Satu Koponen oli väsynyt, loputtoman väsynyt. Hän istui pietarilaisessa kahvilassa hyvän ystävänsä Ditte Kronströmin kanssa ja suri olotilaansa, jonka vakava munuaissairaus oli saanut aikaan.
– Heitin siihen, että jos vain voisin antaa oman munuaiseni sinulle, niin antaisin, Ditte Kronström muistelee syksyä 2018.
Hän ei silloin tiennyt, että tekeillä oli lakimuutos, joka sallisi munuaisensiirron ystävien välillä.
Kun Koponen kuuli lakimuutoksesta neljän kuukauden kuluttua, hän jakoi tiedon Facebook-seinällään.
– Miten edetään? kirjoitti Kronström julkaisun alle.
Ystäväsiirtojen määrä kasvaa
Vuosi sitten voimaan tullut muutos kudoslakiin sallii ystävien välisen siirron lisäksi myös niin kutsutun anonyymin altruistisen munuaisluovutuksen. Kuka tahansa voi siis nykyään antaa munuaisensa nimettömästi sitä tarvitsevalle.
Kansallinen elävien luovuttajien koordinaattori Jenni Kippola HUS:sta kertoo, että Kronströmin ja Koposen lisäksi useita muitakin ystäväpareja on ilmoittautunut.
– Tänä vuonna toteutuu useampi sellainen munuaissiirto, jossa elävä luovuttaja on potilaan ystävä. Lisäksi jatkuvasti tutkitaan ystäväluovuttajia ympäri Suomen, Kippola kertoo.
Hänen mukaansa suurin osa munuaisen luovuttajista on edelleen potilaan välitöntä lähipiiriä, kuten sisaruksia, vanhempia ja puolisoita, mutta ystävien määrä on selvästi lisääntymään päin.
Kippola on ollut yllättynyt siitä, että anonyymeja altruistisia luovuttajiakin on ilmaantunut useampi. Ensimmäinen tällainen munuaisluovutus on jo toteutumassa Suomessa kevään aikana.
Kaikki munuaissiirrot tehdään HUS:ssa Meilahdessa, mutta elävä luovuttaja tutkitaan sitä ennen oman alueensa sairaalassa.
Auttamisenhalu on suurin motiivi
Munuaisen luovuttajan täytyy olla perusterve, ja hänellä pitää olla kohtuullisen hyvät elämäntavat. Tietyt sairaudet ja merkittävä ylipaino estävät luovuttamisen. Ehdotonta yläikärajaa ei ole.
Luovuttaja käy läpi paljon erilaisia tutkimuksia. Noin puolet halukkaista luovuttajakandidaateista päätyy lopulta leikkauspöydälle saakka.
Tutkimuksiin kuuluu myös käynti psykiatrin luona. Siellä varmistetaan, että luovuttaja ymmärtää varmasti, mihin on lähdössä. Myös hänen motiivejaan luodataan.
– Auttamisenhalu on ehdottomasti suurin motiivi luovutukselle, Kippola valottaa.
Kippola pyytää, että luovuttamista harkitsevat ottaisivat häneen yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen jenni.kippola@hus.fi. Hän antaa tietoa ja ohjaa eteenpäin.
Viime vuonna Suomessa tehtiin 453 elinsiirtoa, joista munuaisensiirtoja oli vajaat 300.
Kronströmillä oli aiemmin Ferrari, nyt Fiat
Kun Ditte Kronström ilmoittautui luovuttajaksi reilu vuosi sitten, lakimuutos oli sairaalallekin vielä vähän outo. Pyörät pantiin kuitenkin pyörimään ja Kronström tutkittiin perinpohjaisesti.
Kronströmiltä löytyi veritulpalle altistava geenivirhe, mutta se on nyt hoidossa.
Muuten tutkimusten tulokset olivat hänelle mairittelevia.
– Olin aivan onnessani siitä, että minulla, vanhalla baarikärpäsellä, oli loistavat maksa- ja munuaisarvot. Olin todella hämmästynyt ja ylpeä itsestäni, varsinkin kun olen aina pitänyt itseäni maanantaikappaleena.
Kronströmiä naurattaa edelleen lääkärin luonnehdinta hänen munuaistensa tilasta.
– Hän sanoi, että sinun munuaisesi ovat Ferrari. Kun luovutat toisen Satulle, sinulle jää Fiat, mutta sekin on ihan hyvä, itseään leikkisästi Korson munuaiskuningattareksi tituleeraava Kronström muistelee.
Psykiatrin luona hän kävi vakuuttamassa, että tietää, mitä on tekemässä, ja että raha tai mikään muukaan hyödyke ei vaihda prosessissa omistajaa. Motiivikyselyihin hänellä oli yksiselitteinen vastaus.
– Kun näin, kuinka paljon Satu kärsi, totta kai halusin auttaa. Sanoin, etten ymmärrä, miksi en tekisi sitä.
Kronströmille toisteltiin joka käänteessä, että hän voi missä tahansa vaiheessa keskeyttää prosessin mistä tahansa syystä. Keskeyttäminen ei Kronströmin mukaan kuitenkaan käynyt hänen mielessään.
Koponen jännitti viime metreille saakka
Satu Koposta tutkittiin samaan aikaan tarkoituksena selvittää, onko hän sopiva vastaanottamaan Kronströmin munuaisen. Joskus voi käydä niin, ettei munuainen sovi, mutta se ei ole kovin yleistä.
Muutaman kuukauden tutkimusten jälkeen ystävyksille näytettiin vihreää valoa. Kesän takia leikkaus siirtyi kuitenkin viime syksyyn. Lokakuun viimeisenä päivänä 2019 he menivät Meilahden sairaalaan.
53-vuotiasta Kronströmiä ei juuri pelottanut.
– Jos alkoi hermostuttaa, yritin miettiä, mikä on pahinta mitä voi tapahtua. Leikkauspöydälle ei Suomessa tämän ikäinen ihminen kuole. Pahin ennuste olisi ollut, että munuaiseni lakkaa Sadulla toimimasta, jolloin hän palaa lähtöruutuun eli dialyysiin ja minä olen yhtä munuaista köyhempi.
Rakkulamunuaistautia sairastavaa Koposta jännitti viime metreille saakka, saisiko hän uuden munuaisen.
– Leikkausaamuun asti ajattelin, että tämä homma on varma vasta, kun se on varma. Olisihan Ditte voinut vielä matkalla leikkaussaliin sanoa, etten minä lähdekään tähän.
Leikkauksen jälkeen parivaljakko kohtasi heti toisensa osastolla. Koponen oli todella huonovointinen, mutta muuten uutiset olivat hyviä.
– Siirretty munuainen lähti heti toimimaan, vaikka lääkärit sanoivat, ettei niin välttämättä käy, naiset kertovat.
Kronström oli leikkauksen jälkeen sairaslomalla kuusi viikkoa, Koponen vieläkin.
”Onhan tämä vähän outoa”
Munuaisen avulla Koponen pystyi luopumaan raskaista dialyysihoidoista. Hän kuitenkin myöntää, että ystävän elimen vastaanottaminen ei ollut henkisesti läpihuutojuttu.
– Minäkin olisin halunnut keskustella psykiatrin kanssa. Onhan se vähän outoa, että toisen elin laitetaan minun sisälleni, 46-vuotias Koponen pohtii.
Hän on hiljalleen tottunut tilanteeseen.
– En enää mieti joka päivä, että minulla on Diten munuainen. Usein kyllä mietin. Ja arvelin etukäteen, että Diten munuainen haluaisi varmaan joka lauantai päästä Juttutupa-ravintolaan bändikeikalle, Satu nauraa.
Minkälainen on sitten tuo ihminen, jonka elin on nyt Koposen sisällä?
– Ditte on avoin ja ystävällinen ja tulee toimeen kaikkien kanssa. Hän antaisi munuaisensa katukoirallekin, jos se olisi mahdollista.
Ditte toppuuttelee kiitoksia, joita on tullut monelta muultakin taholta.
– Ei tämä ole kovin dramaattista. Yhdellä munuaisellakin pärjää hienosti. Toivon, että muutkin uskaltaisivat harkita luovuttamista. Ystävä ei ehkä voi pyytää munuaistasi suoraan, joten siksi sitä täytyy itse tarjota, Kronström sanoo.
Lue myös:
Suomessa tehtiin ennätysmäärä elinsiirtoja viime vuonna – uusi elin pelasti 450 ihmisen elämän
Lähes joka kymmenes elinsiirtoa odottava kuolee – tahto elinluovutukseen jää monelta kertomatta
Yhä harvemman sydän kelpaa elinsiirtoon – "Suomalaiset ovat sairaampia kuin muut pohjoismaalaiset"