilometrin päässä Pyhtäältä.

Yhtiö oli yhdessä kuvausryhmän kanssa suljetulla louhoksella testaamassa pyrotekniikkaa, joka tulee osaksi musiikkivideota. Nyt kyseessä oli harjoitus, ja itse video kuvataan vasta ylihuomenna keskiviikkona.

Hopponen kertoo, että kyseessä oli samanlainen pyrotekniikka, jota monet maailmanluokan bänditkin käyttävät konserteissaan. Kyse ei ollut hänen mukaansa mitenkään erityisen suuresta pamauksesta.

– Itse olin 50 metrin päässä, eikä se mitenkään tavallista kovemmalta ääneltä kuulostanut, kertoo Hopponen.

Ääni oli kuitenkin kantautunut kymmenien kilometrien päähän. Ihmisten havaintoajat pamauksesta tukevat sitä, että kyse on juuri heidän tuottamasta äänestä.

– Kyllä se varmasti meiltä on tullut. Minä en ole koskaan aimmin kokenut tällaista, että ääni kulkee noin pitkän matkan. Ihan käsittämätön juttu, sanoo Hopponen.

Larry Peninsula.
Larry Peninsula on tehnyt kantrimusiikkia jo yli 10 vuoden ajan. Kuva: Wasim Khuzam / Yle

Hopponen kertoo, että pamauksia voisi verrata ilotulitteisiin.

– Meillä oli pieniä ruutipaukkuja. Ne olivat samanlaissa lasikuituputkissa, joista lähtee ilotulitekuulia taivaalle. Ne lähtevät vähän eri aikaan ja aiheuttavat pamauksen.

Pyrotekniikkaa kokeiltiin louhoksen pohjalla, joten hän epäilee äänen saaneen sieltä hyvän kaikupohjan.

Inversio-ilmiö

Ihmetystä on herättänyt, miten ääni on voinut kulkea niin kauas, jos kyse ei ole alkujaankaan äärettömän kovasta pamauksesta. Pyhtäältä Kotkaan on matkaa yli 20 kilometriä.

Aalto-yliopiston akustiikan professori Tapio Lokki pitää hyvin mahdollisena, että sopivissa olosuhteissa ääni todellakin on voinut kantaa kymmeniä kilometrejä.

Lokin mukaan Kotkassa ja Pyhtäällä on ollut kyse niin sanotusta inversio-ilmiöstä. Se muodostuu, kun ilmassa on erilämpöisiä kerroksia.

Normaalisti ilma viilenee mitä korkeammalle mennään. Siksi äänetkin yleensä katoavat taivaan korkeuksiin.

– Ääniaallot kääntyvät aina kylmempää ilmamassaa kohti. Ne kääntyvät ylöspäin, eivätkä tule sieltä takaisin, kertoo Lokki.

Inversio-ilmiö tulee, kun maanpinnalla onkin kylmempää ja ylempänä, esimerkiksi 100 metrin korkeudessa, on maanpintaa lämpimämpi kerros.

– Ääniaallot lähtevät ensin ylöspäin, mutta kun vastaan tuleekin lämpimämpi kerros, ääniaallot kääntyvät takaisin. Ääniaallot voivat jopa jäädä vähäksi aikaa ylempään ilmakerrokseen ikään kuin tuubiin ja kääntyvät sieltä myöhemmin takaisin alas kohti viileämpää ilmakerrosta.

Ilmiön havaitsee Tapio Lokin mukaan usein kesällä, kun järven pinta on viileä ja ilma on lämmin. Silloin esimerkiksi läheisen maantien äänet kuuluvat herkemmin.

– Tästä johtuu se, että toisinaan maantien äänet kuuluvat ja joskus ne eivät kuulu ollenkaan.

Viime viikonlopun tuulinen sääkin on voinut akustiikan professori Tapio Lokin mukaan voinut vaikuttaa äänen kantautumiseen.

– Ääni on ilmanpaineen värähtelyä, eikä tuuli vie ääntä. Mutta tuulen nopeus on voinut olla erilainen eri kerroksissa, jolloin ääniaallot ovat voineet taipua myötätuulessa alaspäin. Vastatuulessa ääniaallot taipuvat ylöspäin, kertoo Lokki.

Tapio Lokin mukaan tässä Kotkan tapauksessa ovat voineet tapahtua yhtä aikaa molemmat ilmiöt, sekä inversio että tuulennopeusvaihteluista johtunut muutos.

Todella koominen juttu

Kantrimuusikko Larry Peninsulaa viikonlopun pamaus ei harmita. Hän lähinnä naureskelee koko jutulle.

– Julkisuus ei harmita. Eihän tässä ole minusta mitään negatiivista. Tuntuu lähinnä koomiselta.

Hän ei tarkkaan tiedä, mihin kohtaa musiikkivideota pamaus tulee, mutta epäilee sen tulevan ennen kertosäettä.

– Rockfaces sijoittuu teemaltaan Suomeen ja louhoksille. Kuvaa suomalaisen työmiehen elämää, kertoo Peninsula.

Urpo Hopponen Sterkmanilta jaksaa myös jo vähän naureskelle erikoiselle sääilmiölle. Viime lauantaina he käyttivät viittä pyroteknistä räjähdettä. Hän on kuullut, että seitsemän tekisi vielä komeamman äänen.

– Ehkä pitäisi seuraavaksi kokeilla seitsemää, naurahtaa Hopponen.