Kokeellisen tutkimuksen mukaan siedätys vehnän gluteenille on mahdollista. Helsingin yliopiston lääkäritutkija ja immunologi Tobias Freitag on kehittänyt ja testannut siedätystä keliakian hoitoon ja alustavat tulokset ovat lupaavia.
Suomessa keliakiaa sairastaa noin kaksi prosenttia väestöstä, muualla maailmassa sairastavuus on 0,3–2,4 prosenttia. Keliakian tutkimuksella ja hoitomuotojen kehittämisellä on merkitystä, sillä tutkijan mukaan Suomessa yli 40 prosentilla suomalaisista on geneettinen alttius sairastua keliakiaan, vaikka tauti ei kaikille kehitykään.
Keliakia on autoimmuunitauti, jossa keho ylireagoi viljojen proteiiniin, gluteeniin. Ihmisen elimistö lakkaa sietämästä gluteenissa esiintyvää proteiinia, gliadiinia.
"Saattaa olla mahdollista uudelleenohjelmoida immuunijärjestelmä keliakiapotilailla ja ohjeistaa T-lymfosyyttejä sietämään gluteenia."
tutkija Tobias Freitag
Kehon oman immuunijärjestelmän säätely epäonnistuu, kun veren valkosolut, T-lymfosyytit, alkavat ylireagoida viljan proteiiniin. Tästä seuraa ruuansulatuksessa ohutsuolen limakalvon tulehdusreaktio ja tuhoutuminen. Kaikkia syitä keliakian taustalla ei edelleenkään tunneta.
Keliakian oireista tunnetuimpia ovat suolistovaivat, ripuli ja vatsakivut, mutta se voi aiheuttaa myös maksan toimintahäiriöitä ja neurologisia oireita. Toisinaan keliakia voi olla myös oireeton.
Siedätys rauhoitti valkosolujen ylireagointia
Tutkijan mukaan siedätyshoidolla voi olla suurta merkitystä, sillä siitä hyötyisivät kaikki sairastuneet. Toistaiseksi ainoa hoito keliakiaan on elinikäinen gluteeniton ruokavalio.
Siedätyshoidossa potilaan verenkiertoon ruiskutettaisiin nestettä, jossa on mukana imeytyviä pallomaisia nanohiukkasia. Nanohiukkaset ovat 500 nanometriä eli 0,0005 millimetriä halkaisijaltaan olevia proteiinipalloja. Niiden sisältämä gliadiini on eristetty vehnästä.
Suomessa tutkijaryhmä on testannut nanohiukkassiedätystä hiirillä. Kun nanopartikkeleita on ruiskutettu hiiriin kokeissa, ovat koe-eläinten tulehdukset ja kudosvauriot vähentyneet merkittävästi. Myös kehon puolustusreaktioon liittyvissä geeneissä näkyi muutoksia.
– Havainnot tukevat ajatusta, että saattaa olla mahdollista uudelleenohjelmoida immuunijärjestelmä keliakiapotilailla ja ohjeistaa T-lymfosyyttejä sietämään gluteenia, Freitag toteaa.
Yhdysvalloissa siedätysmenetelmää on jo testattu pienellä joukolla koehenkilöitä. Varhaiseen kliiniseen kokeeseen on osallistunut 15 henkilöä ja tulokset on julkaistu kansainvälisessä Gastroenterology-tiedejulkaisussa.
"Gliadiini vaikuttaa samoilla mekanismeilla kaikkiin potilaisiin, vaikka keliakian oireet olisivat potilailla erilaiset."
Tutkija Tobias Freitag
Kyse on vielä hyvin varhaisista tuloksista, jotka edellyttävät vielä seurantaa ja laajempia jatkotutkimuksia. Suomen kokeellinen tutkimus toteutettiin Helsingin yliopistossa yhteistyössä Cour Pharmaceutical Development -yrityksen kanssa. Nanohiukkaskonsepti on lisensoitu kansainväliselle Takeda-yritykselle.
Tie kaupan tai apteekin hyllylle on pitkä
Varsinaiseen uuteen hoitomuotoon on kuitenkin matkaa, sillä löydökset on testattava vielä suuremmalla joukolla ihmisiä. Jatkotutkimus on Cour Pharmaceutical Development -yrityksen ja käsissä.
– Kaikki riippuu tulevien kliinisten testien aikatauluista ja rahoituksesta. Arvioisin, että laajempia tutkimustuloksia on odotettavissa aikaisintaan kahden vuoden päästä, sanoo Freitag.
Tutkijan mukaan keliakian siedätyshoidosta voisivat hyötyä tulevaisuudessa kaikki keliakiasta kärsivät riippumatta siitä miten keliakia oireilee.
– Gliadiini vaikuttaa samoilla mekanismeilla kaikkiin potilaisiin, vaikka keliakian oireet olisivat potilailla erilaiset.
Useita tutkimuslinjoja hoitojen löytämiseksi
Keliakia on yksi yleisimmistä suoliston autoimmuunisairauksista ja sitä on tutkittu pitkään. Suomessa ja kansainvälisesti on käynnissä useita tutkimuksia, joissa etsitään keliakiaan parantavaa tai osittain parantavaa siedätys- tai lääkehoitoa.
Tampereen yliopiston Keliakiatutkimukseskuksen johtaja Katri Kaukinen pitää Helsingin yliopistossa tehdyn kokeellisen tutkimuksen tuloksia kiinnostavina. Tie ensimmäisistä tuloksista testattuihin toimintavarmoihin lääke- ja hoitomuotoihin kestää usein vuosia, jopa vuosikymmeniä.
– Valitettavasti takuuvarmaa lääke- tai siedätyshoitoa ei toistaiseksi ole vielä löytynyt. Uuden hoitomuodon on aina oltava hoitokustannustehokasta. On otettava huomioon myös se, että lääkkeen tai hoidon on oltava parempi tai ainakin yhtä hyvä kuin nykyinen ruokavaliohoito, sanoo Kaukinen.