Globalisaation imussa moni yritys on siirtänyt tuotantoa edullisemman työvoiman maihin. Suomalaisyrityksetkin ovat hankkineet tuotteisiinsa osia alihankintana Kiinasta. Jos Kiinassa kustannukset ovat nousseet, on siirrytty vaikkapa Vietnamiin.
Yhtiöt ovat myös pitäneet varastonsa mahdollisimman pieninä, jottei pääomia sitoutuisi varastointiin. Komponentteja on tilattu sitä mukaa kuin on tarvittu.
Korona on parissa kuukaudessa tehnyt tyhjäksi globalisaation hyötyjä. Kun Kiina joutui sulkemaan rajojaan viruksen takia, komponentit jäivät saamatta ja tuotanto seisahtui.
– Jos olisi kansainvälisen firman toimitusjohtaja, niin varmasti vähentäisin maariskiä. Jos toiminta on ollut kovasti Kiina-painolla, rakentaisin varajärjestelmää toiselle puolelle maapalloa, ettei oltaisi yhden maan varassa, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju sanoo.
Kangasharju arvelee, että osa tuotannosta voi tulla takaisin Eurooppaan, kun alihankintaketjuja mietitään uusiksi.
Suomalaisyrityksilläkin on haluja palauttaa tuotantoa Suomeen.
Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen on samoilla linjoilla. Korona paljasti haavoittuvuuden yksittäisten komponenttien saatavuudessa
– Jokainen yritys varmasti joutuu ottamaan yhden askelen taaksepäin ja miettimään, olisiko sittenkin syytä hankkia yhteistyökumppanit lähempää.
Samalla saattaisi ratketa euroalueen epätoivoinen yritys saada inflaatio vauhtiin. Työ esimerkiksi Euroopassa on kalliimpaa.
– Nyt jos otetaan askeleita taaksepäin, on mahdollista, että inflaatio nousee, koska hintoja joudutaan nostamaan. Sitten tulee inflaatiota, jota on peräänkuulutettu ja ihmetelty, miksei se tule, Puttonen sanoo.
Euroopan keskuspankin inflaatiotavoite on kaksi prosenttia tai vähän alle, mutta tänä vuonna keskuspankki ennustaa inflaation jäävän prosentin tienoille.
Puttosen mukaan yritysten kannattaisi hyväksyä myös jonkin verran tehottomuutta ja pitää omiakin varastoja, ettei yllättävä shokki pistä yritystä polvilleen.
Kangasharjun mukaan muissa maissa saatetaan koronan takia ottaa myös mallia Suomen huoltovarmuuskeskuksista ja varmuusvarastoista.
Syvä mutta lyhyt kuoppa
Taantumaa ei Euroopassa voida välttää. Etlan Kangasharju uskoo, että pudotuksesta tulee syvä mutta lyhyt. Toiveikkuutta nostaa Kiina, jossa tautihuippu näyttää ohiteltulta ja tuotanto palailee.
– Kiina on jo käynnistymässä voimakkaasti.
Kangasharjun mukaan Etelä-Korea on komponenttien maailmankaupan solmukohta, jota suhdanne-ennustajat tarkkailevat.
– Etelä-Koreakin on käynnistynyt. Komponenttivirrat alkavat pikku hiljaa palautua jo nyt.
Kangasharjun mukaan myös keskuspankkien elvytys nostaa toiveita. Yhdysvaltain keskuspankki on syytänyt roimasti rahaa markkinoille. Euroopan keskuspankki päätti 120 miljardin euron elvytyspaketista.
– Hallitukset alkavat herätä mukaan. On kaikki mahdollisuudet, että firmat pidetään pystyssä. Firmojen ei tarvitse maksaa ennakkoveroja, niille annetaan maksuaikaa ja pankkien vakavaraisuutta tuetaan, jotta nekin antavat maksuaikaa.
Elvytys poikkeaa normaalista laskusuhdanteen pirstysruiskeesta, jossa lisätään julkisia investointeja. Nyt yritykset voivat tarvita tukea suoraan esimerkiksi karanteenissa olevien työntekijöiden palkanmaksuun.
Euroopan ulkopuolella huoli on siirtynyt Kiinasta Yhdysvaltoihin.
– Kauhuskenaariossa korona pääsee salakavalasti leviämään Yhdysvalloissa. Siihen lisätään liuske-energiayhtiöiden velkaantuminen.
Kangasharjun mukaan Yhdysvaltain liuske-energiayhtiöt ovat hyvin velkaisia, koska ne ovat investoineet tarvittavaan uuteen teknologiaan ennen tuottoja. Yhtiöt ovat olettaneet öljyn hinnan pysyvän riittävän korkeana, jotta velat saadaan kuitattua pois. Viime aikoina öljyn hinta on ollut laskussa.
Poikkeusolot vaativat poikkeuksellista tukea
Vesa Puttonen epäilee, ettei hallituksella ole tarpeeksi kriisitietoisuutta. Yritykset tarvitsevat rahaa selvitäkseen kriisin yli.
– Ehdotin Suomen hallitukselle, että mieluummin vähän liikaa liian ajoissa kuin liian vähän liian myöhään
Puttosen mukaan keskuspankin kannattaa tarjota pankeille negatiivisella korolla rahaa sillä edellytyksellä, että ne rahoittavat yrityksiä.
Puttonen huomauttaa, että pankkien vakavaraisuusvaatimuksia on finanssikriisin jälkeen kymmenen vuoden ajan kiristetty. Hänen mukaansa sääntöjä voidaan hetkeksi keventää, jotta pankit pystyvät rahoittamaan yrityksiä.
Epätietoisuus on kaikilla suurta eivätkä yrityksetkään tiedä, miten korona vaikuttaa niiden liiketoimintaan.
– Osa on antanut tulosvaroituksia, osa on ihan pimeässä.
Puttosen mukaan on tärkeää on, että pankkeja tuetaan riittävävästi.
– Näin ei normaalitilanteessa tietenkään pitäisi tehdä, tämähän luo moraalikato-ongelman, kun kannattamattomiakin yrityksiä voidaan tukea.
Tuki saa rahoituksen profesorin mielestä olla poikkeuksellista, koska talous on kohdannut valmistautumattomana täyspysähdyksen.
Raha etsiytyi turvasatamiin
Maailman pörsseissä nähtiin torstaina historiallinen pudotus. Financial Timesin mukaan kyseessä oli pörssin pahin päivä sitten vuoden 1987.
Kangasharjun mukaan takana on pitkä nousukausi ja spekulaatiot sen loppumisesta. Markkinoilla on ollut paljon rahaa, jota on riittänyt myös riskipitoisiin sijoituksiin.
– Se on nostanut arvot pilviin, siellä on jonkintasoista kuplaa. Kun arvuutellaan milloin tämä lysti päättyy, niin on nähty jo pienemmästäkin räsähdyksestä korjausliikkeitä.
Koronan arvellaan vaikuttavan firmojen tuloksiin, joten riskisijoituksista vedetään rahoja pois.
Rahaa siirtyi osakkeista obligaatioihin, korkorahastoihin ja pankkitileille.
Puttosen mukaan sijoittajat hankkivat obligaatioita, vaikka korko lähestyy nollaa myös Yhdysvalloissa. Se on hänen mukaansa selkeä taantuman merkki. Sijoittajat siirtävät rahoja turvaan.
Puttosen mukaan pörssien rajussa alamäessä ei ollut kyse markkinakorjauksesta, jolloin kurssit olisivat olleet ikään kuin väärällä tasolla.
– Osakkeiden nimellishinnat ovat nousseet vielä tammikuussakin. Samaan aikaan yritysten tulokset ovat nousseet. Ei ollut näkyvissä yliarvostusta eikä aliarvostusta, osakkeet oli hinnoiteltu normaalisti niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin.
Sijoittajat haeskelevat tiedonhippusia, joista voisi ennustaa yritysten tulevaisuutta.
Lentoyhtiöiden ja hotellien ahdinko on tiedossa. Seuraavaksi kärsivät yritykset, joiden alihankintaketju katkeaa niin, ettei tuotteita pystytä toimittamaan asiakkaille.
Ihmisten jääminen kotiin karanteeniin tai etätöihin vähentää kulutusta, joten koronan vaikutukset tuntuvat kaikilla toimialoilla.