TALLINNA. Keltaisen puutalon pihalla vastaan juoksee iloisen ja terveen näköinen koira.
– Tämä on Kaara. Nyt kun kevät on tullut, se ei malttaisi olla sisällä ollenkaan. Onneksi meillä on iso puutarha, kertoo koiran omistaja, tallinnalainen Riin Saks.
Saksin perhe adoptoi sekarotuisen Kaaran kolme vuotta sitten löytöeläintalosta. He olivat varautuneet siihen, että löytökoiran sopeutuminen uuteen kotiin veisi aikaa.
Kaara kuitenkin osasi heti kaikki temput.
Se istui käskystä, antoi tassua, ei hypännyt sohvalle eikä haukkunut sisätiloissa. Se osasi leikkiä rauhallisesti Saksin lasten Mairinin ja Mikkin kanssa.
Hyvä käytös oli outoa, koska löytöeläintalon mukaan Kaara oli kouluttamaton katukoira. Myyjä oli kertonut, että koira oli löydetty Pihkovan kaupungista Venäjältä, läheltä Viron rajaa, ja että se oli elänyt koko elämänsä kadulla.
– Mutta se on selvästi asunut ihmisten kanssa sisätiloissa ja sitä on koulutettu, Riin Saks sanoo.
– Olen alkanut miettiä, olemmekohan me saaneet joltakulta varastetun lemmikin. Kaipaako joku Kaaraa jossakin?
Kaarasta paljastui muitakin yllätyksiä.
Löytöeläintalo oli ilmoittanut koiran olevan vuoden ikäinen, mutta eläinlääkäri arvioi sen vähintään 4-vuotiaaksi.
Kaaralta löytyi myös mikrosiru, jonka numero ei vastannut sitä sirunumeroa, joka papereissa luki.
Mikrosiru on noin sentin mittainen lasinen tai muovinen kapseli, joka asetetaan eläimen nahan alle, yleensä lapaluiden tai kaulan kohdalle. Siruun tallennetaan yksilöllinen koodi, jota käytetään eläimen tunnistamiseen.
Suomessa koiria ei ole pakko mikrosiruttaa, mutta valmisteilla oleva uusi eläinsuojelulaki tekee siitä todennäköisesti pian pakollista.
Virossa mikrosirun pakollisuudesta päättää kukin kunta itsenäisesti. Tallinnalaisilta koirilta siru vaaditaan.
Löytöeläintalon toiminta herättää epäilyksiä
Saksin perhe adoptoi Kaaran tallinnalaisesta Loomade Hoiupaik -nimisestä löytöeläintalosta.
Se on Baltian suurin ja vanhin koirien ja kissojen turvakoti. Paikka aloitti toimintansa vuonna 2004.
Helmikuussa virolainen tutkivaan journalismiin erikoistunut Pealtnägija (suom. silminnäkijä)-ohjelma paljasti, että monilla Loomade Hoiupaikin koirilla on ihon alla venäläinen siru, vaikka koiria väitetään virolaisiksi.
Myös koirien ikä- ja rokotustietoja on Pealtnägijan mukaan väärennetty.
Ohjelmassa haastateltu toinen virolaisperhe otti Loomade Hoiupaikista vuonna 2018 löytökoiran. Virallisten paperien mukaan koira oli yksivuotias, täysin terve ja löydetty Länsi-Virosta.
Koira oli kuitenkin on raihnainen ja väsynyt. Eläinlääkärin tutkimuksissa koira osoittautui vähintään kuuden tai seitsemän vuoden ikäiseksi.
Sille diagnosoitiin vakava munuaissairaus ja verenmyrkytys. Siltä löytyi myös venäläinen mikrosiru.
Koira kuoli vuonna 2019.
Lisää todisteita löytyi, kun Pealtnägijan palkkaamat virolaisopiskelijat tekivät viime kesänä pistokokeita Loomade Hoiupaikiin ilmoittautumalla vapaaehtoisiksi koirien ulkoiluttajiksi.
Kävelylenkeillä koirien sirut skannattiin yhdessä eläinlääkärin kanssa. Osa sirujen koodeista paljastui venäläisiksi, vaikka netissä kaikkien koirien ilmoitettiin löytyneen Virosta.
Pealtnägija-ohjelman jakson voi katsoa täältä.
Koiratarhan omistaja ei kommentoi
Loomade Hoiupaik sijaitsee melko lähellä Tallinnan keskustaa, rauhallisella paikalla metsän reunassa.
Suurten ikkunoiden läpi näkee kissojen oleskelutiloihin, joissa ainakin parikymmentä kissaa makoilee erilaisissa kiipeilypuissa ja pesissä.
Pihalle ei korkeiden aitojen vuoksi näe, mutta alueelta kuuluu koirien haukuntaa.
Kissojen oleskelutilat vaikuttavat ikkunan läpi katsottuna siisteiltä ja hyväkuntoisilta ja kissat hyvinvoivilta. Kupeissa on ruokaa ja vettä.
Paikan johtaja Larissa Kozareva avaa löytöeläintalon oven, mutta ei suostu päästämään toimittajaa ja valokuvaajaa sisään eikä halua antaa kommentteja juttua varten.
– Miksi luottaisin teihin? Minulla on pelkästään huonoja kokemuksia toimittajista, Kozareva sanoo.
Hän kertoo Pealtnägijan taannoisen jutun aiheuttaneen kielteisen palauteryöpyn löytöeläintalon sosiaalisen median kanavissa.
Pealtnägijalle Kozareva puolustautui sanomalla, että oli saanut mikrosiruja lahjoituksena Venäjältä. Tämä selittäisi koirien venäläiset sirut, mutta ei sitä, miksi koirien ikä- ja terveystiedot eivät ole olleet todenmukaisia.
– En ole tehnyt mitään laitonta. Se on kaikki mitä haluan sanoa, hän toteaa nyt.
Koiratarhalta on adoptoitu koiria myös Suomeen
Suomalainen koirien ja kissojen rescue-yhdistys Rekku Rescue teki pitkään yhteistyötä Loomade Hoiupaikin kanssa, mutta yhteistyö loppui vuonna 2016.
Yhdistyksen mukaan Loomade Hoiupaikista adoptoitiin heidän kauttaan vuosien saatossa Suomeen useita eläimiä, mutta tarkasta määrästä yhdistyksellä ei ole tietoa.
Rekku Rescue ei ole koskaan saanut valituksia Loomade Hoiupaikista Suomeen adoptoituihin eläimiin liittyen.
Myöskään yhteistyön loppumiseen tarhan kanssa ei liity dramatiikkaa.
– Tallinnan kaupungilla on virallinen sopimus vain yhden löytöeläintalon kanssa kerrallaan. Kun se lopetti yhteistyön Loomade Hoiupaikin kanssa ja siirtyi toisen löytöeläintalon yhteistyökumppaniksi, me siirryimme mukana, kertoo Rekku Rescuen Viron toiminnasta vastaava Salla Saharla.
Rekku Rescue on tällä hetkellä ainoa suomalainen Virossa toimiva eläinsuojeluyhdistys. Senkin painopiste on siirtynyt viime vuosina yhä enemmän Suomeen.
Viime vuonna Rekku Rescuen kautta kodin sai Suomesta vain yksi virolainen koira, tänä vuonna ei vielä yhtäkään.
On silti todennäköistä, että yksittäiset ihmiset adoptoivat Virosta eläimiä Suomeen ilman järjestäytyneiden eläinsuojeluyhdistysten apua.
Penikkatauti leviää Virossa – syynä ehkä maahan laittomasti tuodut lemmikkieläimet
Koirien laiton tuonti Venäjältä ja Itä-Euroopan maista Viroon on yleistynyt 2000-luvulla.
Se saattaa olla yksi syy siihen, että penikkatauti on alkanut pitkän tauon jälkeen jälleen levitä Virossa, kertoo Viron eläinlääkintä- ja elintarvikeviraston eläinlääkäri.
– Laittomasti rajan yli tuotuja koiria ei usein ole rokotettu tai niiden rokotukset ovat puutteellisia. Tämä lisää tautien, esimerkiksi Venäjällä esiintyvän rabieksen leviämisen riskiä, eläinlääkäri Anne-Ly Veetamm kertoo Ylelle.
Tautien leviämisen kannalta suurin ongelma Veetammin mukaan eivät ole löytöeläintalot, vaan laiton pentutehtailu.
Löytöeläintalot yleensä leikkaavat ja rokottavat koirat, mutta itsenäisesti toimivia pentujen kasvattajia ei valvo kukaan.
Koiranpentujen kasvattajiksi on viime vuosina ryhtynyt paljon tehdasmaisia toimijoita, sillä eläinten myynti verkossa on tehnyt toiminnasta yhä helpompaa ja kannattavampaa.
Tavallisesti tuhansia euroja maksavan rotukoiran voi saada pimeiltä markkinoilta muutamalla sadalla eurolla. Lopullinen hinta voi kuitenkin olla kova: suloinen pentu voi kuolla alle vuoden ikäisenä tauteihin.
Pentutehtaita on etenkin Venäjällä ja Itä-Euroopassa, mutta toiminta on koko Euroopan laajuista.
Koirien ympärillä pyörivä laiton liiketoiminta on yleistynyt Suomessakin.
Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Katri Kiviniemi kertoo Ylelle, että Suomeen tuodaan vuosittain ulkomailta arviolta muutama tuhat koiraa, näistä noin neljännes Virosta.
Paljon koiria tulee myös Romaniasta, Espanjasta, Venäjältä ja Liettuasta.
– Tarkkaa määrää ei tiedetä, sillä todella paljon on koiria, joiden tuontia rekisteröidä eikä näin ollen myöskään tilastoida, Kiviniemi kertoo.
Laittoman koirabisneksen määrää Suomessa on siis vaikea arvioida. Viranomaisten tietoon tapauksista tulee vain jäävuoren huippu.
Suomessa ei Kiviniemen mukaan ole tällä hetkellä penikkatauti- tai rabiesongelmaa. Hän pitää kuitenkin mahdollisena, että taudit voisivat alkaa levitä Suomeen laittomasti ulkomailta tuotujen koirien kautta.
– On hyvä muistaa, että rabies on ihmisillekin hengenvaarallinen tauti, Kiviniemi sanoo.
Mikä on löytöeläintalon motiivi?
Tallinnalaisen Loomade Hoiupaikin toiminta herättää monia kysymyksiä, mutta ei viittaa suoraan laittomaan pentutehtailuun tai sen tukemiseen.
Virolaisiksi väitetyt koirat, joiden ihon alta onkin löytynyt venäläinen mikrosiru, ovat olleet sekarotuisia ja täyskasvaneita.
Löytöeläintalo tienaa yhdestä adoptoidusta koirasta vain noin sata euroa. Esimerkiksi Riin Saks maksoi Kaara-koirastaan 120 euroa.
Aikuiset löytökoirat eivät ole erityisen haluttuja, vaan saattavat odottaa koiratarhassa uutta kotia jopa vuoden tai kaksi. Tänä aikana niiden ylläpito maksaa tarhalle paljon.
Loomade Hoiupaik tuskin pääsee siis rikastumaan, vaikka salakuljettaisikin koiria Venäjän puolelta Viroon.
"Koiran taustalla ei ole enää väliä"
Saksin perheen lapsen Mairi ja Mikk juoksevat Kaara-koiran kanssa kotitalonsa pihalla.
– Kaara, hae! Mairin huutaa ja heittää keltaisen pallon Kaaran haettavaksi.
Koira juoksee pallon perään ja palauttaa sen häntä heiluen Mairinille.
– Koirasta on lapsille paljon seuraa varsinkin nyt. kun joudumme viettämään koronaviruksen takia lähes kaiken ajan kotona, Riin Saks sanoo.
Perheeseen otettiin syksyllä Kaara-koiran lisäksi toinenkin löytökoira, Kustav. Tällä kertaa perhe päätti adoptoida koiran toisesta löytöeläintalosta, sillä Saks ei enää luota Loomade Hoiupaikin toimintaan.
Hän ei kuitenkaan aio valittaa Loomade Hoiupaikilta saamistaan vääristä tiedoista, sillä Kaara-koiran kanssa kaikki menee hyvin.
– Ei koiran taustalla oikeastaan ole enää mitään väliä. Kaara on perheenjäsen ja lasten paras kaveri.
Korjaus klo 10.43: Suomennettu Pihkovan kaupungin nimi.
Lue myös: