Avaruuden ihmeitä kummastellut ihminen on iät ajat pohtinut mahdollisuutta, että emme ehkä ole ainoita täällä.
Kysymys mietityttää varmasti myös monia niistä, jotka lukivat Yle uutisten jutun, jossa pohdittiin mahdollisuutta, että Jupiterin Europa-kuun jääkannen alla olisi jopa varsin älykästä elämää.
Juttu löytyy täältä. Siinä suomalaisen asiantuntijanäkemyksen aiheeseen toi astrobiologiaan perehtynyt Turun yliopiston dosentti Kirsi Lehto. Hän lupasi myös vastata mahdollisesti syntyviin jatkokysymyksiin, ja tässä niitä:
1. Kepler-teleskoopin keräämä data osoittaa, että käytännössä kaikilla tähdillä on omat planeettajärjestelmänsä, ja lähes viidennes planeetoista on sellaisella etäisyydellä tähdestään, että niillä voi olla vettä nestemäisessä muodossa. Eikö ole väistämätöntä, että jossain on elämää? Toisaalta: Voimmeko edes sanoa, kuinka todennäköistä elämän löytyminen on?
Emme tiedä vastausta. Emme tiedä, miten ainutlaatuiset - vaiko yleiset - ovat olleet ne kemialliset olosuhteet, joissa elämä aikoinaan syntyi nuorella Maa-planeetalla. Emme myöskään tiedä, miten herkkä tuo prosessi on erilaisille olosuhteille: pitääkö olosuhteiden olla juuri oikeanlaiset, vai käyvätkö kaikenlaiset.
Emme siis tiedä, mikä on todennäköisyys sille, että elämää on muualla. Ja jos olisikin, emme myöskään tiedä, mikä on todennäköisyys sille, että onnistuisimme löytämään sitä.
2. Onko suunnitelmissa lähettää Europalle luotain, joka pystyisi porautumaan jään läpi etsimään elämää?
Seuraava missio, joka suuntaa Jupiterin Europa-kuulle on Yhdysvaltain avaruusjärjestön Nasan Europa Clipper, joka todennäköisesti laukaistaan matkaan vuonna 2024. Myös eurooppalaisella ESA-avaruusjärjestöllä on parhaillaan rakenteilla Juice-luotain, joka todennäköisesti laukaistaan vuonna 2022 tutkimaan Jupiterin jäisten kuiden systeemiä. Nämä pysyvät Europan ja muiden kuiden kiertoradoilla.
Näiden jälkeen lähtee todennäköisesti luotain, joka veisi Europalle laskeutujan, ja sen mukana porautuvan laitteen, joka porautuisi jään läpi mereen tutkimaan sen olosuhteita. Tästä ei vielä ole julkaistu tarkempaa tietoa.
3. Ihmisen on sanottu voivan saastuttaa vieraan ekosysteemin esimerkiksi juuri Europalla. Voiko käydä niinkin, että tällaisesta kohteesta palaava laite tuo tullessaan jotain ihmiselle vaarallista?
Periaatteessa se on mahdollista. Jos siellä olisi elämää, se voisi olla sellaista, joka voisi infektoida myös Maan eliökuntaa. Mutta tämä olisi hyvin epätodennäköistä, koska niillä ei siellä kotonaan ole mitään tämänkaltaista isäntälajistoa.
4. Venuksen pilvikerrosten on arveltu voivan ylläpitää jonkinlaista elämää. Onko tämä fantasiaa?
Tämä on lähinnä fantasiaa. Venuksen ilmakehässä on vyöhyke, jossa paine on 1 atm (normaali ilmakehän paine), lämpötila noin 20 astetta, ja siellä on vesihöyryä ja rikkihappoa, mutta siitä ei ole näyttöä, että siellä olisi mitään eläviä soluja. Ainakin niiden säteily-ympäristö olisi äärimmäisen ankara.
5. Onko sitä pohdittu, miten elämän, edes mikrobitasoisen, löytyminen toiselta taivaankappaleelta vaikuttaisi omaan ajatteluumme?
Kyllä monetkin filosofit ja teologitkin tätä miettivät, kukin omasta näkökulmastaan ja maailmankuvastaan käsin. Ilmeisesti useimmille ihmisille olisi mukavaa ja jotenkin mieltä rauhoittava tieto siitä, että elämää on muuallakin. Että emme ole ainoa, täysin sattuman oikku.
6. Vaikka mikrobit voisivatkin selvitä matkasta Aurinkokunnan planeetalta toiselle, niin voisivatko ne todella selvitä yhden tähden läheisyydestä toista kiertävälle planeetalle?
Eivät. Matka kestäisi miljoonia vuosia. Avaruuden kovassa säteily-ympäristössä ainakin kaikkien kohtuullisen pienten kivien sisällä olevat mikrobit kuolisivat säteilyvaurioihin.
Jos kulkuvälineenä olisi jokin asteroidin tai pienen planeetan kokoinen kivi, tuhoutuisivat ne viimeistään siinä vaiheessa, kun tuo kulkuväline törmää lopulta siihen mahdollisesti elinkelpoiseen planeettaan - vaikka tällaisen törmäyksen todennäköisyyskin, koskaan, minkään ajan sisällä, on olemattoman pieni.
7. Avaruuden etäisyydet ovat valtavia ja moni uskoo, että ihmiskunta ei ehkä koskaan törmää älylliseen elämään. Tekniikka kehittyy ja tulevaisuudessa monet valoa nopeammat keinot ovat faktaa: avaruuden taivuttaminen, madonreiät jne. Voiko näin käydä?
Ei voi käydä. Teknologiamme ei tule koskaan sellaiselle tasolle, että voisimme taivuttaa fysiikan lakeja tai avaruuden rakenteita.
8. Jos ihminen löytää avaruudesta elämää ja lähettää sinne signaaleja, eikö sekin ole mahdollista, että sieltä löytyy jotain, mitä emme haluaisi löytää?
...niinkuin mitä?? Avaruuden kauppamiehiä tai kaivosmiehiä??
9. Me puhumme elämästä, joka on muodostunut hiilen, typen, vedyn ja hapen ympärille. Voisiko joku muu korvata hiilen elämän perusaineena?
Ehkä se tieteiskirjallisuuden tasolla, periaatteessa, olisi mahdollista. Mutta hiili on niin ylivoimainen ja niin yleinen, että ei ole sen voittanutta.
10. Mahdammeko joskus joutua pohtimaan sitä, miten avoin ja laaja elämän synnyn ikkuna on sen sijaan, että pohdimme nykyisin sen tiukkuutta?
Voimme joutua pohtimaan sitä, jos elämää alkaa löytyä muualtakin. Ehkä siinä vaiheessa tietäisimme myös, miten se on tapahtunut, edes jonkun mahdollisen ikkunan kautta.
11. Ihmiskunta on ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa voimme olettaa saavamme 2-3 vuosikymmenen kuluessa tieteellisiä vastauksia elämän yleisyydestä, eikö?
Voimme tuon ajan kuluessa saada positiivisia tai negatiivisia tuloksia Marsista, ja nuo molemmat tulokset olisivat hyvin merkittäviä. Kuitenkaan emme mitenkään - ehkä koskaan - voi tietää vastausta elämän yleisyyteen maailmankaikkeudessa.
Lue myös: