Esitys valtion esittävien taiteiden rahoitusmekanismin uudistamisesta on otettu taiteen vapaalla kentällä vastaan laimean pettyneesti. Uusien ryhmien pääsy rahoituksen piiriin ilahduttaa, samoin lisärahoitus, mutta pysyvään suureen muutokseen ei uskota.
Kolmisen vuotta kahdessa työryhmässä valmisteltua ehdotusta oli ehditty jo sulatella, sillä se esiteltiin alan ihmisille jo tammikuussa. Sen jälkeen siihen ei tullut suuria muutoksia.
Valtio halusi uudistaa kulttuurin rahoituksen, mutta juuri mikään ei muuttunut
Uuden rahoituslain on määrä astua voimaan vuonna 2022. Sen myötä ministeriö voi jakaa myös määräaikaista, kolmivuotista vos-tukea. Se on tarkoitettu ensisijaisesti uusille vos-rahoitusta hakeville esittävän taiteen ryhmille.
Muuten tukea jaetaan toistaiseksi eli samoin kuin nyt, mutta tuen saajien kelpoisuutta tarkastellaan kuuden vuoden välein. Arvioinnin tekee Taiteen edistämiskeskus, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto
Uudistuksen myötä luovutaan harkinnanvaraisista avustuksista. Ne korvataan lisätuella, jota maksetaan esimerkiksi kansainvälisistä tuotannoista tai kiertue- ja vierailutoiminnasta.
Tero Saarinen Companyn Iiris Autio: Uusi malli antaa välineitä joustavampaan rahanjakoon
Kentällä oli toiveita myös paljon radikaalimmasta uudistuksesta, mutta työtä alusta asti tiiviisti seuranneena olen kohtuullisen tyytyväinen esitykseen.
Rahoitusmalli on aiempaa esitystä selkeämpi. Se tarjoaa välineet suunnata lisärahoitusta uusille esittävän taiteen aloille, kuten tanssille ja nykysirkukselle. Niiden tulo- ja menorakenne poikkeaa musiikista ja teatterista. On askel parempaan, että malli huomioi kotimaan kiertueiden ja lapsille suunnattujen esitysten lisäksi myös kansainvälistä toimintaa.
Hyvää on myös lakiin kirjattu henki, että järjestelmien välillä on mahdollista liikkua. Ainakin teoriassa vapaalta kentältä voi nousta vakiintuneemman rahoituksen piiriin, ja myös olemassaolevien laitosten toimintaa arvioidaan määräajoin.
Malli kuitenkaan tuskin vaarantaa suurten vakiintuneiden taidelaitosten toimintaa, joka on jatkuvuuden ja valtakunnallisuuden kannalta hyvä asia. Uudistumisen näkökulmasta keskeistä on kehittää edelleen myös vapaan kentän rahoitusta. Siksi kokonaisrahoituksen määrä on uudistuksen onnistumisen kannalta keskeinen kysymys.
Uusi malli jättää aiempaa enemmän harkintavaltaa ministeriölle ja mahdollistaa poliittisen ohjauksen.
Mielestäni henkilötyövuosiin sidotun mallin huonoin puoli on, että se ei kannusta toimijoita laatuun, tehokkuuteen tai verkostomaiseen toimintatapaan. Siksi valtionosuusjärjestelmä soveltuu huonosti rahoitusratkaisuksi Tanssin talolle ja muille tuotantoalustatyyppisille toimijoille.
Tanssin talon Matti Numminen: Uudistus ei näyttäydy meille kovin houkuttelevana
Kriteerit perustuvat esityksen pohjalta jatkossakin henkilötyövuosien laskentaan. Rahoituksen laajuuden näkökulmasta se ei palvele Tanssin taloa.
Kun Tanssin talon rahoitusta valmisteltiin, ajateltiin että se tulisi valtionosuusjärjestelmän kautta yhdistelmänä henkilötyövuosiin perustuvaa osuutta ja harkinnanvaraista rahoitusta. Olemme kuitenkin viime vuodet tehneet töitä sen eteen, että rahoituksemme ratkaistaisiin jollain muulla perusteella.
Nyt haemme rahoituksemme Taiteen edistämiskeskuksesta (Taike), joka perinteisesti tukee vapaata kenttää ja taiteen tekijöitä. VOS-systeemin henkilötyövuosiperusteisuus ei sovi toimintamalliimme.
Valtionosuusuudistuksen läpiviennissä pitäisikin miettiä sitä, miten Taiken ja ministeriön roolit tulevaisuudessa jakautuvat. Pitää turvata se, että Taikella on tarpeeksi resursseja rahoittaa sekä meitä, että niitä toimijoita, jotka ovat tähän asti olleet riippuvaisia sen rahoituksesta.
Se on hienoa, että taiteelle tuli hallitusohjelmassa lisäraa. Vuonna 2022 VOS-järjestelmään pääsee mukaan ehkä viisi toimijaa, jotka ovat kauan odottaneet sisäänpääsyä.
Teatterikeskuksen vt. toiminnanjohtaja Kaisa Paavolainen: Muutos hyödyttää eniten vanhoja edunsaajia
Hallitusohjelman takaama riittävä lisärahoitus on pitkään odotettu uudistus, joka tarkoittaa sitä, että vapaalla kentällä pitkään toimineilla ryhmillä on viimein mahdollisuus päästä mukaan valtionosuuksien piiriin.
On useita 20–30 vuotta toimineita teatteri- tai tanssiryhmiä ja alkaa olla myös pitkään toimineita nykysirkusryhmiä, joilla voisivat jatkossa päästä valtionosuuksien piiriin. Monille niistä voi muodostua esteeksi julkisen rahoituksen ja omarahoituksen suhde. Näiden ryhmien saamat avustukset kunnilta ovat yleensä paljon pienempiä kuin nykyisten vos-toimijoiden.
Kokonaisuutena uudistus on meille pettymys. Valtionosuuksia saivat suunnilleen samat tahot 30 vuotta. Nyt näyttää siltä, että ovi aukeaa hetkeksi uusille toimijoille, kun lisärahaa tulee. Sitten, pelkään, että se sulkeutuu taas, eikä tavoiteltu vaihtuvuus toteudu.
Näyttää siltä, että se jähmeys, jota uudistuksella piti korjata, säilyy. Toivoimme, että toimintaa arvioitaisiin myös laadullisilla ja taiteen vertaisarviokriteereillä, kuten Taikessa vapaan kentän ryhmille tehdään.
Nyt esitetty uudistus palvelee eniten vanhoja vos-toimijoita. Heille tulee pitkäaikaiset rahoitussuunnitelmat, eikä heitä vaadita juuri sen enempää kuin nykymallissa.
Cirkon Riku Lievonen: Kaltaisillemme tuotantoalustoille uudistus ei tuo mitään, mutta nykysirkukselle kyllä
Kahden erillisen työryhmäkauden tuloksena saatiin aikaan esitys, joka ei pyllistä juuri kenellekään. Juuri kukaan ei älähtänyt, kun uudistusta esiteltiin taiteen toimijoille tammikuussa. Esitys on hyvä suoritus, kun miettii, miten vaikea tehtävä oli.
Uusi malli huomioi monella tapaa järjestelmän ulkopuoliset taidemuodot. On erittäin tärkeää, että esimerkiksi nykysirkusryhmät voivat jatkossa hakeutua valtionosuusjärjestelmän piiriin. Uskon, että Suomessa on yhdestä kolmeen nykysirkusryhmää, joiden kannalta uudistus on ehdoton parannus nykytilanteeseen.
Ainoa tunnistettava toimijajoukko, joka edelleen rajautuu pois valtionosuuksien piiristä, ovat Cirkon kaltaiset tuotantoalustaorganisaatiot. Meille vos-uudistus ei tuo mitään.
Meillä on äärimmäisen pieni henkilötyövuosikertymä suhteessa muihin toiminnan kuluihin.
Sen vuoksi voisimme saada valtionosuutta vähemmän kuin nykyisin saamme toiminta-avustusta Taiken kautta. Esimerkiksi Tanssin talolla on tismalleen sama tilanne.
Uusi malli luo mekanismin, joka tarjoaa mahdollisuuden vaihtuvuuteen tuen saajien joukossa. Tulevaisuus kuitenkin vasta näyttää, miten se käytännössä toimii, vai käykö taas niin, että kun on kerran päässyt tuen piiriin, niin siellä sitten ollaan.
Lue myös:
Analyysi: Tuleeko Suomen suurimmasta teatterista Omenahotelli?
Esitys: Taiteen rahoitus uusiksi – vakiintuneita kulttuurilaitoksia voi pudota listalta
Taiteentekijät rahojen uudelleenjaosta – turha veto ilman lisäpottia