Koronavirustartunta voisi viedä munuaissiirrännäistä odottavan Heidi Lehdon, 36, hengen. Siksi hänen poikapuolensa Roope, 10, ei näe isäänsä kolmeen viikkoon.
– Tuntuu, kuin koko koronatilanne olisi huonoa pilaa, Heidi Lehto sanoo.
Roope vierailee tavallisesti isänsä uudessa perheessä joka toinen viikonloppu. Nyt Lehdot eivät halua ottaa riskiä, että Roope tartuttaisi koronaviruksen äitipuoleensa. Kun koulut olivat vielä auki, Roopen luokalta oli yhtenä päivänä pois kuusi oppilasta. Koska syytä poissaoloon ei tiedetä, Roopen vierailuun pidetään kahden viikon varoaika.
Koronavirus vaikeuttaa monien uusperheiden elämää, koska perheiden kokoonpanot vaihtelevat. Perheet joutuvat kohtaamaan monenlaisia vaikeuksia. Vanhempia saattaa työskennellä kriittisillä aloilla tai perheenjäseniä on jo sairastunut tai joutunut karanteeniin. Kontakteja toisiin ihmisiin pitäisi rajoittaa, mutta lapsia saattaa sukkuloida viikoittain useassa kodissa.
Uusperheiden huolen määrä on lisääntynyt nopeasti, ja se näkyy Suomen Uusperheiden liiton tarjoamassa chattissa.
Kenen pitää joustaa?
Jukka (nimi muutettu) ei edes tiedä, milloin hän seuraavan kerran näkee poikansa. Hän on vaimonsa Annikan (nimi muutettu) ja tämän lasten kanssa välttänyt tiukasti tarpeettomia kohtaamisia toisten ihmisten kanssa Annikan MS-taudin vuoksi.
Koronavirus voisi laukaista autoimmuunisairauksiin kuuluvan MS-taudin pahenemisen. Jukan lapsi edellisestä liitosta ei voi vierailla isänsä luona, koska lapsen äiti ole omaa tai poikansa liikkumista rajoittanut. Sen vuoksi Jukka ja Annika ovat päättäneet, ettei poika voi tulla heille lainkaan.
Lapsen yksityisyyden suojaamiseksi Jukka ja Annika eivät esiinny tässä jutussa omilla nimillään.
Normaalissakin tilanteessa elämä uusperheessä tiivistyy ajatukseen: Kuinka paljon minun pitää joustaa? Koronavirus on tuonut tukun aivan uusia ongelmia, jotka uusperheiden pitäisi selvittää.
Sovittuja ja yhtäkkisiä muutoksia
Heidi ja Mika Lehdon perheessä tautipelko ei koske vain Heidiä. Mika Lehto, 41, on pikkulapsesta saakka sairastanut vaikeaa astmaa. Myös Roopen biologinen äiti Arja Lehto, 38, kuuluu diabeteksen ja astman takia koronaviruksen riskiryhmään.
Koska pelko sairastumisesta on yhteinen, kaikki aikuiset ymmärtävät tilanteen vakavuuden: tautitilanne on aina kartoitettu tarkasti ennen Roopen vierailuja. Jos Roopen koulussa Jyväskylässä on norovirusta, hänen vierailuaan isän perheen luokse Karstulaan on siirretty.
– Välillä Roope tulee peräkkäisinä viikonloppuina. Silloin, kun tapaamista joudutaan siirtämään, soittelemme Roopen kanssa tavallistakin enemmän. Hänellä on lupa soittaa minulle milloin tahansa, vaikka töihin, sanoo rakennusyrittäjänä työskentelevä Mika Lehto.
Jukka tuntee olevansa lapsensa tapaamisissa entisen vaimonsa armoilla. Äiti saattaa peruuttaa tapaamisen yhtäkkiä ja selittämättä. Jos Jukka joutuu sen tekemään, hänestä tuntuu, ettei ymmärrystä ei heru.
Selitä vaikka piirtämällä
Arja Lehtoa koronatilanne huolestuttaa Roopen takia. Tilanne olisi vaikea, kumpi hyvänsä heistä kahdesta siihen sairastuisi. Lehto on puhunut avoimesti lapsensa kanssa koronaviruksesta ja siitä, miksi se estää isän tapaamisen.
Jukan ja Annikan perheessä koronatilanteesta ja sen vaikutuksista Jukan lapsen tapaamisiin haluttaisiin myös keskustella, mutta lapsen äiti on sen kieltänyt. Jukka ei ole halunnut asiasta väitellä, koska hän sanoo oppineensa valitsemaan taistelut, joihin kannattaa lähteä.
– Eron jälkeen kaikki meni täydelliseksi riitelyksi. Sen jälkeen olen yrittänyt välttää turhia riitoja, etteivät ne haittaisi oikeasti tärkeiden asioiden hoitamista.
Suomen Uusperheiden liiton toiminnanjohtaja, psykoterapeutti Kirsi Heikinheimo pitää tärkeänä, että poikkeustilanteesta kerrotaan lapsen ikään sopivalla tavalla. Pienille lapsille asiaa voi selittää vaikkapa piirtämällä, mikä koronavirus on ja miten se hänen molempiin perheisiinsä vaikuttaa.
– Lapselle voi myös sanoa, että virus on vähän kuin likaiset kädet. Jos niillä koskettaa toista, lika tarttuu, sanoo Heikinheimo.
Peruuntunutta tapaamista voi selittää niin, että aikuinen ymmärtää, että lasta harmittaa. Jos esimerkiksi etäällä oleva vanhempi on sairaana, hän voisi Heikinheimon mielestä sanoa vaikkapa, että olisin halunnut nähdä sinut, mutta haluan suojella, ettei tämä tartu sinuun.
"Entinen puoliso ei ymmärrä etäperheen tärkeyttä"
Mika ja Arja Lehto sopivat erotessaan, että Roope pidetään päätöksissä etusijalla. Entisten puolisoiden mukaan siinä on myös onnistuttu: pojasta ei ole tullut kiistakapulaa.
Jos tapaaminen isän kanssa siirtyy, isä selittää ensin asiaa pojalleen puhelimessa. Puhelun jälkeen äiti keksii pojan kanssa kivaa, yhteistä tekemistä ja selittää tilannetta lisää. Vanhempien tuki on tärkeää Roopelle, koska myös hän on huolissaan elämänsä kaikkien aikuisten terveydestä.
– Olimme Mikan kanssa yhdessä 16 vuotta. Se helpottaa, kun tunnemme toisemme hyvin, Arja Lehto sanoo.
Asialliset välit eivät rajoitu vain vanhempiin, vaan myös Heidi ja Arja Lehto sopivat välillä asioista.
Jukka ei puolestaan tunne saavansa entiseltä vaimoltaan mitään tukea, jos poika ei voikaan tulla heille viikonlopuksi – oli syy suunnitelmien muuttumiseen sitten kummassa perheessä tahansa.
– Minulla on hyvin läheiset välit poikani kanssa. Minusta tuntuu, ettei entinen vaimoni ymmärrä, että myös meidän etäperheemme on pojalle tärkeä, sanoo Jukka.
Jos toisen perheen tapaaminen jää lapselta väliin, asiantuntijat ehdottavat kokeilemaan ikävän helpottamista vaikkapa videopuhelulla. Sen ääressä voi yhdessä juoda iltateet, keskustella läksyistä tai jopa pelata shakkia.
Uusperheissä jollain on aina ikävä
Vakavan masennuksen takia sairauseläkkeellä olevalle Arja Lehdolle Roope on äärimmäisen tärkeä ja päivät erossa pojasta ovat vaikeita. Siksi äiti ymmärtää, että myös isällä on iso ikävä lastaan, kun he ovat erossa.
Jukalla ikävä omaa lasta on jatkuva tunne. Vielä pahemmalta se tuntuu, kun hän huomaa, ettei pojan äiti ymmärrä sitä.
Uusperheneuvoja Taru Meritie uskoo, että Jukan tilanne on hyvin tuttu monelle uusperheen isälle. Hänen vastaanotollaan käy enemmän miehiä kuin naisia. Isät ihmettelevät, miten he voivat selvitä kaikkien vaatimusten keskellä ja ennen kaikkea saada oman äänensä kuuluviin.
– Isien ympärillä on joskus paljon huutelijoita. Entisten ja nykyisen puolison lisäksi siellä voi olla myös oma, entisen tai nykyisen puolison äiti.
Ilman joustoa tulee yhteentörmäys
Jukalle on selvä asia, että hänen täytyy suojella nykyistä vaimoaan Annikaa sairastumiselta. Samalla hänen on vaikea ymmärtää, miksei hänen entinen vaimonsa suostu rajoittamaan menemisiään ja ihmisten tapaamista.
– Minulla on asiaan hyvin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa. Toivoisin, että hän suojelisi myös poikaamme.
Sekin Jukasta tuntuu pahalta, että Annikalla on oman sairautensa vuoksi syyllinen olo, vaikka ei pitäisi.
Kahdessa Lehdon perheessä on hyväksytty, että kodeissa voi olla erilaisia tapoja toimia. On myös asioita, joista on sovittu yhdessä. Välillä vanhemmat ovat eri mieltä asioista, mutta kompromissin löytämistä helpottaa, kun asioista voidaan keskustella.
Tällä hetkellä tärkeimmästä asiasta eli molempien perheiden suojaamisesta koronavirukselta kaikki Lehdot ovat yksimielisiä.
Mika Lehto pitää välttämättömänä, että kaikki osaavat tarvittaessa joustaa. Ellei itsekin tee niin, yhteentörmäys on varma. Hän kannustaa miettimään, kannattaako aikuisen pitää joistain asioista niin tiukasti kiinni.
– Jos oma toiminta johtaa lapsen sietämättömään tilanteeseen, silloin aikuisen kannattaa joustaa. En minäkään aina onnistu kaikessa ja muissa asioissa voin olla hyvinkin lapsellinen, mutta koitan aina ajatella ensin Roopea.
Uusperheneuvoja Meritie muistuttaa, ettei entisen puolison nykyistä perhettä ei voi kontrolloida.
– On hyvä, jos aikuiset pystyvät sopimaan isoista kasvatuslinjoista. Mutta yksilöllisiä erojakin saa olla. Lapset osaavat toimia koulun, harrastusten ja kahden perheen välissä, jos vain aikuisten toiminta on johdonmukaista.
Lapsi vieraan ihmisen seurassa
Karanteeni tai pelko koronan leviämisestä voi vaikuttaa monen uusperheellisen elämään, koska perheketjut voivat olla pitkiä. Molemmilla puolisoilla voi olla lapsia useasta aikaisemmasta suhteesta ja sen lisäksi myös yhteisiä lapsia. Ex-puolison nykyistä puolisoa ei välttämättä tunneta kovin hyvin.
Kirsi Heikinheimon mukaan luottamusta ex-puolison uuteen kumppaniin kasvattaa se, että lapsen molemmat vanhemmat pysyvät itse hyvinä vanhempina. Esimerkiksi pelko on hyvä sanoa ääneen. Kun asia tulee ilmi huolen kautta, se helpottaa toisen vastaamista siihen.
– Voi vaikka sanoa, että minua huolestuttaa, millainen ihminen minun lapseni kanssa on. Miten lapseni siellä pärjää? sanoo Heikinheimo.
Heikinheimo muistuttaa vanhasta riitelyynkin liittyvästä säännöstä: minä-muodossa on rakentavampaa käydä keskustelua kuin sinä-muodossa.
Meritie pitää luonnollisena, että kun tulee hätä, tulee myös halu kontrolloida asioita. Entisen puolison nykyistä perhettä ei kuitenkaan voi kontrolloida.
Miten jaksaa yksin vastuuta viikkoja?
Lehdoilla sekä Jukalla ja Annikalla on paljon kohtalotovereita. Huolen määrä on lisääntynyt ja se näkyy Suomen Uusperheiden liiton ylläpitämässä chattissa. Kaikkein eniten perheitä huolestuttaa erityislasten tilanne. Perheet eivät ole osanneet varautua siihen, että vuoroviikoin vanhempien luona asuva lapsi voi joutua olemaan kolmekin viikkoa pelkästään toisen vanhemman luona.
– Kysymyksiä herättää, miten jaksaa erityislapsen kanssa kotona ja miten järjestää opetus tai kuntoutus. Lisäksi vanhemmilla on hyvin erilaiset valmiudet hoitaa opetusta. Jos erityislapsi joutuu olemaan kuukauden tai kaksikin ilman erityisopetusta, onko edessä mahdollinen luokan kertaaminen, sanoo vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Eija Saarikivi.
Monet käytännön asiat käyvät hankalaksi, kuten ison perheen ruokahuolto, jos ollaan karanteenissa. Sen päälle tulevat monia koskettavat taloudelliset huolet.
Uusperheissä pohditaan myös juridisia kysymyksiä. Lasta saattaa esimerkiksi hoitaa toisen vanhemman uusi puoliso, kun molemmat biologiset vanhemmat ovat työssä kriittisillä aloilla.
Soitto elinsiirtoon voi tulla milloin vain
Jukka on ehdottanut entiselle vaimolleen, että hän voisi tänä viikonloppuna ulkoilla yhdessä poikansa kanssa.
– Jos pojan äiti ei siihen suostu, keinoni vaikuttaa asiaan ovat mitättömät. Tiedän, että riitaan tarvitaan kaksi, mutta minä olen useimmiten se, joka luovuttaa.
Isää raastaa jo etukäteen tieto siitä, että koronaepidemia tulee kestämään kuukausia.
Heidi Lehto puhdistaa elimistöään kuona-aineista niin sanotulla vatsakalvodialyysilla kotona. Hänellä on ollut kaksi vatsakalvontulehdusta, ja ne ovat muistuttaneet perheille, että infektioriski on todellinen. Sen vuoksi myös Roope ja Arja Lehto ottavat joka vuosi kausi-influenssarokotteen.
Heidi Lehto on odottanut 2,5 vuotta. Kohtalotovereiden ansiosta hän tietää, että jonottamisen kestossa on valtava aikahaarukka: yhdestä tunnista 16:een vuoteen. Soitto sairaalasta voi tulla milloin tahansa.
– Vasara tipahtaa silloin heti kädestä ja lähden kotiin. Odottamiseen on tottunut, mutta kyllä välillä on tuskaisia hetkiä, Mika Lehto sanoo.
Soitto pahimpaan epidemia-aikaan pelottaa pariskuntaa: elinsiirron jälkeen Heidi Lehto on entistäkin suuremmassa sairastumisriskissä.