HELSINKI – Bränditahra.
Tällä sanalla pitkän linjan Kiina-tutkija Anja Lahtinen kutsuu Helsingin yliopistossa toimivaa Konfutse-instituuttia.
Konfutse-instituutit ovat Kiinan kieleen ja kulttuuriin erikoistuneita laitoksia, joita toimii lähes 500 ympäri maailmaa pääosin yliopistojen sisällä.
Viime vuosina useat kymmenet yliopistot ovat lakkauttaneet instituuttien toiminnan, koska niiden on koettu olevan osa Kiinan propagandakoneistoa. Esimerkiksi kaikki Ruotsissa toimineet instituutit on suljettu.
Nyt Helsingin yliopiston pitäisi tehdä samoin, sillä Kiina-instituutista on tullut tahra huippuyliopiston maineelle, sanoo Lahtinen.
– Miksi meillä pidetään sitä vielä toiminnassa, kun on kuitenkin nähty jo haittapuolet? Yliopiston pitäisi olla vapaa akateeminen toimija, eikä sen sisällä kuuluisi miettiä, että loukkaantuuko joku, Lahtinen kritisoi.
Lahtinen johti Helsingin yliopiston Konfutse-instituuttia 2010-luvun alussa.
Hänen kanssaan samaa mieltä ovat myös kaksi muuta Ylen tavoittamaa asiantuntijaa, jotka ovat seuranneet läheltä Helsingin yksikön toimintaa.
– Se nielee turhia resursseja, jotka voisi käyttää paremmalla tavalla. On myös tämä akateemisen vapauden kysymys. Turha pitää yllä tällaista instituuttia, joka rajoittaa keskustelunvapautta, sanoo Helsingin yliopiston emeritusprofessori Juha Janhunen.
Janhunen on juuri eläköitynyt Itä-Aasian kielten ja kulttuurien professori, joka on toiminut useita vuosia Konfutse-instituutin johtokunnassa.
Sekä Janhunen että Lahtinen arvostelevat instituuttia epäakateemiseksi toimijaksi, jonka paikka on yliopiston ulkopuolella.
Molemmat ehdottavat, että toiminta siirrettäisiin pois yliopistosta.
Työntekijöillä tiiviit suhteet Kiinan valtioon
Eri maissa on suljettu kaikkiaan jo noin 50 Konfutse-instituuttia.
Viime vuoden lopulla Brysselissä sijaitseva Vrije Universiteit lopetti yhteistyön paikallisen Konfutse-instituutin kanssa sen jälkeen, kun viranomaiset syyttivät instituutin entistä johtajaa vakoilusta Kiinan hyväksi.
Ranskassa Lyonin yliopisto lopetti yhteistyön jo vuonna 2013. Yliopiston johtoryhmä koki, että Kiinan lähettämä instituutin johtaja oli alkanut kyseenalaistaa opetuksen sisältöä rajoittaen akateemista vapautta.
Ruotsissa Tukholman yliopisto lopetti instituutin toiminnan vuonna 2015.
– Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että toisen valtion rahoittamien instituuttien perustaminen yliopistojen sisään on varsin kyseenalainen toimintatapa, yliopiston vararehtori Astrid Soderbergh Widding kommentoi tuolloin Dagens Nyheter -sanomalehdelle.
Yhteistyö on kangerrellut myös Helsingissä.
Instituutissa on pyritty rajoittamaan keskustelua Kiinalle aroista aiheista kuten Tiibetistä, Ylen juuri julkaistu Spotlight-ohjelma kertoo.
Spotlightin haastattelema tutkija sanoo, kuinka Konfutse-instituutin työntekijä arvosteli häntä Tiibetiä koskevan esitelmän jälkeen.
– Hän kritisoi hyvin paljon sitä, miten Kiinasta puhutaan niin negatiivisesti, ohjelmassa nimettömänä esiintyvä tutkija muistelee.
Myöhemmin samana vuonna Kiina hylkäsi hänen viisumihakemuksensa maahan. Tutkija antoi Ylelle haastattelun nimettömästi siksi, että pelkää Kiinan arvostelun johtavan viisumin hylkäykseen uudelleen.
"Osa Kiinan pehmeää vaikuttamista"
Helsingin Konfutse-instituuttia johtanut Anja Lahtinen kirjoitti yksikössä esiintyneistä ongelmista jo ennen kuin niistä alettiin puhua laajemmin eri puolilla maailmaa.
Lahtinen näkee, että instituutit ovat osa Kiinan pehmeää vaikuttamista.
– Kiina hakee taloudellista ja kulttuurista yhteistyötä, ja haluaa muuttaa näin maailman sen ehdoilla toimivaksi. Meidän tehtävämme on ymmärtää, miten Kiina toimii, Lahtinen sanoo. Hän on viime vuosina tutkinut muun muassa Kiinan toimintaa Afrikassa.
Lahtinen johti instituuttia vuosina 2012–2014. Hänen mukaansa Helsingin yliopiston tehtävänanto oli, että yksikköä pitäisi kehittää akateemisempaan suuntaan.
Työ osoittautui vaikeaksi. Yhteistyö Kiinan lähettämän varajohtajan kanssa ei sujunut.
Varajohtaja arvosti muun muassa kalligrafiakursseja ja shakkikerhoa, mutta toiminnan uudistamista hän vastusti. Johtajalla näytti olevan myös läheiset suhteet Kiinan suurlähetystöön.
– Hänelle tärkeitä olivat kiinalaiset shakkikerhot, jotka toimivat instituutissa vielä tänäkin päivänä. Ne olivat hänen ykkösprioriteettinsa, Lahtinen mainitsee.
Konfutse-instituutin nykyistä toimintaa läheltä seuraava Helsingin yliopiston työntekijä on samoilla linjoilla.
Hän arvostelee myös Kiinan lähettämää nykyistä varajohtajaa epäakateemisuudesta.
– Varajohtaja käyttää kiinalaisittain titteliä professori, mutta ei hänen tehtäviinsä ja kompetenssiinsa kuulu tällaista. Lähinnä hän on kiinalaisten työntekijöiden esimies, joka varmaankin raportoi Kiinan suuntaan.
Yle julkaisee kommentin nimettömänä, koska työntekijä ei halua nimeään julkisuuteen työtehtäviensä takia.
Instituutin kiinalainen varajohtaja ei halunnut antaa Ylelle haastattelua vedoten yliopiston kanssa sovittuihin tiedotusjärjestelyihin.
Instituutin johtaja: Nyt riskejä mietittäisiin tarkemmin
Alun perin Konfutse-instituutit nähtiin hyvänä kanavana saada kipeästi kaivattua Kiina-tuntemusta eri maihin. Kiina on kasvava supervalta, minkä takia kiinan kielen ja kulttuurin osaaminen on tärkeää.
Useiden asiantuntijoiden mukaan Konfutse-instituuteista on tullut kuitenkin Kiinan vaikuttamisen välineitä.
– Sitä on nyt kokeiltu ja todettu, että se on muuttanut muotoaan. Samoin Kiinakin on kehittynyt toiseen suuntaan kuin toivottiin, ja siksi on ehkä aika arvioida tilannetta uudelleen, emeritusprofessori Juha Janhunen sanoo.
Helsingin instituutin nykyinen johtaja, professori Julie Chen myöntää, että tilanne on toinen kuin instituutin alkuaikoina.
– Jos tätä yhteistyötä tarjottaisiin nyt aivan uutena mahdollisuutena, tietysti sen riskejä mietittäisiin paljon tarkemmin, Chen sanoo.
"Luulin ensin, että kontrollia tiukennetaan väliaikaisesti"
Ruotsin lisäksi myös Tanskassa Konfutse-instituutit ovat lopettaneet toimintansa.
Kööpenhaminan kauppakorkeakoulu päätti yhteistyön vuonna 2017. Aalborgin yliopisto teki samoin viime kesänä.
Ruotsalainen Kiina-tuntija näkee, että muutos instituuttien toiminnassa tapahtui, kun Xi Jinping kohosi Kiinan johtajaksi vuonna 2012. Xi on keskittänyt valtaa kommunistiselle puolueelle ja kiristänyt muun muassa vähemmistökansojen valvontaa.
– Se (Xin nousu Kiinan johtajaksi) oli käännekohta. Luulin ensin, että kontrollia tiukennetaan väliaikaisesti. Mutta se olikin pysyvää, sanoo Tukholman Konfutse-instituutin entinen johtaja, nykyinen emeritusprofessori Torbjörn Lodén Ylelle.
Lodénin mukaan Tukholman yliopisto oli laatinut instituutin perustamisasiakirjaan omat säännöt yksikön toiminnalle, mutta kiinalaiset halusivat uusia sääntöjä omalla peruskirjallaan. Instituuttien Pekingin-päämaja ehdotti muun muassa, että yksikön toiminnan pitäisi olla linjassa Kiinan lain kanssa.
Tukholmalaiset eivät kiinalaisten ehdotuksiin koskaan suostuneet, Lodén sanoo.
Lodén kehuu instituutin antamaa kielenopetusta. Hän kuitenkin näkee Konfutse-instituuttien tulevaisuuden hyvin pessimistisenä, ellei Kiinan johto muutu vähemmän autoritaariseksi.
Kiina ei pyri pelkästään vaikuttamaan vaan myös kokonaan vaientamaan sitä vastaan esitetyn arvostelun, hän sanoo.
– Ei tietenkään käy, että Kiinan viranomaiset todella alkavat käyttää instituutteja propagandaan.
Supo: Ei ole ongelmatonta, jos vieras valtio rahoittaa akateemista opetusta tai tutkimusta
Kiina valtiollinen vaikuttamistoiminta on lisääntynyt viime vuosina. Useissa maissa on havaittu, miten Kiina käyttää yhdistyksiä, yrityksiä ja yksityisiä ihmisiä Kiina-kuvan kiillottamiseen ja toisaalta arvostelijoiden hiljentämiseen.
Yle kertoi sunnuntaina, miten Suomessakin toimii yhdistyksiä, jotka kytkeytyvät Kiinan kontrollikoneistoon.
Myös Suomen suojelupoliisi muistuttaa Kiinan olevan yksi niistä valtioista, joka kohdistaa Suomeen tiedustelun lisäksi valtiollista vaikuttamista.
Supon mukaan Kiina yrittää ohjata siitä käytävää keskustelua haluamaansa suuntaan.
– Riippumatta maasta ei ole ongelmatonta, jos vieras valtio rahoittaa akateemista opetusta tai tutkimusta ja pääsee sitä kautta vaikuttamaan esimerkiksi opetus- ja tutkintosisältöihin, viestintäpäällikkö Milla Meretniemi toteaa Ylelle.
Helsingin yliopisto: Toiminta jatkuu normaalisti
Helsingin yliopiston sopimus Konfutse-instituutin kanssa on voimassa vuoteen 2023 saakka. Yhteistyö jatkuu vararehtori Hanna Snellmanin mukaan normaalisti.
– Pitäisi olla aika isoja rikkeitä, että sitä lähdettäisiin ennen aikoja purkamaan. Totta kai tätä yhteistyötä sitten aina aika ajoin arvioidaan, Snellman sanoo.
Hän ei myöskään näe ongelmaa kiinalaisen varajohtajan tehtävässä, sillä se on hänen mukaansa luonteeltaan hallinnollinen eikä akateeminen. Siksi kelpoisuus määrittyy eri tavalla kuin yksikköä vetävällä Helsingin yliopiston nimittämällä johtajalla, Snellman kommentoi.
– Tarve ymmärtää Kiinaa ei ole vähentynyt instituutin perustamisen jälkeen, pikemminkin päinvastoin, hän sanoo.
Lue myös: