Pelastuslaitoksilla on jouduttu tekemään töitä tuntemattoman riskitekijän kanssa: Suomessa ei vielä ole valtakunnallista turvallisuusohjeistusta tilanteeseen, jossa tulipalo tai onnettomuus sattuu rakennuksessa, jonka katolla on aurinkopaneeleita.
Aurinkosähköön liittyvät tehtäviä on vuosi vuodelta ollut enemmän. Vuonna 2018 niitä tilastoitiin Suomessa kahdeksan (Pelastusalan tilasto Pronto 2019).
– Aurinkopaneelien sähkö ja sammutustyössä käytettävä vesi ovat huono yhdistelmä ja tämä pitää ottaa sammutettaessa huomioon, toteaa erikoistutkija Marko Hassinen Pelastusopistolta.
Hän ei ole erityisen huolissaan siitä, että Suomeen on parin viime vuoden aikana rakentunut yhä suurempia aurinkovoimaloita teollisuuslaitoksiin tai vaikkapa kauppakeskuksiin. Pelastajan on kyllä hankala luovia pelastustilanteessa katolla, jossa on vieri vieressä aurinkokennoja, mutta suurempana huolenaiheena ovat omakotitalojen kirjavat asennukset.
– Vaikka isoilla toimijoilla on isot voimalat ja suuret jännitteet, heillä on myös turvallisuusorganisaatiot ja -mekanismit sekä asiantuntemus. Minua huolestuttavat omakotitaloihin tehdyt tee-se-itse -asennukset, joissa ehkä ei ole käytetty ammattimaisia sähköasentajia. Siellä voi olla vaarallisia jännitteitä ja villiä tekniikkaa.
Itse aurinkopaneeli kannattimineen ei ole erityisen paloherkkä, mutta järjestelmän kaapelit, mahdolliset akustot ja muut siihen liitetyt sähkölaitteet voivat olla herkkiä.
Lisäksi paneeli tuottaa jatkuvasti sähköä saadessaan pintaansa valoa, joten pelastustilanteessa on tärkeää saada paneelit virrattomiksi, jottei kukaan saa sähköiskua.
Pelastusopistolla on kokeiltu, saataisiinko paneelien sähköntuotto katkeamaan peittämällä ne pressulla tai ruiskutettavalla massalla. Ainakin kumimaisesta massasta on saatu hyviä kokemuksia.
Kokkolan kaupungintalolla upouudet paneelit ja tarkka ohjeistus
Sähkökunnossapitoteknikko Thomas Näse ja palomestari Juuso Haqgvist Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselta kiertelevät Kokkolan kaupungintalon katolla. Miehet tutkivat aurinkopaneeleita, jotka on muutama kuukausi sitten asennettu kaupungintalon katolle.
Paneeleita on 195 kappaletta ja voimalan tuotto on 52 000 kWh vuodessa. Paneelit levittäytyvät noin 600 neliön alueelle useaan eri kohtaan katolla.
Kokkolan kaupungin kohde on pelastuslaitoksen kannalta selkeimmästä päästä. Vaikka paneeleita on suhteellisen paljon, niiden asennuksesta ja tekniikasta on dokumentit.
– Kaikki lisätieto on plussaa, mutta kovin yksityiskohtaisiin raportteihin ei välttämättä aina tehtävien yhteydessä ole aikaa syventyä. Peruspiirustukset ja kaaviot olisi hyvä olla esillä, toteaa palomestari Juuso Haqgvist.
Pelastajien kannalta olisi myös hyvä, jos suuriin kohteisiin pystyisi tutustumaan etukäteen. Mitään säädöstä tai virallista vaatimusta ei Suomessa tämäntyyppisistä tarkastuksista ole.
Kokkolassa suunnitellaan kaupungintalon katolle suuntautuvaa tutustumiskierrosta pelastuslaitoksen henkilökunnalle.
Pelastajien työtä voi helpottaa
Aurinkopaneelien omistaja voisi parilla helpolla keinolla vähentää vaaroja ja helpottaa pelastajien työtä.
Erikoistutkija Marko Hassinen vinkkaa, että rakennuksen sähkökaappiin voi kiinnittää PV eli photovoltaics-tarran. Se kertoo, että rakennuksessa on käytetty aurinkosähkötekniikkaa.
Myös hätäpuhelussa voi jo kertoa, että tulipalon tai onnettomuuden kohteena olevassa rakennuksessa on aurinkopaneeleita.
– Silloin pelastajat osaavat ottaa riittävän turvaetäisyyden sammuttaessaan paloa vedellä. He voivat myös miettiä, miten paneelit saadaan sähköttömiksi.
Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksella on vasta teoriatasolla perehdytty kuvitteelliseen tilanteeseen, jossa palossa on mukana aurinkopaneeleita.
Tärkeintä on tietää, mitä on vastassa
– Kun rakennuksesta katkaistaan pelastustilanteessa sähköt, rakennus on virraton. Mutta jos rakennuksessa on aurinkopaneeleita, osa kaapeleista ja kennoista jää aina jännitteiseksi, toteaa palomestari Juuso Haqgvist.
Kokkolan kaupungintalolla laitehuoneessa on selkeät merkinnät kytkimistä, joilla sähköntuotto aurinkopaneeleista rakennukseen voidaan katkaista. Laitehuoneen kytkintaulussa sekä rakennuksen tuulikaapissa on myös aurinkovoimasta kertovat PV-tarrat.
Sähkökunnossapitoteknikko Thomas Näsen mukaan Kokkolan kaupungilla on myös suunnitelma, kuinka paneeleiden sähkönmuodostus saadaan pysäytettyä kokonaan. Paneelit voidaan peittää tarvittaessa pressuilla.
Aurinkopaneelien yleistyessä pelastuslaitoksille syntyy hyviä käytänteitä sitä mukaa, kun uusi tekniikka tulee työtehtävissä vastaan. Esimerkiksi Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella on otettu käyttöön suositus, että yli sadan aurinkopaneelin voimaloista tulisi toimittaa pelastuslaitokselle pelastuslaitoskortti, josta ilmenevät kohteen tiedot.
Valtakunnallinen ohjeistus on vihdoin tulossa
Tähän mennessä yksittäiset pelastusalan ammattilaiset ovat laatineet ohjeistuksia aurinkosähkön turvallisuudesta opinnäytetöitä tehdessään. Usein ne ovat jääneet paikalliseen käyttöön.
Satakunnan ammattikorkeakoulussa (SAMK) on vuoden loppuun mennessä valmistumassa Palonsuojelurahaston rahoittamana opetusmateriaalia aurinkosähköjärjestelmistä ja niiden turvallisuudesta palotilanteissa. Materiaalia on kaivattu alalle jo pitkään.
– Materiaali on tarkoitettu aurinkosähköjärjestelmien suunnittelijoille sekä pelastusalalle. Parasta olisi, jos jo aurinkosähköjärjestelmien suunnitteluvaiheessa huomioitaisiin pelastustoimen tarpeet esimerkiksi palotilanteissa ja sillä tavalla ennaltaehkäistäisiin pelastushenkilöiden työtapaturmia, kertoo tutkimusryhmän vetäjä Meri Olenius SAMKista.
Opetusmateriaalia varten ammattikorkeakoulussa selvitetään muun muassa, pitäisikö paneeleita asennettaessa jättää vaikkapa turvavälejä tai merkitä kaapeleita tietyllä tavalla, jotta vaaratilanteissa pelastaminen onnistuisi parhain päin.
Myös Motivassa suunnitellaan ohjeistusta aurinkosähkön paloturvallisuudesta. Kohderyhmänä ovat asukkaat ja järjestelmien suunnittelijat. Myös pelastuslaitoksille on tekeillä materiaalia.
Ammattipelastaja toivottaa ohjeistuksen ja tietopaketit tervetulleiksi.
– Pelastustyöhön sisältyy aina riskejä, mutta aurinkopaneelien kanssa kannattaa miettiä kaksi kertaa, ennen kuin alkaa sahaamaan kattoa auki. Perustoimintaohjeet olisivat näihin kohteisiin hyvät, miettii palomestari Juuso Haqgvist.
Lähteinä on käytetty myös:
Mikko Kuismanen, Aurinkosähköjärjestelmien huomioiminen pelastustoimessa, 2019. Pelastusopisto.
Vesa Läderberg, Aurinkosähköjärjestelmien riskit pelastustoimelle, 2017. Savonia-ammattikorkeakoulu.
Juttua korjattu 02.03.2020 klo 11.55, sanapari voimalan teho on muutettu sanaksi tuotto. Aurinkokennot on muutettu aurinkopaneeleiksi.
Lue lisää:
Aurinkopaneelit yleistyvät – sähkön siirtohinnan nousu on yksi osatekijä.