Teatteritaloilla ja klassisella musiikilla on Suomessa todella hyvät lobbarit. Opetus- ja kulttuuriministeriö halusi uudistaa kulttuurin rahoituksen, mutta juuri mikään ei muutu. Valtio jatkaa vanhojen rakenteiden pönkittämistä. Esittävän taiteen rahoitusjärjestelmällä (vos) pidetään myös jatkossa yllä Suomen laajaa teattereiden ja orkesterien verkostoa. Myös kunnilla on tärkeä rooli sen rahoittajina. Valtion pitkäaikaista tukea saa 46 teatteria, 28 orkesteria ja 11 tanssiryhmää. Vakaasta tuesta käytetään valtion hallinnossa nimitystä valtionosuusjärjestelmä. Kun siihen on kerran päässyt mukaan, paikka säilyy todennäköisesti ikiajoiksi.
Suomalaisen esittävän taiteen kenttää leimaa kahtiajako: suurin osa taiteilijoista on freelancereita, mutta valtion kulttuurirahoituksen suurimmat paukut on ohjattu taidelaitoksille ja niissä työskenteleville ihmisille. Freelancereita rahoitetaan Taiteen edistämiskeskuksesta (Taike), joka jakaa vuosittain noin 40 miljoonaa euroa taiteen vapaalle kentälle. Se kattaa kaikki mahdolliset taiteenlajit. Opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi vos-järjestelmästä tänä vuonna pelkästään esittäville taiteille lähes kaksinkertaisen määrän, noin 77 miljoonaa euroa.
Laajalla teatteri- ja orkesteriverkostolla on Suomessa merkittävä asema. Jo kansan sivistäjänä ja viihdyttäjänä se on vailla vertaa, mutta yhä kasvava freelancereiden armeija on syystä näreissään. Valtion kulttuurirahoituksen uudistuksen piti parantaa vapaan kentän asemaa, mutta lopputulos jää laihaksi. Koko uudistus voi itse asiassa kurjistaa sitä, sillä esimerkiksi Tanssin talo kärkkyy tukea Taikesta eikä vos-järjestelmästä, josta sen toimintaa piti alun perin rahoittaa. Vos-rahoitusmekanismi suosii henkilötyövuosia, eikä Tanssin talolle juuri kerry niitä. Kyse on vierailuteatterista, jossa on vähän vakituista henkilökuntaa. Nykyiselle vos-rahoitusmekanismille olisi voitu kehittää ministeriössä reilumpi malli, mutta muutos olisi ollut työläs.
Kolmisen vuotta sitten näytti siltä, että Suomessa oli taidelaitosten, tuotantotalojen ja taiteellisten ryhmien vetäjiä, jotka olivat valmiita räjäyttämään nykyisen vos-järjestelmän. Uudistustyö käynnistyi silloin. Uuden sirkuksen keskuksen Cirkon toiminnanjohtaja Riku Lievonen toivoi, että Suomessa olisi tulevaisuudessa vähemmän kaupunginteattereita. "Vapaaksi” jäävät teatteritalot olisi voitu hänen mukaansa muuttaa vierailuteattereiksi. Helsingin barokkiorkesterin taiteellinen johtaja Aapo Häkkinen puolestaan valitti, ettei valtionosuusjärjestelmä arvioi millään tavalla ryhmien taiteellisia ansioita vaan määrää. Samaa mieltä oli moni muu esittävän taiteen edustaja.
Rahoituksen uudistuksessa opetus- ja kulttuuriministeriö vastasi vapaan kentän toiveisiin. Se tarjoaa määräaikaisia, kolmivuotisia sopimuksia vos-järjestelmän tulokkaille. Uuden lain on määrä astua voimaan vuonna 2022, ja jo sitä ennen käy ilmi, miten hövelisti valtio on valmis ottamaan uusia jäseniä vos-kerhoon. Pääseekö ovesta sisään myös uusien taidemuotojen, kuten nykysirkuksen edustajia?