Koronaviruksesta on paljon väitteitä liikkeellä. Etenkin sosiaalisessa mediassa keskustelu on lähtenyt laukalle. Tässä jutussa selvitämme kotimaisten ja ulkomaisten asiantuntijoiden avulla, pitävätkö väitteet paikkansa.
Maailman terveysjärjestö WHO tarkistaa verkkosivuillaan koronaan liittyviä myyttejä ja tätä tietoa on hyödynnetty jutussa.
1. Lisääkö tupakointi taudin vakavuutta?
Tupakointi voi aiheuttaa terveysongelmia, jotka kasvattavat riskiä vakavaan koronavirustartuntaan.
Koronaviruskriisin alkuvaiheessa sosiaalisessa mediassa lisääntyivät väitteet, joiden mukaan tupakointi jopa ehkäisisi koronavirustartunnan saamista. Uutistoimisto AFP on tutkinut väitettä ja todennut sen vääräksi asiantuntijoita kuulemalla.
Sen sijaan THL ja WHO varoittavat, että säännöllinen tupakointi voi olla haitallista. Päivittäinen tupakointi, joka yleisesti heikentää keuhkojen toimintaa, saattaa THL:n mukaan lisätä koronavirusinfektion riskiä terveydelle.
Tupakointi aiheuttaa terveysongelmia, jotka kasvattavat riskiä hankalaan tartuntaan. Jos tupakoijalla on ennestään esimerkiksi sydänsairaus, hän on suuremmassa riskissä siihen, että tartunta on vakava.
2. Voivatko verenpainelääkkeet altistaa koronavirukselle?
Eivät.
Osa suomalaisista kuvittelee, että verenpainelääkkeiden syöminen lisää riskiä sairastua vakavaan koronavirukseen.
Tampereen yliopistosairaalan infektiolääkäri, osastonylilääkäri Jaana Syrjänen haluaa tyrmätä tämän harhaluulon.
– Verenpainelääkkeet pitää syödä entiseen tapaan ja kaikki muutkin lääkkeet. Lääkehoitoa ei pidä lopettaa.
3. Saako ibuprofeenia käyttää?
Tähän ei ole vielä yksiselitteistä vastausta, mutta viranomaiset tutkivat asiaa.
Suomen lääkkeitä valvovan Fimean mukaan tällä hetkellä ei ole olemassa vakuuttavaa tieteellistä näyttöä yhteydestä ibuprofeenin ja COVID-19 -infektion pahenemisen välillä.
Ibuprofeenin tunnetuin kauppanimi Suomessa on Burana.
Aiemmassa tutkimuksessa löydettiin viitteitä siitä, että vesirokko ja eräät bakteeri-infektiot voisivat ilmentyä voimakkaampina ibuprofeeni- tai ketoprofeenihoidon yhteydessä.
– Meneillään olevaa hoitoa ibuprofeenilla tai muilla tulehduskipulääkkeillä ei ole syytä keskeyttää yllä mainitun epäilyn perusteella. Tämä on erityisen tärkeää potilaille, jotka käyttävät näitä lääkkeitä kroonisiin sairauksiin, Fimea kertoo.
Fimea suosittelee, että lääkkeitä käytetään pienimmällä tehokkaalla annoksella mahdollisimman lyhyen ajan.
Maailman terveysjärjestö, WHO suosittelee kansainvälisten medioiden mukaan, että ihmiset eivät lääkitsisi koronaoireitaan ibuprofeenilla. Järjestön mukaan se saattaa vain pahentaa potilaan oireita.
Ibuprofeiinin yhteys paheneviin oireisiin nousi esiin viikonloppuna, kun Ranskan terveysministeri Olivier Veran varoitti asiasta. Varoitus tuli sen jälkeen kun neljän nuoren oireet olivat pahentuneet vakaviksi. He olivat käyttäneet tulehduskipulääkkeitä, kertoo British Medical Journal.
Keuhkosairauksien erikoislääkäri Tuula Vasankari suosittelee, että kotona käytetään parasetamolia kuumeen ja kivun hoitamiseen. Parasetamoli on hänen mukaan turvallisempi kotikäytössä, mutta annosmääriä ei saa ylittää.
Ibuprofeeni voi Vasankarin mukaan lisätä hiukan suolistoverenvuotoa ja voi vaikuttaa etenkin iäkkäillä munuaisten toimintaan.
THL välittää HUS:in kliinisen farmalogin yksikön kannan, että kliinistä tutkimustietoa tai näyttöä ei ole, että käyttöön liittyisi lisääntynyt riski keuhkojen suhteen koronavirusinfektioon sairastuneilla.
4. Voiko koronaviruksen testata kotona?
Ei, tällaisia luotettavia testejä ei vielä ole.
Fimean tietojen mukaan kuluttajille on muun muassa internetin kautta markkinoitu pikatestejä koronavirusinfektion testaamiseksi kotona. Toistaiseksi markkinoilla olevat kotitestit eivät Fimean tietojen mukaan ole vaatimusten mukaisia eivätkä ne ole laillisesti markkinoilla.
Ylitarkastaja Nelli Karhu sanoo, että testi voi ilmaantua joskus, mutta todennäköisesti se kertoo vain, onko jo sairastanut sairauden.
Kuluttajille on markkinoitu myös terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitettuja testejä kotikäyttöön. Maallikon käytössä tällainen testi ei välttämättä ole luotettava.
Sen sijaan terveysalan asiantuntijat eli THL, valtion omistama SoteDigi ja Kustannus Oy Duodecim ovat laatineet verkossa tehtävän oirearvion, jossa kuka tahansa kansalainen voi testata omia oireitaan ja saada arvion, onko tarvetta hoitotoimiin. Testi löytyy täältä.
5. Kannattaako käyttää suojamaskia?
Maskit eivät torju mikrobeja, mutta niillä voi suojata kaveria.
THL:n mukaan suun ja nenän edessä pidettävä suojus ei suojaa käyttäjäänsä ilmateitse tarttuvilta taudeilta. Maski saattaa suojata muita ihmisiä pysäyttämällä käyttäjänsä aivastaessa tai yskiessä syntyvien pisaroiden lentäminen lähikontaktissa terveen henkilön limakalvoille tai pysäyttämällä ne ennen kuin ne päätyvät pinnoille, josta käsien kautta terveen henkilön limakalvoille.
Arkieämässä samaa asiaa ajaa THL:n mukaan yskiminen nenäliinaan tai omaan hihaan.
Käyttäjänsä kannalta taas maski voi olla jopa riski.
– Maskia asetellessa tulee samalla kosketelleeksi kasvojaan, eli myös kuljettaneeksi taudinaiheuttajia kasvojen alueelle, THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen sanoi aiemmin.
Ilmateitse leviäviä taudinaiheuttajia vastaan on olemassa hengityksensuojaimia, mutta ne on tarkoitettu ammattikäyttöön ja niitä pitää osata käyttää oikein ja vaihtaa usein.
– Noin yleisesti maskeja ja suojaimia ei voi suositella, jos tarkoitus on vältellä mikrobeja, Salminen kertoi.
6. Voiko kylmä sää tai saunominen estää sairastumisen?
Ei.
WHO:n mukaan ei ole syytä uskoa, että kylmä sää tai kuuma suihku voisi tappaa koronavirukset.
Ihmisen normaali ruumiinlämpö on 36,5–37 astetta riippumatta siitä, millainen sää ulkona on.
THL muistuttaa, että asiantuntija tyrmäsi viikonloppuna Ylen aamussa, että saunominen auttaisi viruksen torjumiseen.
Tehokkain tiedossa oleva tapa suojata koronavirusta vastaan on pestä kädet saippualla ja vedellä tai käyttää käsidesiä ja välttää lähikontakteja sairastuneisiin, WHO muistuttaa.
7. Kuoleeko virus, jos suihkutan kaikkialle viinaa tai klooria?
Ei jos virus on kehossa, mutta alkoholipitoinen käsidesi on tärkeä ehkäisykeino.
Kloori tai alkoholi voivat olla WHO:n mukaan kyllä hyödyllisiä pintojen desinfioinnissa, mutta ne eivät tapa viruksia, jotka ovat jo kehon sisässä.
Sen sijaan käsidesi auttaa ehkäisyssä. THL:n mukaan paras tapa suojautua koronavirukselta ja miltä tahansa hengitystieinfektiolta on noudattaa hyvää käsihygieniaa ja yskimishygieniaa. Kädet tulee pestä riittävän usein vedellä ja saippualla sekä tarvittaessa käyttää alkoholipitoista käsihuuhdetta.
8. Estääkö rokote koronaviruksen saamisen?
Tätä ei vielä tiedetä. Rokotetta ei vielä ole, mutta niitä kehitetään kiivaasti.
THL:n mukaan rokote ei ehdi taltuttamaan nyt käynnissä olevaa epidemiaa. Vielä on liian aikaista sanoa, milloin rokote saadaan.
Monet miettivät, ehkäiseekö kausi-influenssa- tai pneumokokkirokote koronavirukseen sairastumisen. Eivät, kertoo WHO.
Nämä rokotteet eivät tarjoa suojaa koronavirusta vastaan. Virus on niin uusi ja erilainen, että se tarvitsee oman rokotteen.
Maaliskuun alussa lääkeyhtiö Pfizer kertoi löytäneensä mahdollisen yhdistelmän koronavirusta vastaan. Yhtiö toivoi olevansa valmis testaamaan koronaviruslääkettä tämän vuoden loppupuolella.
Yhdysvalloissa aloitetaan koronavirusrokotteen kliiniset testit ensi viikolla, kertoi uutistoimisto AP.
Testaaminen aloitetaan 45 nuoren ja terveen vapaaehtoisen kanssa. Viranomaisten mukaan kestää vuodesta puoleentoista, ennen kuin on mahdollista vahvistaa rokotteen toimivuus.
9. Voiko nuori välttyä koronavirustartunnalta?
Ei. Koronavirus voi tarttua kaikenikäisiin ihmisiin, kertoo WHO.
WHO:n mukaan iäkkäät ihmiset ja ihmiset joilla on perussairaus, kuten astma, diabetes tai sydänsairaus, ovat kuitenkin suuremmassa riskissä sairastua vakavasti.
Tästä syystä Suomen hallitus on suositellut yli 70-vuotiaiden siirtyvän karanteenia muistuttaviin oloihin.
Tämän hetkisten tietojen mukaan 70–79-vuotiaista tartunnan raportoiduista tapauksista lähes 10 prosenttia on kuollut.Yli 80-vuotiaiden kohdalla todennäköisyys kasvaa 17 prosenttiin ja yli 90-vuotialla 19 prosenttiin, kun huomioon on otettu raportoidut tapaukset.
Alle 50-vuotiaiden osuus koronaviruksen takia tehohoitoon joutuneista potilaista näyttää nousseen lehtitietojen mukaan joissakin Euroopan maissa. Tästä ei ole kuitenkaan vielä näyttöä Suomessa, koska Suomessa tehohoitoon joutuneita on vasta vähän.
Kolme henkilöä on joutunut Suomessa tähän mennessä tehohoitoon.
10. Onko koronavirukseen lääkettä?
Tällä hetkellä ei ole lääkettä, joka hoitaisi tai ehkäisisi koronavirusta.
Uusia lääkkeitä ja hoitoja tutkitaan koko ajan. WHO:n mukaan vielä ei ole lääkettä, joka ehkäisisi tai hoitaisi nimenomaan uutta koronavirusta.
Kuitenkin sen aiheuttamia oireita voidaan lievittää ja hoitaa. Koronaviruksen aiheuttamia hengitysvaikeuksia hoidetaan sairaaloissa.
11. Pelastavatko valkosipuli, kuuma vesi, inkivääri tai yrtit koronavirukselta?
Eivät. Väitteet ovat harhaanjohtavia.
Sosiaalisessa mediassa leviää ympäri maailman erilaisia väitteitä, että jokin ruoka-aine voisi pelastaa koronavirukselta. Nämä ovat myyttejä. WHO:n mukaan esimerkiksi valkosipuli on terveellistä ruokaa, mutta ei ole ole näyttöä sen parantavasta vaikutuksesta.
Kymmenet tuhannet ihmiset jakoivat puolestaan uutisen, jossa väitettiin, että jos keittää inkivääriä vedessä ja juo tätä vettä, parantuu. AFP on tutkinut väitettä ja se on asiantuntijoiden mukaan harhaanjohtava. Samoin on sen väitteen laita, että sitruunalla maustetun kuuman veden juominen auttaisi.
Yrttien syömisestä ei ole yleensä haittaa, mutta tällaiset väitteet ovat vaarallisia, jos henkilö ei hae oikeaa hoitoa sairauteensa.
AFP:n haastatteleman lääkärin mukaan veden juominen on aina tärkeää ihmiselle, mutta vettä ei tarvitse koronan takia kuumentaa.
WHO ei listaa suosituksissaan yhtään ruoka-ainetta, joka voisi ehkäistä tartunnalta. Sen sijaan jos haluaa ehkäistä tartuntaa, kannattaa pestä käsiä ja välttää lähikontakteja.
12. Voiko oireeton tartuttaa?
Kyllä, mutta ei niin paljon kuin oireinen.
THL:n mukaan on tehty havaintoja, että oireettomat ihmiset voivat ehkä levittää virusta eteenpäin. WHO:n mukaan valtaosa tartunnoista aiheutuu oireita saaneista ihmisistä, kerrotaan THL:n verkkosivuilla.
– Periaatteessa oireeton voi tartuttaa, mutta riski on hyvin pieni tämän hetken tiedon mukaan. Oireinen henkilö erittää virusta ympäristöönsä enemmän, ja siksi oireinen on tartuttavampi, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Tuula Hannila-Handelberg THL:sta kertoo.
13. Onko sinkistä apua koronaan?
Tästä ei ole tieteellistä näyttöä.
– Sinkin ei varmuudella tiedetä auttavan oireisiin, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Tuula Hannila-Handelberg THL:sta kertoo.
14. Voivatko vitamiinit, esimerkiksi D-vitamiini, nostaa vastustuskykyä ja estää tartuntaa?
Riittävä D-vitamiinin saanti voi suojata hengitysinfektioilta, mutta kuka vain voi saada koronatartunnan.
– Riittävä D-vitamiinin saanti on tärkeää. D-vitamiinipuutteen estäminen voi suojata hengitystieinfektioilta. On tärkeää pitää huolta ravitsemuksestaan myös monipuolisella ravinnolla, Hannila-Handelberg sanoo.
15. Voiko koronavirusta olla kaupan ilmassa?
Ei.
Koronavirus leviää pisaroiden välityksellä lähikontaktissa joko suoraan yskiessä tai aivastaessa. Tartunta tapahtuu, kun pisarat joutuvat terveen henkilön limakalvolle tai tuore erite menee käsien kautta suuhun, Hannila-Handelberg sanoo.
Lisäys 18.3. klo 15.17 lisätty tieto käsidesin tärkeydestä.
Mitä väitteitä haluamme, että selvitämme? Laita kysymyksesi kommenttikenttään, me etsimme vastauksia niihin.