Build up to heavy clean. Näin alkaa Jonne Kosken noin pari tuntia kestävä harjoitus Töölössä sijaitsevalla crossfit-salilla. 26-vuotiaan Kosken ensimmäisen harjoitteen tavoitteena on siis nostaa mahdollisimman raskaat painot rinnallevedossa.
Raudat koliset kiihtyvällä tahdilla lattiaan ja painokiekot lisääntyvät 20 kiloa painavan tangon päässä. Tällä kertaa Koski ei harjoittele yksin vaan treeninkaverina toimii Henrik Haapalainen, joka on lajin kakkosmies Suomessa.
Noin 30 minuuttia myöhemmin on treenin ensimmäisen osion viimeisen noston vuoro. Koski vetää painot rinnalle ja menee salamannopeasti kyykkyyn painon alle. Pienen puhinan saattelemana mies nousee ylös.
Painoa oli kertynyt tankoon 150 kiloa.
– Jokaisen treenin jälkeen tulee hyvä fiilis, kun tietää antaneen kaikkensa. Pahempi asia olisi se, jos tietäisi, että tankkiin jäi jotakin treenin jälkeen. Silloin sitä miettii, että miksi en antanut kaikkea harjoituksissa. Jos treeneissä antaa aina kaikkensa, se siirtyy myös suoraan kilpailuihin. Olen oppinut siihen, että annan aina kaikkeni, oli kyse sitten harjoituksesta tai kilpailusta, sanoo Jonne Koski.
Kilpauinnista hyvät pohjat crossfitiin
Fittest in Finland – Suomen kovakuntoisin. Tämän tittelin Jonne Koski on saanut itselleen menestymällä lajin arvostetuimmassa kilpailussa Crossfit Gamesissa Yhdysvalloissa.
Koski on entinen kilpauimari. Hän innostui crossfitista noin kahdeksan vuotta sitten Porissa, kun kaupungissa elettiin lajibuumia Mikko Salon voitettua ensimmäisenä eurooppalaisen Crossfitin maailmanmestaruuten 2009.
Laji imaisi mukaansa välittömästi. Uintitaustan ansiosta pohjakunto oli rautaisella tasolla. Koski aloitti kilpailemisen vain kaksi kuukautta alkeiskurssin jälkeen.
– Olin lopettanut kilpauinnin jo hiukan aiemmin. Olin miettinyt, mitä urheilullisia haasteita löytäisi elämään. Crossfit oli ilmeisen hyvä vaihtoehto täyttämään tyhjiötä.
– Olin Winter War -kisoissa neljäs, vaikka siellä oli kokeneempia ja vanhempia kisaajia vastassa. Se sytytti kipinän, että ehkä tässä lajissa voisi pärjätä. Sen jälkeen aloin tekemään duunia suunnitelmallisemmin.
"Crossfitissa parasta on monipuolisuus"
Nyt tuo suunnitelmallisuus on vienyt porilaisen Dubain kautta Zürichiin, jossa hän asuu ja harjoittelee puolisonsa Emilia Leppäsen kanssa. Harrastuksesta on tullut yhteinen ammatti. Leppänen on naisten puolella Suomen paras crossfit-urheilija.
On siis helppo sanoa, että kyseessä on Suomen kovakuntoisin pariskunta.
– Crossfitissa parasta on monipuolisuus. Olen entinen kilpauimari urheilutaustaltani ja se oli tosi yksitoikkoista harjoittelua ja kilpailua. Crossfitissa jokainen kilpailu on erilainen, jossa testataan eri elementtejä aikarajan sisällä. Se pitää mielenkiinnon korkealla myös harjoittelussa.
– Jo uintiaikoina olin valmis tekemään kovaa duunia menestyksen eteen ja päästä korkeimmalle korokkeelle. Nyt se on siirtynyt vain toiseen lajiin ja menestystä on tullut tässäkin. Joka vuosi nälkää tulee enemmän, että pääsisi vielä lähemmäs maailman kärkeä.
Kosken ja Haapalaisen lyhyt tauko harjoituksissa on nyt ohi. Seuraavaksi vuorossa on kolmen kierroksen kuntoharjoitus.
Ensin kaksikko soutaa 30 kaloria. Sen jälkeen vuorossa on leuanvetotangossa roikkuen 20 vatsalihasliikettä niin, että varpaat koskettavat tankoa. 60 kilolla tehtävä kolmas liike vaihtuu joka kierroksella. Ensin vuorossa on tempaus, seuraavana rinnalleveto sekä ylöstyöntö ja viimeisenä crossfitin perusliike thruster, jossa etukyykyn jälkeen tanko työnnetään ylös suorille käsille.
10 minuuttia kestävän harjoituksen jälkeen molemmat urheilijat tippuvat polvilleen ja haukkovat henkeä. Harjoitus imee mehut kovakuntoisimmastakin urheilijasta.
Nuori urheilulaji kehittyy valtavalla vauhdilla. Samoin tekevät myös urheilijat. Hyvältä crossfit-urheilijalta vaaditaan muun muassa hyviä voima- ja kestävyysominaisuuksia. Lisäksi liiketekniikoiden on oltava kunnossa ja samaan aikaan asiat pitäisi pystyä tekemään taloudellisesti.
– Yleisurheilun 10-ottelu on lähimpänä crossfitia, jos pitäisi johonkin lajiin verrata. Meiltä testataan räjähtäviä lajeja, voimisteluliikkeitä, sprinttijuoksua, painonnostoa, voimannostoa, pitkiä juoksumatkoja, soutua ja uintia eli oikeastaan ihan laidasta laitaan. Jos näissä lajeissa on tasaisesti hyvä, on silloin myös hyvä crossfit-urheilija.
"Urheilijana sitä jopa riskeeraa omaa hyvinvointiaan"
Kosken hurjilla harjoitusmäärillä myös loukkaantumiset ovat tulleet valitettavan tutuiksi. Hän on kärsinyt selkävaivoista ja lisäksi vuosi 2018 meni piloille polvivammojen takia.
Crossfitissa mennään usein äärirajoille. Kosken mukaan crossfitin kaltaisessa nuoressa lajissa tietotaidon hankkiminen oikeista harjoittelumetodeista on ajoittain haastavaa.
– Välillä tulee tehtyä erheitä, kuormitettua kroppaa liikaa ja harjoiteltua kovaa, vaikka hermosto ei olisi palautunut. Olen vuosien varrella myös huomannut, että urheilijan kipukynnys hämärtyy. Silloin pienistä ongelmista ei halua tehdä isoja asioita, vaikka parempi olisi hoitaa asia pois päiväjärjestyksestä ennen kuin siitä tulee iso ongelma.
– Urheilijana sitä jopa riskeeraa omaa hyvinvointiaan, jotta omaa suorituskykyä saisi hilattua mahdollisimman korkealle. Se ei aina ole terveellisin vaihtoehto ja se vaatii paljon uhrauksia myös arkielämässä. Kyllä tämä on raakaa kuten muutkin urheilulajit. Juuri muuhun ei voi keskittyä, jos haluaa pärjätä.
Ja juuri niin Koski tekeekin. Hänen harjoittelunsa vastaa kivikovaa tavoitetta, jonka hän on asettanut.
Hän haluaa nousta tulevaisuudessa maailman parhaiden rinnalle. Saavutukset kertovat, että se on myös mahdollista. Koski on ollut kahdesti yhdeksäs lajin arvostetuimmassa kilpailussa CrossFit Gamesissa.
Tavalliselta pulliaiselta Kosken harjoittelu imisi mehut päiväkausiksi.
– En treenaisi näin kovaa yhdeksänsien sijojen takia. Olen ylpeä duunistani ja pystyn elämään sen kanssa. Aion yrittää niin kauan, kun minulla riittää nälkää, että pääsisin sille korkeimmalle korokkeelle Crossfit Gameseissa.
– Tietysti tavoittelen aina voittoa, mutta siihen olisin tyytyväinen kolmen parhaan joukkoon pääsemisestä. Jos olisin toinen, niin silti sitä janoaisi vain voittoa. Minä kisaan ja treenaan voittaakseni. Jos joskus tulee se hetki, etten nauti enää tästä, mutta tiedän, että olen antanut lajille kaikkeni täyttääkseni tavoitteeni, olen asian kanssa täysin sinut.
Seuraava mahdollisuus menestyä Crossfit Gamesissa on tänä viikonloppuna, kun Koski ja muut lajin huiput kilpailevat toisiaan vastaan poikkeuksellisesti etäyhteydellä.
Kaikki jahtaavat Matt Fraseria
Crossfitissa muutoksia ei tehdä viikoissa. Koski on keskittynyt viimeisen kolmen vuoden ajan voimatasojen nostamiseen.
Loukkaantumiset ovat ajoittain hidastaneet hiukan tahtia, mutta nyt suomalaisurheilija on saanut olla terveenä jo pitkään.
Crossfitin valtias on yhdysvaltalainen Matt Fraser, joka on voittanut lajin ykköskilpailun jo neljä kertaa peräkkäin.
– Gameseissa on ollut useita lajeja, jossa olen pysynyt tosi lähellä Fraseria ja muita maailma TOP3 urheilijoita. Itselläni joukkoon on mahtunut myös huonompia lajeja. Jossain voimalajeissa olen saattanut olla 30:s. Se rokottaa paljon pisteytyksessä tosi paljon ja sitä eroa on mahdotonta kiriä loppukisojen aikana umpeen. Tavoitteeni on, että saisin karsittua kaikki huonoimmat lajisijoitukset pois ja päästä näissä lajeissa lähemmäs kymmenen kärkeä.
Juttua muokattu 18.9. klo 10.47: Korjattu alaotsikkoa. Crossfit Games järjestetään tänä vuonna poikkeuksellisesti etäyhteydellä.
Lue myös: