Samaan aikaan kun Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa talvi on ollut paikoin varsin lämmin, pohjoista napa-aluetta kattava jääpeite on laajimmillaan moneen vuoteen. Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessorin Jari Haapalan mukaan ilmiö selittyy vahvalla polaari- eli napapyörteellä, joka ei vaikuta tänä talvena murtuneen lainkaan.
Napapyörteeksi kutsutaan napaseutualuetta talvisin ympäröivää tuulijärjestelmää. Tavanomaista kylmempi sää talvella johtuu usein napapyörteen murtumisesta. Kun napapyörre on vahva, se pitää kylmimmän ilmamassan napa-alueella eikä se pääse valumaan kohti etelää.
Vuoden 2013 tammikuussa napajäätä oli suunnilleen yhtä laajalla alueella kuin nyt, ja sen jälkeisinä vuosina tammikuussa jääpeite oli pienempi.
Professori Haapala kuitenkin muistuttaa, että napapyörteen voimakkuus on yhden talven satunnainen ilmiö eikä yksinään vaikuta napajään pitkäaikaisiin muutoksiin. Jääpeitteen laajuus talvikaan ei ole muuttunut niin paljon kuin syyskuussa vuosittain mitattava pienin pinta-ala.
Jääpeitteen kesäkoolla on enemmän merkitystä, mutta Haapalan mukaan yksittäisestä vuodesta ei voi silti paljoa päätellä.
– Tämä on sään normaalia vaihtelua, eikä ilmastollisesti hyvä indikaattori, Haapala toteaa.
Katso alla olevalta GIF-videolta, miten vuosien 1979–2019 jääpeitteen pienin pinta-ala on vaihdellut
Jään laajuuden lisäksi paksuus vaikuttaa jään pysyvyyteen, ja siihen taas vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin alhainen ilmalämpötila.
Napajään laajuudesta kirjoittaa mm. Weather.com-sivusto, joka huomauttaa, että jään paksuus on edelleen selvästi keskimääräisen alapuolella. Sääolot vaikuttavat lähinnä jääpeitteen laajuuteen, kun taas paksuus riippuu enemmän pitkän aikavälin ilmasto-olosuhteista.