Vantaan kaupunginvaltuusto päätti maanantaina, että Vantaa lähtee mukaan Suomi-Rata Oy -hankeyhtiöön enintään 12 miljoonalla eurolla. Käytännössä Vantaan osuus on 11, 1 miljoonaa euroa, joka on sovittu hankeyhtiön neuvotteluissa. Sijoituksella kaupunki sitoutuu ainoastaan hankkeen suunnitteluun.
Päätös ei kuitenkaan ollut yksimielinen, vaan sitä edelsi pitkä kriittinen keskustelu. Kaiken kaikkiaan päätös hankeyhtiöön mukaan lähtemisestä syntyi Vantaalla lopulta äänin 45-21.
Suomi-rata mahdollistaisi noin tunnin junayhteyden Tampereen ja Helsingin välille ja samalla kaukojunille tulisi suora yhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Lentoradaksi kutsutun ratayhteyden ensimmäinen osuus kulkisi lähes kokonaan tunnelissa ja se nopeuttaisi myös hieman lentoaseman ja Helsingin keskustan välistä matkaa.
Juuri Lentorata olikin se hiertävä kivi kengässä, kun Vantaan valtuusto käsitteli osakkuuttaan maanantaina. Osa valtuutetuista oli vahvasti sitä mieltä, että tunnelin sijaan panokset olisi pantava ennemmin pääradan kunnostamiseen.
– Tässä pusketaan väkisin läpi kallista hanketta, eikä haluta edes tarkastella merkittävästi halvempaa vaihtoehtoa eli lisäraidetta välille Pasila-Kerava. Jos nyt sanotaan kyllä Lentoradalle, sanotaan samalla hei hei nopealle työmatkaliikenteelle 15 vuodeksi, sanoo Vaula Norrena (vihr.).
– Arkielämässä hälytyskellojen pitäisi soida, jos joku tulee kovassa kiireessä vaatimaan nimeä takauspapereihin. Juuri tällaiseen nurkkaan Vantaata on nyt ajettu. Kysymyksessä on vantaalaisten kannalta hukkaputki, jonka toinen pää on veronmaksajien taskussa ja toinen Kankkulan kaivossa, totesi Antero Eerola (vas.).
Osakkuudesta kehkeytyi tuntien keskustelu ja monta äänestystä
Kritiikkiä sai valtuutettujen puheenvuoroissa myös ratahankkeen valmistelu virkamiestasolla, tunnelin louhinnan ilmastovaikutukset sekä hankkeen mahdolliset negatiiviset vaikutukset muiden käynnissä olevien ratahankkeiden rahoitukseen.
Valtuutettu Eerola esitti asian palauttamista valmisteluun, mutta esitys kaatui äänestyksessä äänin 19-43.
Puolustavissa puheenvuoroissa esille nousivat muun muassa Aviapoliksen saavutettavuuden paraneminen ja liikenteen suuntaaminen autoteiltä raiteille. Kannattavia puheenvuoroja Suomi-rata hankeyhtiöön lähteminen sai etenkin SDP:n ja kokoomuksen riveistä.
– Tämä on valtuustoryhmän mielestä luonnollinen jatkumo jo aiemmin tekemäämme päätökseen. Meidän on edistettävä vantaalaisten liikkumista kaikin keinoin ja kannatamme lähtemistä mukaan hankeyhtiöön, totesi SDP:n Minna Räsänen omassa puheenvuorossaan.
– Olen itsekin harmissani, että tässä tuli näin kiire. Näiden nykyisten tietojen valossa radasta olisi kuitenkin Vantaalle selvästi hyötyä, joten siihen nähden tämän hankkeen puoltaminen on mielestäni enemmän kuin järkevää, totesi Sari Multala (kok.) omassa puheenvuorossaan.
Radan suunnittelu on pitkä projekti
Nyt käydyissä neuvotteluissa on sovittu suunnittelusta rakentamisvalmiuteen saakka, ja rakentamisvaiheeseen siirtyminen edellyttää liikenne- ja viestintäministeriön mukaan uusia neuvotteluita.
Suomi-radan linjausvaihtoehtojen esisuunnittelu aloitettaneen loppuvuodesta, mutta valmistelu tulee viemään aikaa.
Nykytiedon varassa liikennöinti mahdollisella uudella Lentoradalla voisi alkaa vuonna 2033 ja Helsingin ja Tampereen välinen nykyistä nopeampi liikenne vuonna 2036.
Hankeyhtiöiden osakassopimukset käsitellään valtion osalta talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa maaliskuussa.
Suomi-radalle haetaan EU-rahaa 11,7 miljoonaa
Yhteensä Suomi-radan hankeyhtiön suunnitteluun tarvitaan 150 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 78,9 miljoonaa. Alustava hinta koko radalle on jatkoyhteyksistä riippuen 4,6-5,75 miljardia euroa.
Valtio hakee EU:lta 11,7 miljoonaa euroa Helsinki-Tampere-radan kehittämiseen. Tukea haetaan Helsinki-Tampere-selvitykselle, johon kuuluu Pasilan ja Keravan välinen Lentorata sekä yhteys Tampereelle.
Yhteys Tampereelle voidaan toteuttaa joko uutena ratalinjauksena Helsinki-Vantaan lentoasemalta tai kehittämällä nykyistä päärataa Riihimäen ja Tampereen välillä.
Euroopan komission alustavan ilmoituksen mukaan rahoituspäätökset tehdään kesä-heinäkuussa 2020.
Lue myös:
Selvitys: Pääradan kunnostaminen parempi vaihtoehto kuin uusi Helsinki–Tampere-rata
Analyysi: Tampereelta Helsinkiin kaavaillun nopean oikoradan EU-rahan saanti kysymysmerkki
Valtio hakee EU-tukea Tunnin junan ja Suomi-radan suunnitteluun
Oikorata Tampereelta Helsinkiin on hidas projekti: valmistuisi aikaisintaan 2036
Suomiradan hankeyhtiö perustetaan – mukana on myös Kanta-Hämeen radanvarsikuntia