Helena Kummalalle, 43, tehtiin keuhkonsiirtoleikkaus viisi vuotta sitten. Elinsiirron syynä oli harvinainen, vaikeita keuhkotulehduksia aiheuttava kystinen fibroosi. Samainen keuhkosairaus oli vienyt Kummalan siskon hengen jo 2,5-vuotiaana.
Kummala on edelleen toipilaana. Hänelle tehtiin tammikuussa vaativa otsaonteloleikkaukaus.
Elinsiirron saanut joutuu käyttämään päivittäin hyljinnänestolääkitystä, joka heikentää elimistön omaa puolustuskykyä virustauteja vastaan.
Lisäksi Kummalalla on diabetes ja haiman toimintaan vaikuttava sairaus.
Elinsiirron saaneen elämä muuttuu pysyvästi. Jo pelkkä tavallinen flunssa voi olla kohtalokas ja aiheuttaa siirteen hyljinnän, ja siksi koronavirus pelottaa Kummalaa.
– Kuulun varmaan siihen kaikkein hauraimpaan riskiryhmään. Jo kaiken kokemani jälkeen mietin, selviäisinkö enää tästä taudista hengissä.
Poika huolissaan äidistään
Kummala asuu Ylikiimingin Vepsänkylässä metsän keskellä miehensä ja 10-vuotiaan Arttu-poikansa kanssa.
Kummalan perheessä pohdittiin viime viikolla, otetaanko Arttu pois koulusta mahdollisen tartuntavaaran vuoksi. Päätös syntyi viikonlopun aikana: poika jäi kotiin ja Helenan puoliso Jukka Kummala aloitti etätyöt.
Myös harrastuksista on jouduttu tinkimään, ja perheenjäsenet välttelevät liikkumista väkijoukoissa kaikkien mahdollisuuksien mukaan.
– Mieheni Jukka tekee kaikki kauppa- ja apteekkireissut. Myöskään elokuvissa emme uskalla enää käydä, Kummala kertoo.
Helena Kummala pyrkii pitämään yllä fyysistä kuntoaan liikkumalla, ja se on edelleen mahdollista metsän keskellä.
– Koirien kanssa voi lähteä ulkoilemaan milloin vain ja hiihtämään pääsee helposti heti omalta pihalta.
Jo aiemmin perhe on vältellyt isoja väkijoukkoja, koska Helena Kummalalle tavallinenkin flunssa voisi olla iso riski. Samasta syystä hyvä käsihygienia on ollut jo pitkään rutiini.
Koronavirus on ollut arjen keskusteluissa nyt paljon läsnä. Arttu seuraa aiheeseen liittyviä ajankohtaisohjelmia kotisohvalla yhdessä vanhempiensa kanssa.
Hän on huolissaan äidistään. Monenlaisia keskusteluita asian tiimoilta on käyty.
– Arttu sanoi hiljattain, että äiti sinä varmaan kuolisit, jos sinulle tulisi koronavirus. Vastasin hänelle, että kyllä minua sitten hyvin hoidettaisiin, jos näin ikävästi kävisi, sanoo Helena Kummala.
Tärkeintä olisi, että virus ei tartuttaisi
Nykytiedon mukaan monien koronaan sairastuneiden oireet ovat olleet lieviä, mutta joukossa on ollut myös vakavasti sairastuneita, esimerkiksi Helsingissä yksi eläkeikäinen potilas on tarvinnut tehohoitoa.
Muualla maailmassa vakavampia oireita saaneilla on tiettävästi usein ollut jokin perussairaus, kuten diabetes, sydän- tai keuhkosairaus.
HUSin sydän- ja rintaelinkirurgian professori, osastonylilääkäri Karl Lemströmin tietojen mukaan koronavirus on tarttunut ainakin kahteen elinsiirtopotilaaseen Kiinassa. Sydämensiirron saaneilla toisen taudinkuva oli lievä ja toisen vakavampi. Elinsiirtopotilaiden oireet olivat vastustuskykyä alentavasta lääkityksestä huolimatta kuitenkin samanlaiset kuin kaikilla muillakin koronavirukseen sairastuneilla.
– Lohdullista oli se, että sairaalahoidon jälkeen molemmat selvisivät hengissä eikä siirteen hyljintää tapahtunut, toteaa Lemström.
Karl Lemströmin mukaan Kansainvälisen sydän- ja keuhkosiirtoyhdistyksen artikkelissa ilmeni myös se, että elinsiirron saaneet voivat kuitenkin olla alttiimpia koronavirustartunnalle.
Hänestä olennaista nyt on, että elinsiirtopotilaat, heidän läheisensä ja myös kaikki muutkin noudattavat THL:n suosituksia, jotta virus ei leviäisi riskiryhmiin kuuluville.
– Paras tapa suojautua virukselta on huolellinen käsien pesu vedellä ja saippualla. Ulkona saa liikkua, mutta tarpeettomia kontakteja ja väkijoukkoja kannattaa nyt välttää.
Elinsiirtopotilas Helena Kummala toivoo, että ihmiset ottaisivat viimeistään nyt vakavasti käsihygieniasta huolehtimisen, koska sillä pystytään vähentämään monien tartuntatautien leviämistä. Hän ei ole huolissaan vain itsestään vaan myös muista riskiryhmiin kuuluvista.
– Kannattaa ajatella myös meitä elinsiirron saaneita, monisairaita ja iäkkäitä ihmisiä, Kummala vetoaa.
Voit keskustella aiheesta 17.3. kello 23:een saakka!