Sunnuntai-ilta 6. lokakuuta 2019. Yleisurheilun Dohan MM-kilpailujen viimeinen kisapäivä. Jos ulkona lähes 40 celcius-asteessa huidellut lämpötila oli saattanut käydä reilun viikon aikana tukalaksi osalle kisaturisteista, Khalifan stadionin lehtereillä istuneilla katsojilla hikipisaroista ei ollut tietoakaan. Siitä piti huolen jatkuvalla syötöllä pauhannut ilmastointi, joka avitti urheilijoita huipputuloksiin stadionlajeissa. Khalifan kattilassa tulostaso nousikin yhdeksi MM-historian parhaista.
Samaa ei voi sanoa miesten keihäänheitosta, jonka mitalit ratkottiin juuri kisojen päätöspäivänä. Itse asiassa moni huippunimi juuttui jo edellispäivän karsintaan. Yksi katsomosta finaalia seuranneista oli hallitseva olympiavoittaja ja Euroopan mestari Thomas Röhler, jonka paras karsintaheitto kantoi vaatimattomasti 79,23 metriä. Eroa viimeisenä finaalipaikan vieneeseen Suomen Lassi Etelätaloon kertyi yli kolme metriä, ja Röhler jäi kokonaistuloksissa sijalle 23.
Röhler, 28, oli edellisen kerran karsiutunut arvokisafinaalista Moskovan MM-kisoissa 2013, joten Dohan tulos noteerattikiin lajia seuraavissa maissa isoin otsikoin. Tarkemmalla keihäskammalla lajia halkovat tahot ottivat kuitenkin maltillisemman linjan. Osa osasi jopa ennustaa Röhlerin floppauksen.
Näihin profetoijiin kuulivat muun muassa suomalaiset keihäsvalmentajat Petteri Piironen sekä Esa Utriainen ja Leo Pusa. Kolme viikkoa ennen Dohan MM-kisoja kolmikko arvioi suorasanaisesti Yle Urheilulle, ettei Röhlerin kauden mittaan sukeltanut tuloskunto käänny enää nousuun h-hetkeä silmällä pitäen.
Asiantuntijat perustelivat näkemystään rakenteellisella muutoksella Röhlerin harjoittelussa, jossa saksalainen on vuosi vuodelta enemmän ja enemmän korostanut suositun kuntoilumuodon, crossfitin, roolia.
Sujuvasti englantia puhuva Röhler tunnetaan karismaattisena esiintyjänä ja keihäänheiton lähettiläänä. Hän on luennoinut harjoitusfilosofiastaan myös Suomessa. Etenkin keihään lajivalmentajana Suomessa toimiva Piironen kertoi Ylelle viime kesänä, mitä oli pannut merkille Etelä-Afrikassa, jossa suomalaiset ja saksalaiset heittäjät olivat leireilemässä samanaikaisesti alkuvuonna 2019.
– Keihäänheiton harjoittelussa pitäisi pystyä käskyttämään lihasta kovalla impulssitiheydellä ja tekemään harjoitukset äärimmäisen suurella liikenopeudella. Siis lyhyitä sarjoja erittäin intensiivisesti.
– Kun yksittäinen harjoitus tai sarja kestää normaalisti maksimissaan 10 sekuntia, Thomaksen harjoitukset kestävät crossfitissa helposti 20–30 sekuntia. Se on hyvin kuluttavaa harjoittelua, jota ei kuitenkaan tehdä äärimmäisellä hermoston käskytyskyvyllä, Piironen sanoi muun muassa 5. lokakuuta 2019 julkaistussa jutussa ja sai tulitukea Utriaiselta ja Pusalta.
Kolmikko nimesi crossfitin Röhlerin harha-askeleeksi, johon suomalaiset heittäjät eivät lähde mukaan missään nimessä.
Koko artikkelin voit lukea tästä linkistä.
Ennen Dohan MM-kisojen karsintafloppia Röhlerin tulostaso laski alkukesän 85–86-metrisistä hitaasti mutta varmasti 80 metrin tuntumaan. Kuten ammattiurheilijat yleensä, Röhler ei ollut halukas avaamaan ongelmiensa taustoja kauden aikana. Tarkkaa selontekoa hän ei tee vieläkään, mutta nimeää päähaasteekseen jalkavaivat, jotka aiheuttivat heittotilanteeseen koordinaatio-ongelmia.
– Ensisijaisesti viime kaudessa oli kyse välivuodesta EM-kotikisojen (2018) ja Tokion olympialaisten (2020) välillä. Kaikki tekeminen tähtäsi viime vuonna vain siihen, että heitän pitkälle Tokiossa. Yritimme toki luoda kuntopiikin Dohaan, mutten oikeastaan ollut täysin tyytyväinen kehoni tuntemuksiin missään vaiheessa kautta.
– Kyse ei ollut mistään vakavasta, ei mistään isosta vammasta. Ne olivat vain asioita, jotka häiritsivät heiton koordinaatiota, Röhler kertoo Yle Urheilulle Turkin Belekistä, jossa saksalaisheittäjät ovat viime viikkoina valmistautuneet olympiakauteen.
Kuuli kritiikistä
Röhler kertoo kuulleensa, että suomalaisvalmentajat olivat ihmetelleet julkisesti hänen ja hänen valmentajansa Harro Schwuchow'n valintaa painottaa harjoittelussa crossfitia.
– Kuulimme näistä puheista. Minä ja Harro haluamme harjoitella niin, että urheilija on jatkuvasti kokonaisvaltaisesti hyvässä kunnossa, mikä auttaa välttämään vammoja. Olemme tehneet viime kaudesta harjoitteluun pieniä viilauksia, mutten kutsuisi muutoksia paluuksi juurille.
– Olemme keskittyneet juoksu- ja hyppyharjoituksiin, joita vähensimme kolmena viime vuonna. Taannoinen muutos oli jotain, mitä halusimme kokeilla, mutta jonka tuloksiin en ollut sataprosenttisen tyytyväinen, kolmiloikkataustainen Röhler sanoo.
Mutta tarkennetaan vielä: entä se crossfit?
– Kun puhutaan crossfitistä, moni ajattelee tyyliin, että tehdään 20 toistoa, kukaan ei valvo tekniikkaa ja harjoitukset kestävät 45 minuuttia. Harro taas valvoo harjoituksiani, joiden pituus vaihtelee ja joiden sisällä tehoja vaihdetaan maltillisesta aggressiiviseen.
Röhler painottaa, että crossfitissa on varaa luovuudelle ja että taustalla on myös tarkoitus, joka ei liity pelkästään hänen uraansa.
– Kun olen puhunut crossfitin puolesta, tarkoituksenani on ollut rohkaista nuoria harjoittelemaan kovemmin. Mielestäni saksalaiset nuoret ovat viime vuosina harjoitelleet liian löysästi, Röhler sanoo.
Menestyksellä hintalappu
Röhler nostaa esiin myös urheilijan omakohtaisen suhtautumisen aktiiviuraan ja sen jälkeiseen aikaan. Vaikka saksalaiset dominoivat keihäsareenoita mielin määrin vuosina 2016–2018, viime kaudella vammoista kärsivät niin Johannes Vetter, Bernhard Seifert kuin Andreas Hofmann.
Kyseistä kolmikkoa yhdisti kesällä 2019 se, että jokainen heitti keihästä päälle 89 metriä, mutta lopulta vain Vetter ylsi MM-pronssille. Hofmann jäi Röhlerin tavoin karsintaan, eikä Seifert ollut enää heittokunnossa lähteäkseen MM-karkeloihin.
– Kisoissa voi heittää jatkuvasti pitkälle vain pysymällä terveenä. Jokaisella on omanlaisensa lähestymistapa harjoitteluun. Esimerkiksi Saksassa harva ajattelee asioista kuten minä: haluan heittää pitkän uran ja lopettaa terveenä. Osa taas haluaa heittää pitkälle hintaan mihin hyvänsä, Röhler sanoo.
Tulevan kauden osalta asetelma on hyvin erilainen kuin viime sesongilla, jolloin MM-kisat käytiin vasta lokakuussa. Tänä suvena keihäänheitoin olympiamitalien kohtalo olisi alun perin tarkoitus ratkoa Tokiossa jo 8. elokuuta, mutta maailmalla leviävän koronaviruksen takia myös vuoden suurimman urheilutapahtuman kohtalo on vaakalaudalla.
– Ilmassa on epävarmuutta. En kutsuisi tilannetta erityisen häiritseväksi, koska urheilijoina voimme vain keskittyä valmistautumaan olympialaisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Mutta tietysti seuraamme, miten koronavirus vaikuttaa urheilukilpailuihin.
Vaikka valtaosa maailman urheilukilpailuista ja -sarjoista on tällä hetkellä keskeytetty tai peruttu, osa lajeista jatkaa toimintaansa tyhjille katsomoille.
– Jos olympialaiset käytäisiin ilman yleisöä, se olisi pahin vaihtoehto. Se tappaisi koko tapahtuman ja tunnelman. Matkalla Tokioon voimme kyllä mielestäni kilpailla ilman yleisöä, jos tilanne sitä vaatii.
– Koronavirus on asia, josta puhutaan myös täällä Belekissä, muttei siinä määrin, missä media rummuttaa sitä.
Koronavirus pakotti talvella yleisurheilupäättäjät siirtämään MM-hallikilpailut Kiinan Nanjingissa vuoteen 2021. Myös Timanttiliigan kolme ensimmäistä kilpailua on jo peruttu.
Korjattu 20.3. kello 07.22: Lisätty valmentaja Leo Pusan etunimi.
Lue lisää: