Tutut vanhat lastenlaulut, kuten Piiri pieni pyörii ja Tuiki tuiki tähtönen raikavat Koivukodin palvelukeskuksen aulassa alkuillasta.
Pienimmät mukanaolijat istuvat äitiensä syleissä. Välillä joku kirmaa matolla leikkivien isompien lasten sekaan. Koivukodin asukkaat laulavat ja leikkivät mukana vointinsa mukaan.
Menossa on Elämänkaarimuskari, joka järjestetään Koivukodissa joka toinen kuukausi.
Muskaria vetää Kuopion avoimen konservatorion apulaisrehtori Elina Vetoniemi. Idea syntyi Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisyhdistyksessä.
Vastaavaa eri sukupolvet kokoavaa muskaria ei ole ollut konservatoriossa aikaisemmin. Eikä Elämänkaarimuskari-nimeä olla käytetty tiettävästi missään muualla.
Erilaisia vanhuksille ja lapsille yhteisiä muskareita on järjestetty jo vuosien ajan. Yleisintä kuitenkin on, että esimerkiksi vauvaikäisten ryhmät vierailevat vanhuksien palvelutaloissa päiväaikaan.
– Elämänkaarimuskarissa tavoitteena on kokea yhteisöllisyyttä ja eri-ikäiset ihmiset ovatkin löytäneet toisensa hyvin, Vetoniemi kertoo
Tästä hän kiittää erityisesti vanhempia, jotka ovat tuoneet lapsiaan paikalle.
– Joskus lapsista voi olla todella jännittävää tulla palvelukeskukseen ja nähdä vanhoja ihmisiä tai kehitysvammaisia. Vanhemmat ovat hienosti tukeneet lapsia siinä, joten on päästy ihan hyvälle tielle, hän sanoo.
Elämänkaarimuskarissa käydään monesta eri syystä
Idea Elämänkaarimuskarista saatiin Mannerheimin lastensuojeluliiton Tuusniemen paikallisyhdistyksen hallituksessa. Paikallisyhdistys sai myös taloudellista avustusta kymmentä muskarikertaa varten Tuusniemen kehittämissäätiöltä.
Puheenjohtaja Anniina Mustonen käy muskarissa yhdessä Eevi-tyttären kanssa. Mustonen on tyytyväinen, että samalla lapset oppivat olemaan erilaisten ihmisten kanssa.
– Sekin on hyvä, että lapset näkevät jo nyt tulevia koulukavereita, Mustonen lisää.
Elämänkaarimuskariin tulee mielellään myös Liisa Jaatinen perheen pienokaisen Siirin kanssa. Isovanhemmat asuvat kaukana, joten Koivukodissa oma lapsi tottuu vanhempien ihmisten seuraan.
– Vielä puolivuotiaana Siiri suostui menemään syliin, mutta nyt hän ujostelee niin paljon, että se ei onnistu, Jaatinen kertoo.
Hoitovapaalla oleva Tuusniemen yhtenäiskoulun opettaja Heidi Juslén käy Elämänkaarimuskarissa Kuopiosta käsin. Samalla hän tapaa työkavereitaan.
Muskarissa Olavi-poika tepastelee tällä kertaa ympäri Koivukodin aulaa, mutta se ei äitiä haittaa, koska poika kuulee samalla musiikkia.
– Lapsella on luonnostaan rytmitajua, joten toivottavasti se tässä samalla kehittyy. Toivottavasti musiikki kuuluu elämään myöhemminkin, kun se on lähtenyt näin nuorena liikkeelle, Juslén toteaa.
Musiikilla on tietysti Elämänkaarimuskarissa tärkeä rooli. Musiikki herättää tunteita ja esimerkiksi dementiaa sairastavat muistavat asioita musiikin kautta.
Vetoniemi onkin sitä mieltä, että musiikki kuuluu jokaiseen ihmisen elämänvaiheeseen.
– Se on todella tärkeä osa meidän kasvua ja kehitystä.
Aiheesta voi keskustella 22.2. klo 23.00 saakka.
Lue lisää:
Mummomuskari herättää muistoja ja voi saada puhekykynsä menettäneen muistisairaan laulamaan
Muskariin, satujumppaan vai ei kumpaankaan: näin harrastukset vaikuttavat pikkulapsen kehitykseen