Kaupoissa hypistellään tomaatteja ja avokadoja. Kuntosaleilla yhä uudet kädet tarttuvat samojen laitteiden kahvoihin. Buffetlounailla koko jono kauhoo ruokaa samoilla ottimilla...
Kaupungeissa on loputtomiin pintoja, joita koskettelevat päivittäin sadat, ehkä tuhannetkin kädet. Koronavirus voi tarttua sairastuneen käsistä pinnoille ja pinnoilta uusiin ihmisiin.
– Se on aivan todellinen riski. Esimerkiksi influenssaviruksilla on tutkittu, että jo viiden sekunnin kosketuksella huomattava osa viruksista siirtyy pinnalta käteen, sanoo Jyväskylän yliopiston solu- ja molekyylibiologian dosentti Varpu Marjomäki.
– Esimerkiksi kuntosalilla käyttäisin salihanskoja, hän lisää.
Koronavirus viihtyy huoneenlämmössä
Nyt leviävän koronaviruksen muunnoksen elinkykyä pinnoilla ei ole vielä tutkittu, mutta se lienee sama kuin koronaviruksilla ylipäätään: hyvissä olosuhteissa viidestä yhdeksään päivää (Journal of Hospital Infection).
– Virukselle ei myöskään näytä olevan väliä, mitä materiaalia pinta on. Metalli, lasi, puu, paperi, keraminen pinta – koronavirus säilyy niilläkin aika hyvin, sanoo Marjomäki.
Koronavirus leviää pinnoille koskettelun lisäksi pisaroiden mukana. Aivastuksen voima lähentelee myrskytuulta ja pisarat lentävät metrien päähän vieden virukset mukanaan.
Huoneenlämpö vaikuttaisi myös olevan koronaviruksen kannalta sopiva, lämpötilan noustessa yli 30 asteeseen sen selviäminen vaikeutuu.
Pakkasesta virus sen sijaan ei ole moksiskaan.
– Me laitamme laboratoriossa virukset talteen 80 asteen pakkaseen. Siellä ne säilyvät vuosia.
Sauna ja viina tappavat viruksen
Koronaviruksilla on ympärillään lipidi- eli rasvavaippa. Se tarkoittaa, että virus on melko helppo tuhota liuottamalla sen rasvakääre.
– Jo hyvällä saippuapesulla saadaan koronavirus hajoamaan. Virus hajoaa myös esimerkiksi alkoholipohjaisissa liuoksissa. Saunastakin on hyötyä, sellaisissa lämpötiloissa nämä virukset eivät varmaan enää elä, sanoo Marjomäki.
Pintoja, joita kosketellaan paljon pitäisikin myös pestä tiuhaan, pitkään ja tehokkailla aineilla.
– Tutkimuksissa on pesty koronaviruksia pois pinnoilta, ja minuutin käsittely 70 prosenttisella viinalla tuhoaa ne aika hyvin. Tarvitaan siis pidempi käsittely kuin pikainen pyyhintä.
Tutkijatkin ovat toki kuulleet vitsit viinasta koronaa vastaan.
– Koskenkorva ei toimi, se on liian mietoa.
Tehopuhdistuksessa toimii myös desinfiointiin käytettävällä kloriitti. Silloin pitää tosin varoa käyttämästä happamia aineita yhtäaikaa, jottei tule muodostaneeksi myrkyllistä kloorikaasua.
Pidetään sormet poissa nenästä
Myös kädet pitää pestä saippualla, ja käyttää pesuun vähintään parikymmentä sekuntia.
– Harva pesee käsiään niin pitkään, mutta siinä voi miettiä vaikka jotain laulua, jota laulaa mielessään tai ääneen, sanoo Marjomäki.
Käsien pesua korostetaan, ihminen yleensä vie viruksen itse elimistöönsä kaivamalla nenää, hieromalla silmiä tai laittamalla sormet suuhun.
Ihminen myös tarjoaa virukselle runsaasti tilaisuuksia tarttua. Opiskelijoilla tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että he koskettivat kasvojaan noin 23 kertaa tunnissa – noin kahden ja puolen minuutin välein.
Heikompi kuin SARS ja MERS
Ihmiseen tarttuvat koronavirukset on tunnettu vasta runsaat 50 vuotta. Ne ovat aiheuttaneet 2000-luvulla kolme merkittävää sairastumisaaltoa: SARS:in, MERS:in ja nyt ympäri maailmaa leviävän COVID-19:n.
– Tämä on oireiltaan aiempia heikompi ja kuolleisuus selvästi alhaisempi, mikä on tosi kiva, Marjomäki sanoo.
Uusimpien tutkimustulosten mukaan nyt kiertävä koronavirus on kuitenkin aiempia äkäisemmin tarttuva. Se näyttää sitoutuvan solun pinnan reseptoreihin esimerkiksi SARS:in aiheuttanutta koronaviruksen variaatiota tehokkaammin.
Lue myös: