Viimeinen sana -ohjelmassa lauantaiaamuna vieraillut yliopistonlehtori Salli Hakala Helsingin yliopistosta sanoo, että meneillään oleva koronapandemia on ennen kaikkea globalisaation kriisi tai murros.
– Jos siinä kontekstissa katsoo, niin Suomi on selvinnyt hyvin. Viranomaiset ovat ottaneet tosissaan ja viestineet asiallisesti. Poliitikot ovat tehneet aika nopeassakin aikataulussa päätöksiä. On uskallettu tehdä sellainen päätös kuin poikkeusolot.
Kriisiviestintää yrityksille ja organisaatioille työkseen tekevä johtava asiantuntija Tuukka Hetemäki viestintätoimisto Tekiristä kertoo, että kriisiviestinnän erottaa normaalista viestinnästä etenkin sen nopeus.
– Nopeuden lisäksi pitää olla johdonmukainen, eli yksiselitteinen ja täsmällinen. Kriisiviestintää joudutaan usein tekemään epätietoisuudessa eli se tilannekuva on usein epäselvä. Se on kriisiviestinnän tekijöille iso haaste, Hetemäki sanoo.
Viranomaisten kriisiviestinnälle Viimeisessä sanassa vierailleet asiantuntijat antavat kiitoksensa.
– Annan täydet krediitit THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) viestinnälle. Tottakai voi aina kritisoida, että olisiko voinut aikaisemmin lähteä viestimään tai olisiko poliitikkojen pitänyt aiemmin laittaa sulkuun. On ihan ymmärrettävää, että THL:n kanta muuttuu, kun ymmärrys koronaviruksesta on lisääntynyt.
– Viranomaisten viestintä on ollut tiiviisti kytkössä niihin toimenpiteisiin, joita on tehty. Se on ollut hyvin ammattimaista ja täsmällistä, eli viestintää, jota olemme tottuneet viranomaisilta odottamaan.
"Pääministeri Sanna Marinin viestintätyyli on hyvin hallittu ja täsmällinen"
Myös hallituksen kriisiviestintä poikkeustilanteessa saa kiitoksia.
– Pääministeri Sanna Marinin (sd.) viestintätyyli on muutenkin hyvin hallittu ja täsmällinen, hän pitäytyy tiukasti niissä etukäteen määritellyissä nuoteissa. Tällainen tyyli sopii poikkeustilaan todella hyvin, Hetemäki kommentoi ja lisää:
– Jos ajattelee tämänkaltaista tiedotustilaisuutta, niin se ei ole oikea paikka, jossa ajatellaan ääneen tai alettaisi tuottaa jotain vapaata tajunnanvirtaa. Pääministeri on hyvin pysynyt yhdessä päätetyssä viestissä.
Yliopistonlehtori Salli Hakala muistuttaa, että vaikka viestintä on ollut selkeää, kysymys kuuluu, että saadaanko ihmiset uskomaan ja luottamaan poliittisten toimijoiden päätöksiin. Vaikka liikkumista ja sosiaalisia kontakteja on rajoitettu, jutut kahvittelevista ikäihmisistä, kauppakeskuksen avajaisista ja Lapin laskettelukeskuksien after ski -pippaloista kertovat, että vielä riittää ihmisiä, jotka eivät ole ottaneet rajoituksia tosissaan.
– Jos asenteissa on ongelmaa, niin niihin ei valitettavasti voida vaikuttaa vain tiedolla. Jos yli 70-vuotiaat ja muut riskiryhmiin kuuluvat eivät noudata heille annettuja ohjeita, niin silloin kysymys kuuluu, ovatko poliitikot pystyneet uskottavasti viestimään asian? Ketä tässä uskottaisiin, kun Kekkosta ei enää ole?
Vääriä faktoja ja epäluottamuksen kylvämistä
Myös medialla ja toimituksilla on oma keskeinen roolinsa kriisiviestinnässä ja tilanteen vakavuuden kertomisessa.
Hakalan mielestä Yleisradio, Helsingin Sanomat ja muut asiamediat ovat tähän saakka uutisoinnissaan tukeneet viranomaisviestintää ja johtavien poliitikkojen viestiä.
– Rinnalla on myös toisenlaisia medioita, jotka vievät uskottavuutta. Esimerkiksi somessa liikkuu väärää informaatiota ja epäluottamuksen kylvämistä hallitusta kohtaan, Hakala sanoo.
Hänen mukaansa epäluottamukseen hallitusta kohtaan liittyy sukupuolittunut näkökulma. Tällä Hakala tarkoittaa sitä, että joidenkin päättäjien määräämiä rajoittamistoimenpiteitä äänekkäästi kritisoineiden kansalaisten mielestä maan hallitus ei ole uskottava naisenemmistönsä ja mahdollisesti myös nuoren keski-ikänsä takia.
– Eli ei luoteta johtavien naispoliitikkojen sanaan ja pidetään rajoituksia jopa hysteerisenä. Se on mielestäni ala-arvoista. Hallitus on toiminut rauhallisesti ja tehnyt johdonmukaisesti päätöksiä. Italiasta ja Espanjasta näemme, mihin se johtaa, jos rajoituksia ei totella, yliopistonlehtori Hakala sanoo.