Tuulivoimalamelun terveysvaikutukset puhuttavat Keski-Suomessa, sillä maakunnassa on vireillä lukuisia tuulivoimahankkeita.
Kannonkoskelle kaavaillaan valtakunnallisestikin arvioituna poikkeuksellisen suurta, jopa 60 tuulimyllyn tuulipuistoa.
Kannonkosken kunta järjestää tänään yleisötilaisuuden Vuorijärvien tuulivoimalasuunnitelmiin liittyen. Tilaisuudessa luennoi tekniikan tohtori, dosentti Valtteri Hongisto Turun ammattikorkeakoulusta.
Hongisto on tutkinut tuulivoimalamelun terveysvaikutuksia vuodesta 2014 lähtien. Hongiston laatiman selvityksen tietoja on hyödynnetty voimassa olevia tuulivoimaloiden meluohjearvoja laadittaessa.
Valtteri Hongisto vastaa viiteen tyypilliseen kysymykseen koskien tuulivoimaloiden meluvaikutuksia.
1. Mitä tuulivoimaloiden melun terveysvaikutuksista tiedetään?
Suurin haitta on melun häiritsevyys. Jos äänenpainetasot ylittävät 40 desibeliä, melun korkea häiritsevyys lähtee kasvuun. Korkea häiritsevyys tarkoittaa, että henkilö kokee melun erittäin häiritsevänä. Alle 40 desibelin äänenpainetasoilla valtaosa ihmisistä ei tutkimusten mukaan koe korkeaa häiritsevyyttä. Samanlaisia tuloksia on saatu sekä pienillä (alle 1 MW) että suurilla (yli 3 MW) tuulivoimaloilla.
Tuulivoimaloiden melua tutkitaan jatkuvasti sekä ulkomailla että Suomessa ja lähivuosina on tulossa uusia tutkimustuloksia. Uusissa tutkimuksissa vanhat löydökset oletettavasti vahvistuvat, koska näin on tapahtunut tähänkin saakka. Uusia tutkimustuloksia odotetaan aina kuitenkin jännityksellä, koska eri alueilta saatavat tulokset eivät ole toistensa sisaruksia.
2. Miten hankalia terveyshaittoja tuulivoimaloista voi aiheutua?
Ainut kiistaton haitta on melun häiritsevyys sen ylittäessä 40 desibelin rajan.
Lisäksi uneen liittyvistä häiriöistä on olemassa tutkimustietoa. Unihäiriötä on vaikeampaa tutkia, mutta ilmiö on luultavasti olemassa.
Tiedossa on myös, että yksittäiset henkilöt voivat kokea voimakasta melun häiritsevyyttä vaikka äänentaso ei ylitä raja-arvoja. Henkilöllä saattaa olla huolta tuulivoimaa kohtaan, josta voi aiheutua stressiä. Huoleen auttaa faktatieto. Liikkeellä on paljon väärää tietoa ja huhuja.
3. Mitkä ovat yleisimpiä tuulivoimaan liitettyjä ennakkoluuloja?
Yleisin väärinkäsitys liittyy meluun. Tutkimuksen perusteella tiedetään, että korkea häiritsevyys alkaa näkyä väestössä vasta 40 desibelin kynnysarvon jälkeen, johon nykyiset ohjearvot on asetettu. Koska melutason ohjearvoja noudatetaan kaikilla alueilla, korkeaa melun häiritsevyyttä tapahtuu todennäköisesti erittäin harvoin.
Myös infraäänen terveyshaitoista on liikkeellä paljon virheellistä tietoa. Tällä hetkellä mikään tutkimus ei tue näkemystä, että infraäänestä olisi haittaa.
Uudet, neljä vuotta sitten käyttöön otetut määräykset, huomioivat nämä terveystutkimustulokset erittäin hyvin. Nykymääräysten mukaisesti rakennettujen tuulivoima-alueiden terveysvaikutuksista ei ole syytä olla huolissaan.
4. Voiko tuulivoimayhtiöiden melumittauksiin ja mallinnuksiin luottaa?
Olemme paljon tutkineen melumallinnusten paikkansapitävyyttä eivätkä mitatut arvot ole poikenneet mallinnetuista arvoista. Toimijoiden laskelmiin liittyy silti epäilyksiä, koska laskelmat kehittyvät pitkien lupaprosessien aikana.
Voimassaoleva uusin melumalli ei ole aina asukkailla tiedossa. Siksi viestintä voimassaolevasta melumallista on tärkeää luottamuksen säilymiseksi.
Tuulivoimaoperaattorit eivät suunnittele tai rakenna meluohjearvoja rikkovia tuulivoima-alueita, koska jos melurajat ylittyvät, voimaloiden käyntinopeuksia pitää rajoittaa, jolloin liiketoiminta kärsii.
5. Onko tuulivoimaloiden korkeudella ja melulla yhteyttä keskenään?
Asiaa on vaikeaa tutkia, koska samassa tutkimuksessa pitäisi selvittää pieniä ja suuria voimaloita ja Suomessa ei ole kuin jälkimmäisiä. Muutama vuosi sitten verrattiin nykyaikaisia suuria suomalaisia voimaloita paljon pienempiin voimaloihin, joita oli tutkittu ulkomailla. Emme havainneet mitään erityistä eroa melun häiritsevyyden suhteen.
Korkea häiritsevyys lähti nousuun sekä pienissä että isoissa voimaloissa äänentason ylittäessä 40 desibeliä. Siksi äänitaso otetaan aina huomioon kun voimaloita suunnitellaan ja lupia annetaan.
Teknologia on kehittynyt valtavasti: voimalat ovat suurempia ja niillä on parempi hyötysuhde mutta melupäästö ei välttämättä kasva.
Tuottajat kehittävät siipien muotoja ja vaihteistoja koko ajan äänettömämmiksi. Tuottajien intresseissä on valmistaa mahdollisimman hiljaisia voimaloita, jotta niitä voitaisiin myydä ja käyttää mahdollisimman paljon.