Valtion esittävien taiteiden rahoitusmekanismi säilyy lähestulkoon entisenlaisena. Valtionosuusjärjestelmän (vos) uudistusta pohtinut työryhmä jätti tänään keskiviikkona esityksensä tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososelle (kesk.). Ehdotus esiteltiin taidekentälle jo tammikuussa, eikä siihen ole tullut merkittäviä muutoksia.
Nykyisellä järjestelmällä on rahoitettu pääasiassa Suomen kattavaa teatteri- ja orkesteriverkostoa. Lähes 30 vuotta sitten kehitettyä järjestelmää on arvosteltu siitä, etteivät uudet taiteenlajit, kuten nykysirkus, ole päässeet siihen mukaan.
Uudistuksen loppuun vienyt työryhmä on ratkaissut ongelman sillä, että opetus- ja kulttuuriministeriö voi jakaa tulevaisuudessa myös määräaikaista, kolmivuotista vos-tukea. Se on tarkoitettu ensisijaisesti uusille vos-rahoitusta hakeville esittävän taiteen ryhmille.
Muuten tukea jaetaan toistaiseksi eli samoin kuin nyt, mutta tuen saajien kelpoisuutta tarkastellaan kuuden vuoden välein. Arvioinnin tekee Taiteen edistämiskeskus, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto.
Sama koskee kolmivuotisen tuen saajia. Niiden kelpoisuutta arvioidaan kolmen vuoden välein.
Samalla luovutaan nykyisistä harkinnanvaraisista avustuksista. Ne korvataan lisätuella, jota maksetaan esimerkiksi kiertue- tai vierailutoiminnasta.
Lisäpotti uudistukseen, mutta kenelle rahat menevät?
Valtio jakaa tukea esittäville taiteille monimutkaisella mekanismilla, joka pysyy kutakuinkin ennallaan. Se perustuu muun muassa henkilötyövuosien määrään: mitä enemmän taidelaitos käyttää työvoimaa, sitä enemmän se saa valtiolta tukea.
Järjestelmällä on myös käänteinen vaikutus: tuki pienenee, jos teatteritalo joutuu vähentämään esityksiä ja sen seurauksena henkilökuntaa esimerkiksi remontin takia. Näin kävi 2010-luvulla muun muassa Helsingin, Turun ja Kuopion kaupunginteattereille talojen peruskorjausten seurauksena.
Tänä vuonna valtionosuusjärjestelmässä on 46 teatteria, 28 orkesteria ja 11 tanssiryhmää. Vos-tuki on tullut tähän asti niille kuin Manulle illallinen. Uudistus tarjoaa vähän eväitä muutokseen.
Lisäpotti jakoon
Valtionosuusjärjestelmän uudistukseen on varattu kymmenen miljoonan euron lisäpotti, joka pitäisi olla käytössä jo vuonna 2022, kun uusi laki astuu voimaan.
Toistaiseksi on epäselvää, millainen osuus siitä ohjataan uusille ryhmille. Niille yritettiin etsiä rahoitusta aiemmin myös toista kautta. Vos-uudistusta pohtinut, muusikko Jaakko Kuusiston vetämä työryhmä esitti, että Tampereen Työväen Teatteri olisi menettänyt erityisasemansa valtion rahoituksessa. Sen seurauksena teatterilta olisi leikattu pari miljoonaa euroa valtionosuudesta. Uhka aiheutti kohun, mutta kulttuuriministeri Sampo Terho (sin.) torppasi aikeen.
Sekä Tampereen Työväen Teatteri että Svenska Teatern säilyttävät vanhan erityisasemansa uudessa vos-laissa.
Kaikki esittävä taide mukana
Uusi ehdotettu laki esittävän taiteen edistämisestä korvaisi nykyisen teatteri- ja orkesterilain. Laki kattaa kaikki esittävän taiteen muodot, kuten esimerkiksi kuorot tai performanssin.
Valtionosuusjärjestelmän uudistus käynnistyi elokuussa 2016, kun kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) nimitti Kuusiston vetämään rahoitusuudistusta pohtinutta työryhmää. Sen esitys jäi kulttuuriministeri Terhon (sin.) pöydälle esittävän taiteen osalta. Kritiikkiä satoi erityisesti vos-järjestelmän ulkopuolisilta eli niin sanotun vapaan kentän ryhmiltä. Kuusiston esityksen vei loppuun virkamiesvetoinen työryhmä, joka aloitti elokuussa 2019.
Nykyinen valtionosuusjärjestelmä otettiin käyttöön 1990-luvun alussa, kun Suomeen iski lama, ja teatteri- ja orkesteriverkosto haluttiin suojata talouden suhdannevaihteluilta.
Teattereille, orkestereille ja tanssiryhmille jaettiin tänä vuonna yhteensä noin 77 miljoonaa euroa valtionosuusjärjestelmästä.
Museoiden vos-rahoituksen uudistus astui voimaan tämän vuoden alussa.
Analyysi: Tuleeko Suomen suurimmasta teatterista Omenahotelli?
Esitys: Taiteen rahoitus uusiksi – vakiintuneita kulttuurilaitoksia voi pudota listalta
Taiteentekijät rahojen uudelleenjaosta – turha veto ilman lisäpottia