Artikkeli on yli 5 vuotta vanha

Geenitesti tuli masennuslääkkeiden Käypä hoito -suosituksiin – oikea lääke ja annos tarkempaan syyniin

Lääkärit tarvitsevat yhä opastusta ja tietoa geenitestien käytöstä ja mahdollisuuksista.

sairaanhoitaja jakaa potilaiden lääkkeitä sairaalan lääkekaapilla.
Viidesosa reseptilääkkeistä on sellaisia, joiden käyttöön geenitestistä saadaan apua. Arkistokuva. Kuva: Yle
  • Minna Rosvall

Lonkkaleikkauksesta toipuva potilas voi saada väärän kipulääkkeen, mennä heikkoon kuntoon ja kaatua kotonaan. Jollekin toiselle oikeaa masennuslääkettä tai annosta ei löydetä millään. Geenitestauksesta on saatu apua lääkkeiden oikeassa määräämisessä.

Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan kaikista ihmisille määrätyistä resepteistä viidesosa on sellaisia, joihin genetiikka vaikuttaa. Mukana on kipulääkkeitä, osa verenkiertolääkkeistä, mutta kaikkein keskeisin on masennus- ja mielialalääkkeiden ryhmä.

– Kipulääke kodeiini muuttuu ihmisen elimistössä morfiiniksi. Mahdollinen geeniominaisuus määrää, miten suureksi ihmisen elimistö muuntaa morfiinipitoisuuden tai miten nopeasti lääke poistuu elimistöstä. Jos morfiinia tulee liikaa, menee jalat alta, kuvailee sisätautien erikoislääkäri Jari Forsström.

Forsström on geenitestien lausuntopalveluita laboratorioille tuottavan Abomics Oy:n lääketieteellinen johtaja. Hän pitää merkittävänä, että geenitesti tuli mukaan masennuslääkkeiden Käypä hoito –suosituksiin tämän vuoden tammikuussa.

– Suurin osa psykiatrian lääkkeistä poistuu ihmisestä maksan kautta. On tärkeää saada selville lääkkeen poistumisnopeus. Jos annos on väärä, potilas voi ajautua jopa eläkkeelle, kertoo Forsström.

Sisätautien erikoislääkäri Jari Forsström
Sisätautien erikoislääkäri Jari Forsström arvioi, että geenitestien hinta laskee jatkossa alimillaan 150 euroon. Testi on niin vaativa. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Lääkkeiden haittavaikutukset voivat olla kohtalokkaita

Jos vanhustenhoidossa menevät tuttu särkylääke, Panadol ja kodeiinia sisältävä Panacod sekaisin, seuraus voi olla kohtalokas.

– Kodeiinia on epäilty Suomessa vanhusten kuolemantapausten aiheuttajaksi. Jos potilaalla on ollut geeniperimässään tietty ominaisuus, kodeiinipilleristä on tullut liian suuri morfiiniannos verenkiertoon, sanoo sisätautien erikoislääkäri Jari Forsström.

Hän on kiertänyt luennoilla puhumassa geenitestien merkityksestä. Turun Seudun Nivelyhdistyksen luentoiltaan saapunut turkulainen Anne Vähä-Piikkiö kertoo saaneensa apua geenitestistä.

– Sain väärät sydänlääkkeet, ja minulle tuli hirveitä oireita. Sydänlääkäri suostui teettämään geenitestin ja sain vanhat lääkkeeni takaisin. Jouduin maksamaan paljon testistä, mutta tässä ollaan, elossa.

Lääkehoidon apuna käytettävä farmakologinen geenitesti maksaa yhä satoja euroja.

Harkitsen geenitestiä omalla kustannuksellani.

Tuula Törnblom

Luennolle tullut kaarinalainen Anneli Suutari on ollut tuskastunut, kun hänen kertomaansa ei oteta todesta leikkausten yhteydessä.

– Oksennan joka kerta leikkauksen jälkeen annettavien särkylääkkeiden vuoksi valtavasti. Lääkärit eivät suostu jättämään niitä pois, vaan määräävät pahoinvointilääkettä avuksi.

Kaarinalainen Tuula Törnblom on saanut ikäviä haittavaikutuksia verenpaine- ja kolesterolilääkkeistä.

– Niitä on yritetty vaihtaa. Harkitsen geenitestiä omalla kustannuksellani, sillä terveyskeskuksesta en sitä ilmeisesti saa.

Lähikuva syväjäädytetyistä geeniputkiloista.
Suomessa valmistellaan lakia, joka keräisi suomalaisten geenitiedot Kelan rekisteriin. Arkistokuva. Kuva: Nella Nuora / Yle

Lääkärit tarvitsevat tietoa

Sisätautien erikoislääkäri Jari Forsström on ollut mukana lääkebisneksessä seitsemän vuotta. Hänen mukaansa työterveyslääkärit ja yksityisen puolen lääkärit tunnistavat jo geenitestien merkityksen lääkkeiden valinnassa. Julkisella puolella pelätään luonnollisesti kustannuksia.

– Potilaat ovat aktiivisempia kuin lääkärit, koska he tuntevat sivuvaikutukset kehossaan. On tärkeää, että keski-ikäiset ja kokeneet lääkärit tunnistavat asian ja kuuntelevat potilaiden ajatuksia, kertoo Forsström.

Turun yliopistollisen keskussairaalan kliinisen farmakologian konsultaatiopalvelussa geenitestit ovat herättäneet kysymyksiä. Käsite on tuttu lääkäreille, mutta yksityiskohtia on paljon. Apulaisprofessori Aleksi Tornio uskoo, että testit yleistyvät vasta tulevaisuudessa.

– On hyvä huomata, että esimerkiksi masennuksen hoidossa geenitesti liittyy vain tiettyihin lääkkeisiin. Potilas ei saa aukotonta vastausta, mikä on sopiva lääke. Geenitestit voivat olla apuna lääkehoidon valinnassa, mutta potilaan hoidossa täytyy huomioida myös muut yksilötekijät, muistuttaa Tornio.

Apulaisprofessori Aleksi Tornio Turun yliopistosta.
Apulaisprofessori Aleksi Tornio työskentelee Turun yliopiston biolääketieteen laitoksella. Siellä lääkäreille annetaan konsultaatioapua. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Terveyskeskuksessa geenitestit harvinaisia

Geenitestit ovat mukana lääkärien peruskoulutuksessa Turun yliopistossa. Ylilääkäri Suvi Vainiomäki Turun kaupungilta kertoo, että terveysasemien arjessa geenitestit näkyvät vielä vähän. Pelkkä potilaan halu ei riitä asian selvittämiseksi.

– Esimerkiksi toistuvien laskimotukosten taustaa selvitellään aina perinnöllisyystestein. Terveyskeskuslääkäri tekee geenitestejä lääketieteellisin perustein, kertoo Vainionmäki.

Vainionmäen mukaan terveyskeskuslääkärit ovat päivittäneet tietojaan geenitesteistä luennolla viime syksynä.

Lue lisää:

Paljon käytetty masennuslääke ei sovi kaikille suomalaisille – geenit sanelevat, millaiset seuraukset lääkkeestä voi tulla

Geenitesti näytti, että Anne oli syönyt vuosia hänelle sopimattomia masennuslääkkeitä – lääkärit eivät kuitenkaan osanneet tai halunneet hyödyntää testituloksia

Vaikeimmatkin sairaudet voivat olla lyötävissä – Listasimme 3 tulevaisuuden hoitotrendiä

Uusi laki keräisi suomalaisten geenitiedot Kelan rekisteriin – asiantuntijat huolissaan: “Kuin koko kansalle tehty isyystesti”