Peruskoulujen keskiviikkona alkavasta sulkemisesta voi olla laajoja seurauksia perheissä, joissa lapsia ei voi jättää yksin kotiin työpäivän ajaksi eikä huoltajalla ole mahdollisuutta tehdä etätyötä.
Etenkin pienipalkkaisten tilanne voi muuttua nopeasti hankalaksi.
Kokonaisuus on konstikas. Taustalla vaikuttavat sekä työsopimuslaki että työntekijän työsuhteeseen sovellettava työehtosopimus.
Kotiin jäävän vanhemman tulot riippuvat tilanteesta
– Koulun tai päiväkodin sulkeminen ilman, että siihen liittyy karanteeni tai eritys, on toimeentulon kannalta monimutkainen asia, kertoo Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n työympäristötoimitsija Merja Hyvärinen.
Työsopimuslain mukaan palkanmaksu jatkuu 14 päivää, jos työnteko estyy työpaikkaa koskevan esteen kuten tulipalon, luonnonmullistuksen tai muun työnantajasta ja työntekijästä riippumattoman syyn vuoksi. Lain tulkinnasta on toistaiseksi olemassa kahdenlaista näkemystä.
JHL:n Hyvärisen mukaan valmiuslain (Valtioneuvoston tiedote) vuoksi toteutuva koulujen sulkeminen on tällainen työnantajasta tai työntekijästä johtuva riippumaton syy.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n päälakimies Timo Koskinen kertoo, että asiasta ei ole olemassa oikeuskäytäntöä. Koskinen uskoo, että asia tullaan linjaamaan työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvotteluissa. Kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sitoutuneet löytämään yhdessä ratkaisuja (Suomenmaa/STT) koronaviruksesta aiheutuviin ongelmiin.
Palvelualojen työnantajaliiton toimitusjohtaja Tuomas Aarto sanoo, että että koulujen sulkeminen ei ole sellainen syy, jonka vuoksi palkkaa pitäisi maksaa. Samalla tavalla asian tulkitsee hallitusneuvos Nico Steiner työ- ja elinkeinoministeriöstä. Myös Elinkeinoelämän keskusliitto tulkitsee lakia samoin verkkosivuillaan.
Vaikka koulut suljetaan, päiväkodit pidetään avoinna. Osa perheistä on varotoimena ottanut myös terveitä tai vain lievästi oireilevia lapsia pois päivähoidosta. Tällaisessa tapauksessa huoltajan kotonaolo on palkatonta.
– Todennäköisesti poissaolon näissä tilanteissa mahdollistaa työsopimuslaissa säädetty oikeus poissaoloon pakottavasta perhesyystä. Huoltaja voi myös yrittää sopia palkattoman vapaan pitämisestä. On mahdollista sopia myös vuosilomien pitämisestä, Hyvärinen kertoo.
Sairaan lapsen osalta huoltajalla on oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen, jonka palkallisuudesta on sovittu työehtosopimuksissa. Tilapäisen hoitovapaan ensimmäiset päivät ovat useimpien työehtosopimusten mukaan palkallisia.
– Tyypillisesti huoltaja voi omalla ilmoituksellaan jäädä palkallisesti hoitamaan lasta 3-4 päivän ajaksi, sen jälkeen vapaa muuttuu palkattomaksi.
Koronavirus ruuhkauttaa terveydenhuoltoa ja sen vuoksi työnantajia on ohjeistettu suosimaan omailmoitusmenettelyä. Osa työnantajista on pidentänyt aikaa, jonka sairastunut työntekijä voi olla pois omalla ilmoituksellaan.
Kela edellyttää lääkärintodistuksen etuuksien saamiseksi
Joissakin tilanteissa työntekijä on oikeutettu saamaan korvauksia Kelasta. Tällaisia etuuksia ovat tartuntatautipäiväraha tai sairauspäiväraha. Tartuntatautipäiväraha on täysimääräinen korvaus ansionmenetyksestä, sen sijaan sairauspäiväraha on matalampi.
Kela edellyttää lääkärintodistuksen sekä tartuntatauti- että sairauspäivärahan myöntämiseksi.
Tartuntatautipäivärahan saamisen edellytyksenä on myös se, että kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri on asettanut sairastuneen tai altistuneen henkilön karanteeniin, eristyksiin tai poissaoloon työpaikalta. Tämä päätös täytyy liittää päivärahahakemukseen.
Lääkärintodistuksen saaminen on tällä hetkellä terveydenhuollon ylikuormituksen vuoksi vaikeaa. Tilannetta mutkistaa sekin, että Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen suosituksen mukaan lievät tautitapaukset hoidetaan kotona.
Kela on puolestaan kertonut, että tukien käsittelyajat voivat viivästyä koronaviruksen vuoksi.
Hyvärinen toivoo, että tukien myöntämisperusteita linjattaisiin pikaisesti uudelleen.
– Kiusaus lähteä sairaana töihin kasvaa jos pienipalkkaisen työntekijän vaihtoehtona on se, että ei saa mistään rahaa.
Lisätty 17.3. klo 12.05 työsopimuslain tulkintaan liittyen Timo Koskisen, Tuomas Aarton ja Nico Steinerin kommentit sekä Elinkeinoelämän keskusliiton linjaus asiasta.