Pispalan portaiden vieressä laulaa moottorisaha. Meneillään ovat niin sanotun paahderinteen harvennukset. Harvennusten tarkoituksena on pitää huolta harjun erityisestä kasvustosta ja eläimistöstä.
Tampereen Pispalanharjun hiekkaiset etelärinteet ovat perinteisesti olleet melko paljaat ja vähäpuustoiset. Nyt avoimuutta halutaan palauttaa raivaamalla varjostavia puita.
Paahderinne on etelän suuntaan avautuva hiekkapohjainen harjualue, jonka lämpötilat kohoavat kesäaikaan hyvin korkeiksi. Sen vuoksi niiden eliöyhteisöt ovat hyvin omaleimaisia ja erikoistuneita.
Monet Pispalan paahderinteen eläin- ja kasvilajeista ovat uhanalaisia. Sen kasvilajistoon kuuluu esimerkiksi ahomansikka, mutta paljon myös erikoisempaa lajistoa. Hyönteisistä alueelta on tavattu muun muassa kohokkipikkumittari ja vyöneilikkayökkönen.
Luonnostaan karu Pispalanharju on päässyt pusikoitumaan ihmisen vaikutuksesta.
– Pihapiireistä on levinnyt puita kuten vaahtera. Raivauksessa säästetään sinne kuuluvat isot männyt, kertoo maisema-asiantuntija Riikka Söyrinki Pro Agriasta.
Harvennettavana on pieni, mutta sitäkin kinkkisempi alue. Jyrkässä rinteessä ja talojen välissä työskentely vaatii taitoa.
– Puita ei voida poistaa rinteestä koneellisesti, vaan ne pitää vetää ylös rinnettä käsipelillä, vinssillä ja vippaskonsteilla, sanoo metsuri Erkki Lähdeniemi Etelä-Pirkanmaan Metsänhoito oy:sta.
Pispalan portaat kulkevat paahderinteen läpi. Varsinaiseen rinteeseen menemistä ei suositella, koska rinne on niin jyrkkä.
Monet rinnettä varjostavista puista sijaitsevat yksityisillä tonteilla.
– Joskus saadaan lupa, toisinaan taas ei. Sitten ne puut jäävät pystyyn. Niillä mennään, mitä tontin omistajat haluavat, Lähdeniemi toteaa.
Riikka Vöyrinki muistuttaa, että paahderinteiden kunnostamiseksi tarvitaan toimenpiteitä joka vuosi.
– Nämä ovat pieniä alueita, mutta luonnon monimuotoisuuden kannalta todella arvokkaita.
Lue lisää:
Pispalassa raivataan paahderinteille tilaa auringonpaisteelle