22-vuotias Janina Tiihonen seisoo ison hallin takaosassa Helsingin messukeskuksessa. Ihmiset taputtavat ja hurraavat. Hänen nimensä on juuri kaikunut ympäri hallia.
Tiihosen Instagram-tili on juuri palkittu vuoden parhaana hevosaiheisena sometilinä. Nyt tili loistaa isolla screenillä.
Päällimmäisenä mielessä on järkytys. Tiihosen on vaikea ymmärtää, että aplodit on osoitettu hänelle.
Nyt hänen pitäisi mennä lavalle vastaanottamaan palkintonsa. Tiihonen lähtee kävelemään salin takaosasta kohti lavaa, mutta lähestyvät portaat näyttävät aivan liian jyrkiltä. Mielessä pyörii pelko.
Miten hän pääsisi portaat ylös kaatumatta, kun ei aina pysy pystyssä tasaisella maallakaan?
Kaiken muuttaneesta onnettomuudesta on nyt kaksi vuotta.
Janina Tiihonen tunsi olonsa aivan normaaliksi, kun hän lähti ajamaan Pyhtäältä töihin Loviisaan talvi-iltana 2018. Huono olo iski kesken matkan.
– Olin ohjaamassa autoa tien sivuun, kun autoni perään ajoi täysperävaunullinen rekka, kertoo Tiihonen.
Palokunta leikkasi Tiihosen ulos autosta, minkä jälkeen hänet kiidätettiin Töölön sairaalaan Helsinkiin. Sairaalassa todettiin laaja-alainen aivoverenvuoto. Tiihonen vajosi koomaan.
Viimeiset muistikuvat jäivät moottoritien rampille.
Ote elämänsyrjästä
Lopullinen diagnoosi oli aivovamma. Kun Tiihonen pääsi sairaalasta kotiin, hän ei juuri muuta jaksanut kuin nukkua ja ottaa lääkkeensä. Se ahdisti ja masensi.
– Hyvä, että jaksoin nousta sängystä ja ottaa voileivän. Niidenkin piti olla valmiiksi tehtyjä. Olin huonommassa kunnossa kuin 90-vuotias isomummoni.
Kuntoutuksessa Tiihonen joutui tekemään muistitehtäviä ja pisteiden yhdistelyä, joiden oli tarkoitus parantaa hahmotuskykyä. Hän sai huonompia tuloksia kuin alakouluikäiset.
Tiihonen alkoi miettiä, miten pääsisi uudestaan elämänsyrjään kiinni. Silloin heräsi ajatus omasta hevosesta. Hänellä oli 13 vuoden ratsastustausta, mutta harrastus oli ollut tauolla.
Lääkärit eivät innostuneet ideasta, koska ratsastamisessa on suuri loukkaantumisriski. Vaarana oli, että Tiihonen putoaisi hevosen selästä aivovamman aiheuttamien tasapainovaikeuksien vuoksi.
Tiihonen osti silti oman hevosen.
Liikaa kuvia
8-vuotias suomenhevonen Pinkun poika eli Poitsu auttoi Tiihosta toipumaan. Sille oli helppo puhua, koska se vain oli ja kuunteli. Oli pakko nousta aamuisin sängystä.
Tiihonen otti Poitsusta paljon kuvia. Hän perusti Instagramiin tilin, koska halusi näyttää niitä kavereilleen. Pian kavereilta alkoi tulla kuvista palautetta.
– Minulla on tosi paljon kavereita, jotka eivät heppaile. He kysyivät, että onko pakko työntää sitä hevosta joka tuutista.
Niinpä Poitsu sai oman @Pinkunpoika-tilin. Tiihonen alkoi julkaista Poitsun kuvia siellä eikä kertonut seuraajilleen, että oli ollut pahassa onnettomuudessa ja toipui aivovammasta.
Kesällä 2018 hän putosi Poitsun selästä ja sai uuden aivoverenvuodon.
Someterapiaa
Tili hiljeni. Seuraajat alkoivat ihmetellä, mihin Tiihonen oli kadonnut. Viikon jälkeen hän päätti kertoa seuraajilleen, mitä hänelle oli tapahtunut.
– Aloin saada tilin kautta tosi paljon vertaistukea ja tsemppiä.
Hän alkoi postata hevosjuttujen lisäksi paljon muutakin omasta arjestaan, vaikeuksistaan ja kuntoutumisestaan. Tili alkoi kerätä ensin satoja, sitten tuhansia seuraajia. Sen henki muuttui kuin itsestään terapeuttiseen suuntaan.
– Ihmiset kertovat omista vaikeista kokemuksistaan, ja se auttaa minua jaksamaan. He taas kertovat saaneensa voimaa, kun olen kertonut avoimesti omasta tilanteestani. Se on molemminpuolista.
Nyt tilillä on 7300 seuraajaa ja kävijöitä viikoittain 3000–5000.
Sitten Poitsu kuoli.
Viime keväänä Poitsulle alkoi tulla selittämättömiä kipuja.
Useampi eläinlääkäri etsi syytä kivuille. Lopulta Poitsulta löytyi kaularangan nivelrikko, jota ei voitu parantaa. Kipuun olisi ollut lääkkeitä, mutta se olisi silti vaarassa halvaantua. Eläinlääkäri suositteli hevosen lopettamista.
Tiihonen näki, kuinka kipeää Poitsun teki liikkua. Hevosen omaksi parhaaksi hän päätti luopua siitä.
– Se oli tosi rankka paikka, koska Poitsu oli minulle melkein koko elämä.
Poitsu sai vielä laiduntaa kotona kolme viikkoa. Tiihonen hyvästeli rakasta hevostaan hiljalleen ja opetteli päästämään irti.
– Viimeisenä iltana vietimme tallilaisten kanssa jäähyväisjuhlaa, jonka aikana letitin Poitsun harjan hienoksi. Aamulla menin aikaisin tallille ja harjasin sen vielä kerran. Se nuokkui sylissäni ihan kuin olisi itsekin päättänyt lähteä.
Poitsun tili Instagramissa sai uuden nimen, kun Tiihonen kertoi siellä surustaan ja sai seuraajiltaan tukea. Siitä tuli @heppaterapiaa.
Aivot kuin posliiniastia
Melko pian Tiihonen alkoi kaivata uutta hevosta tuomaan täytettä päiviinsä. Hän löysi Ension.
– Sain taas syyn herätä aamuisin.
Neurokirurgian emeritusprofessori Juha Öhman arvioi aiemmin Ylelle, että aivovamma tekee aivoista hauraat kuin posliiniastia. Ennuste on sitä huonompi, mitä useamman tärskyn aivot saavat.
Tiihonen tietää sen ja ottaa ratsastamalla tietoisen riskin. Hän sanoo, ettei silti suhtaudu kevyesti lääkärien sanoihin.
– Olen tosi varovainen. Turvakypäräni on aina ajan tasalla. Vierasta hevosta jopa hoidan aina kypärä päässä.
Kun Tiihonen käveli viime viikonloppuna Helsingin messukeskuksen hallissa kohti lavalle vieviä portaita, ne näyttivät loivenevan askel askeleelta. Portaiden juurella selvisi, etteivät ne niin jyrkät olleetkaan. Lavalle kapuaminen onnistui ilman ongelmia.
GoExpo Horse -messujen yhteydessä pidetyssä hevosalan somegaalassa palkittiin myös vuoden paras hevosblogi, vuoden edelläkävijä ja vuoden tulokas. Järjestäjien mukaan ääniä oli tullut yhteensä yli 20 000.
Kun kaikki olivat saaneet pokaalinsa, Tiihosta odotti vielä yksi yllätys.
– Ajattelin, että kohta pääsen kotiin ja valmistauduin jo menemään portaita alas. Kuulin taas nimeni. Se oli jo liikaa. Käteni tärisivät enkä osannut sanoa mitään.
Toinen palkinto tuli yleisöltä. Se oli äänestänyt @heppaterapiaa-tilin suosikikseen.
Vääriä reaktioita
Janina Tiihosen aivovamma ei näy juurikaan ulospäin. Arjessa se tulee ilmi pääosin väsymyksenä ja vääränlaisina reaktioina. Tiihonen saattaa alkaa nauraa tilanteissa, joihin se ei sovi tai itkeä, kun muut nauravat.
Hänen mielestään myös kasvot ovat "eripariset" ja silmät katsovat välillä eri suuntiin.
Vielä vuosi sitten hän kärsi pahoista tasapaino-ongelmista. Kuntoutuksen myötä ne ovat hiljalleen hälvenneet. Tiihonen kokee saaneensa parhaan avun ratsastusterapiasta ja ratsastuksesta vapaa-ajalla.
– Tasapaino on parantunut tosi paljon varmaankin ratsastuksen ansiosta. Joskus saatan vieläkin kompuroida, mutta vain hyvin väsyneenä.
Ratsastusterapia kiinnostaa
Ratsastusterapia hyväksyttiin viime vuoden alussa itsenäiseksi terapiamuodoksi osana Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta.
Suomen Ratsastusterapeutit ry:n arvion mukaan hoitojen määrä on noussut ainakin niillä terapeuteilla, joiden vakuutuspiirissä terapialähetteitä myönnetään paljon.
– Omat työni ovat lisääntyneet noin neljänneksellä. Annan ratsastusterapiaa vuositasolla pari tuntia päivittäin, kertoo Pohjois-Pohjanmaalla asuva yhdistyksen puheenjohtaja Sanna Mattila-Rautiainen.
Terapia perustuu aivojen uudelleenkoulutukseen. Jos jokin kehon toiminto on puutteellinen, se voidaan opettaa toiselle aivojen osalle. Mattila-Rautiaisen mukaan ratsastusterapiasta voi saada apua esimerkiksi heikentyneeseen tasapainoon.
Ratsastusterapiaa voidaan käyttää neurologisessa kuntoutuksessa ja sillä voidaan hoitaa mielenterveysongelmia.
Mattila-Rautiaisen mukaan yhdistys aikoo tänä vuonna levittää tietoa ratsastusterapian vaikutuksista ja siitä, että kaikki sen terapeutit ovat Valviran hyväksymiä. Hän sanoo, että esimerkiksi lääkärien tietämyksessä on vielä parannettavaa.
– Olemme kokoamassa infopakettia, joka on tarkoitus jakaa jäsentemme kautta asiantuntijalääkäreille eri puolille maata.
"En olisi tässä ilman hevosia"
Janina Tiihonen ei ole pystynyt vielä palaamaan töihin. Arki pyörii tallilla.
Tiihosen mukaan hänen hoitava neurologinsa on näyttänyt vihreää valoa hevosharrastukselle sen jälkeen, kun huomasi naisen piristyneen hevosten avulla selvästi.
– Hän on ollut tosi kannustava ja sanonut, ettei pidä lopettaa elämistä. Hän näkee plussat tärkeämpinä kuin miinukset. En olisi tässä ilman hevosia.
Voit keskustella aiheesta. Keskustelu sulkeutuu 8.3. kello 23.