Virtuaalivaluutta bitcoinista on tullut Tullille odottamaton ongelma. Tulli takavarikoi jo vuosia sitten 1 666 bitcoinia suuren huumejutun yhteydessä, mutta niitä ei ole pystytty vaihtamaan tavalliseksi rahaksi.
Tulli suunnitteli huutokauppaavansa virtuaalivaluutat jo keväällä 2018. Suunnitelma pantiin kuitenkin jäihin, koska bitcoinien pelättiin kiertävän takaisin rikolliseen käyttöön. Tähän ongelmaan Tulli ei ole löytänyt ratkaisua, vaan sen hallussa on yhä harvinaisen paksu bitcoin-lompakko.
– Meidän näkökulmasta ongelmat liittyvät nimenomaan rahanpesuriskiin. Tällaisia eriä ostavat eivät juurikaan käytä niitä normaaliin toimintaan, Tullin talousjohtaja Pekka Pylkkänen epäilee.
Maanantain kurssilla Tullin kauppaamien bitcoinien markkinahinta olisi jopa 15 miljoonaa euroa. Lisäksi Tullilla on miljoonien eurojen edestä muissa jutuissa takavarikoituja bitcoineja ja muita kryptovaluuttoja.
Lohkoketjuteknologiaan perustuva bitcoin on riippumaton keskuspankeista ja viranomaisista. Ominaisuuksiensa vuoksi sitä suositaan esimerkiksi Tor-verkon kautta tapahtuvan huumekaupan maksuvälineenä. Bitcoin itsessään on täysin laillinen virtuaalivaluutta, ja sitä käytetään suurimmaksi osaksi sijoituksiin.
Bitcoin-asiantuntijat eivät näe uhkakuvia yhtä isoina
Ylen haastattelemat virtuaalivaluutta-asiantuntijat eivät jaa Tullin huolta ainakaan täysin. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkija Juri Mattilan mukaan bitcoinia käytetään rikolliseen tarkoitukseen nykyään suhteellisesti selvästi vähemmän kuin ennen.
– Nykyään tarjolla on myös bitcoinia vaikeammin seurattavia virtuaalivaluuttoja, joihin rikollista toimintaa lienee siirtynyt.
Kryptovaluuttafirma Prasos Oy:n perustaja Henry Brade sanoo, että ylivoimaisesti suurin osa bitcoinien ostajista on nykyään sijoittajia. Markkinoilla on tarpeeksi suuria laillisia pelureita ostamaan Suomenkin viranomaisten kaupittelemat virtuaalivaluutat.
– Totta kai jos Tulli myisi bitcoinit satunnaiselle taholle anonyymisti, riskit olisivat massiiviset. Mutta jos ne myy järkevän prosessin kautta, en näe tässä ongelmaa, hän sanoo.
Eikö takavarikoituja rahakkeita voisi huutokaupata hiljalleen pienemmissä erissä?
Juri Mattila
Brade on yksi Suomen tunnetuimpia kryptovaluuttamarkkinoiden asiantuntijoita. Toisaalta hänen yrityksensä välittää bitcoineja eli heille Tulli on myös mahdollinen asiakas.
Braden mielestä Tullilla on joka tapauksessa useita vaihtoehtoja rahojen realisoimiseen. Yksi niistä on bitcoinien myyminen kryptopörssin kautta. Tällä tavalla Prasos on aiemminkin muuttanut viranomaisten takavarikoimia virtuaalivaluuttoja rahaksi.
Toinen vaihtoehto olisi "over-the-counter"-kauppa eli pörssin ulkopuolinen arvopaperikauppa. Siinä välittäjä hoitaisi bitcoinien myynnin suoraan yhdelle tai useammalle suurelle asiakkaalle.
– Bitcoin-markkinat ovat todella isot, eikä tuonkaan kaltainen summa olisi ostajien maksuvalmiuden kannalta ongelma, Brade uskoo.
"Pistää miettimään meidän omaa turvallisuutta"
Myös täysin julkinen huutokauppa olisi asiantuntijoiden mukaan mahdollinen. Näin on tehty ulkomailla ainakin Australiassa, Yhdysvalloissa ja Ruotsissa.
– Mikäli yhden suuren huutokauppaerän ostajaprofiili huolestuttaa, niin eikö takavarikoituja rahakkeita voisi huutokaupata hiljalleen pienemmissä erissä? Mattila Etlasta kysyy.
Miksi Braden ja Mattilan esittämät vaihtoehdot eivät kelpaa Tullille? Sitä viranomainen ei kerro: se pelkää jotakin, mitä ei halua julkisesti avata. Krypto-omaisuuden pelätään joka tapauksessa herättävän vääränlaista huomiota Tullia kohtaan.
– Se totta kai pistää miettimään meidän omaa turvallisuutta, talousjohtaja Pylkkänen vihjaa.
Aikooko Tulli pitää bitcoineja hallussaan niin kauan, että niiden arvo seuraavan kerran sukeltaa ja mielenkiinto hälvenee?
– Ei sentään.
Jos Tulli myy bitcoinit, rahat päätyisivät Pylkkäsen mukaan Tullin tuloina "valtion pohjattomaan kassaan". Kyseessä on Tullin toiminnan kannalta täysin poikkeuksellinen tilanne. Yleensä Tulli on tulouttanut valtiolle lähinnä vanhojen autojen myynnistä saatujen summien kaltaisia pieniä tuloja.
– Kyllä tässä on puntit tärisseet itse kullakin, Pylkkänen sanoo.
Hurjia arvonheilahteluita
Tulli ei ole ainoa viranomainen, joka on joutunut opettelemaan toimimista virtuaalivaluuttojen kanssa. Helsingin poliisilla on oma bitcoin-lompakkonsa, jonne esimerkiksi Katiska-jutussa vangitun Janne Tranbergin bitcoin-tilien sisällöt lakaistiin.
Myös ulosottovirastot ovat takavarikoineet, ulosmitanneet, pitäneet hallussa ja realisoineet pienempiä eriä bitcoineja. Tiettävästi yhdelläkään toisella viranomaisella ei kuitenkaan ole Suomessa samankaltaista bitcoin-varallisuutta eikä sen tuomaa ongelmaa kuin Tullilla.
Oman mausteensa viranomaisten bitcoin-kysymykseen tuo kryptovaluutan arvon raju heilahtelu. Esimerkiksi Tullin takavarikoiman 1 666 bitcoinin arvo oli aluksi alle 700 000 euroa. Sen jälkeen se on käynyt yli 20 miljoonassa, pudonnut noin 5 miljoonaan ja noussut taas 15 miljoonaan euroon.
Joissakin tapauksissa vastaaja voi itse vaikuttaa siihen, myydäänkö takavarikoitu omaisuus vai ei.
– Vastaaja voi koska tahansa esittää, että realisoidaan omaisuus, jos kurssi on hänen mielestään hyvä. Me tarjoammekin sitä vaihtoehtoa, jos tällainen tilanne tulee eteen, Pirkanmaan ulosottoviraston kihlakunnanvouti Aki Virtanen sanoo.
– Ja vaikka vastaaja vastustaisi, omaisuus voidaan realisoida pakolla, jos se on nopeasti arvonsa menettävää omaisuutta.
- Lue myös: Lohkoketjut demokratisoivat internetin ja mullistavat maailman – mutta huomaammeko mitään?
Keskustele aiheesta alla! Keskustelu on avoinna tiistaihin kello 23 saakka.