Väkivallan uhreille ja tekijöille tarjottu matalan kynnyksen tuki on vetänyt avuntarvitsijoita yli odotusten Keski-Pohjanmaalla.
Kokkolan Ensi- ja turvakotiyhdistys perusti uuden väkivalta- ja kriisiyksikön avopalvelun kolme vuotta sitten. Viime vuonna yli 220 keskipohjalaista haki apua palvelusta. Se on yli nelinkertainen määrä aloitusvuoteen verrattuna.
Yksikön vastaava Susanna Lindholm uskoo, että suurta kasvua selittää avun helppo saatavuus.
– Lähetettä ei tarvitse, voi itse ottaa yhteyttä, oli sitten uhri tai tekijä. Viisi kertaa saa ilmaiseksi ja sen jälkeen voi hakea maksusitoumusta. Lisäksi työntekijät voivat vievät palvelun vaikka avuntarvitsijan kotiin, kertoo Lindholm.
Poikkeuksellista on se, että apua saaneista jopa 40 prosenttia on miehiä.
– Tästä olemme ylpeiltä. Auttamisessa on lähdetty siitä, että ketään ei syyllistetä, vaan mietitään, miten päästään eteenpäin. Sana tästä on kiirinyt ja miehet kokevat, että täällä on helppo käydä. Osaksi myös naisen hyvät kokemukset ovat saaneet miehetkin lähtemään mukaan, pohtii Lindholm.
Vain uhrien auttaminen ei riitä
Keski-Pohjanmaalta on puuttunut avopalveluun nojaava väkivaltatyöhön erikoistunut yksikkö ja myös se voi olla yksi syy suureen kysyntään. Eri puolilla Suomea vastaavia avotyönyksiköitä on useita.
Useat eri viranomaiset ohjaavat ihmisiä palvelun piiriin: muun muassa perhetukipalvelut, Keski-Pohjanmaan sovittelutoimisto, poliisi ja lastensuojelu.
– Ei riitä, että autetaan uhreja. Myös tekijän kanssa on tehtävä työtä, sillä aina väkivallalle löytyy syy. Siihen pitää pureutua ja saada kierre katkaistua, Lindholm sanoo.
Ongelmia ratkotaan lähinnä keskustelemalla.
Ei riitä, että autetaan uhria. Myös tekijän kanssa on tehtävä työtä, koska väkivallalle löytyy aina syy.
Yksikön vastaava Susanna Lindholm
Ensi- ja turvakotien liitto on luonut omat sapluunat, joilla uhreja ja tekijöitä autetaan. Aluksi tilanne kartoitetaan ja käydään väkivaltatapauksia läpi. Sitte mietitään välineitä, joilla tilanteet estetään jatkossa.
Avopalveluun hakeutuvat sekä fyysistä että henkistä lähisuhdeväkivaltaa kokeneet. Useimmin apua haetaan fyysiseen väkivaltaan.
– Henkinen väkivalta on usein muhinut paljon pidempään ja siihen voi liittyä myös lyömistä. Sen tunnistaminen on hankalampaa. Mutta yksinomaan henkistä väkivaltaa kokeneitakin tulee meille asiakkaaksi, yksikön vastaava Susanna Lindholm kertoo.
Avopalvelulla on pysyvä sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn rahoitus toiminnalle, mutta lisärahaa työntekijöiden palkkaamiseen pitäisi saada.