Tuhkan levittäminen keväthangille on monelle tuttu kevätjuttu joko omasta elämästä tai vanhempien sukupolvien puuhasteluna. Tuhkan mustaama lumi imee tehokkaammin auringon lämpösäteilyä kuin vitivalkoinen hanki, joten lumi sulaa nopeammin.
Tuhkan levittely ei kuitenkaan ole vain kärsimätöntä kevään vauhdittamista, vaan myös hyödyllistä kesän kirittämistä. Puuntuhka on nimittäin hyvää lannoitetta sekä nurmikolle että muille puutarhan kasveille. Parasta on koivun tuhka.
Puutarha-agronomi Heli Pirisen mukaan koivun tuhkan ravinnesuhde on optimaalinen kotipuutarhan lannoitukseen. Lisäksi koivua poltetaan kotitalouksissa paljon, joten sen tuhkaa on eniten saatavilla.
– Sekapuun tuhkaa ei tietenkään tarvitse erikseen varoa, vaan tärkeintä on, että tuhka tulee puhtaasta puusta.
Puutuhka sisältää kasvien pääravinteista kalsiumia, fosforia ja kaliumia ja lisäksi useita mikroravinteita kuten mangaania, kuparia ja sinkkiä.
Tuhka olisikin muutoin täydellinen puutarhan yleislannoite, mutta polttopuun sisältämä typpi katoaa savuhormin kautta taivaan tuuliin. Koska tuhkassa ei ole typpeä, se ei voi olla puutarhan ainoa lannoite. Typpi on kasville yksi tärkeimmistä ravinteista, sillä siitä kasvi tekee muun muassa lehtivihreää ja käyttää sitä solukoiden rakennusaineena.
– Tuhkan lisäksi typpilannoite on siis paikallaan, sanoo tutkija Kalle Hoppula Luonnonvarakeskuksesta.
Tuhka toimii kuin kalkki
Tuhka on emäksistä ja maaperään levitettynä se toimii kuin kalkki, eli tuhka nostaa happamuustasosta kertovaa pH-arvoa. Maaperä on yleisesti hapan, ja viljelykasvit vaativat, että pH olisi 6–6,5.
Heli Pirisen mukaan tuhkalla pystytään saamaan maaperään niin sanottu kalkitusvaikutus, ja pH:n nousu oikealle tasolle edesauttaa muiden ravinteiden liukenemista kasveille käytettäväksi.
Monen pihanurmea vaivaa sammal, joka viihtyy happamaksi päässeessä maassa. Tuhka puree siihenkin.
– Sammalen kertyminen kertoo maaperän tiivistymisestä. Tuhka on orgaaninen lannoite, eli se vaikuttaa positiivisesti maaperän rakenteeseen kalkitusvaikutuksen lisäksi, Pirinen kertoo.
Pirinen lisää, että oikein tiiviiksi päässyttä pihanurmea pitää myös ilmavoittaa esimerkiksi kävelemällä tarkoitukseen valmistetuilla piikkikengillä. Piikit tekevät reikiä maapohjaan, jolloin nurmella on paremmat mahdollisuudet kilpailla vähässäkin hapessa menestyvän sammalen kanssa.
Lannoita puhtaalla tuhkalla oikealla annoksella
Hangelle levitettäväksi ja lannoitteena käytettäväksi soveltuu ehdottomasti ainoastaan varmuudella puhtaista puista syntynyt tuhka.
– Roskien poltosta tulevassa tuhkassa on hyvin todennäköisesti jotakin myrkyllisiäkin yhdisteitä, muun muassa raskasmetalleja, joten sitä ei saisi missään nimessä levittää pihaan tai kasvimaalle. Myös puutuhkassa on pieniä määriä raskasmetalleja, mutta ei merkittävästi, kertoo Kalle Hoppula.
Kotona syntyy tuhkaa lämmityskauden aikana erilaisia määriä, riippuen tulisijojen määrästä ja talven pakkasista. Jos on isot uunit ja pieni piha, pitää varoa, jotta tuhkaa ei tule levittäneeksi liikaa.
– Yleissuositus on laittaa tuhkaa 300–450 grammaa neliömetrille. Kevyesti tiivistettä tuhkaa se on noin 1–1,5 litraa. Lumihangella määrän tietää oikeaksi siitä, että tuhkakerros peittää lumen, neuvoo Heli Pirinen.
Tuhka sopii Pirisen mukaan kaikille puutarhan kasveille paitsi perunalle, koska perunaa vaivaava tauti perunarupi tahtoo valtautua pH:n noustessa. Lisäksi erikoiskasveista esimerkiksi pensasmustikka viihtyy happamassa maassa, joten sillekään ei tuhkaa ole tarpeen ripotella.
Levitä keväällä ja kato ettei pölise
Maaseudun rauhassa tuhkaa voi levittää keväthangelle esimerkiksi tuulisena päivänä, jolloin myötätuuleen viskattu tuhka pölähtää helposti kauaksikin. Kaupungissa tämä ei käy laatuun, vaan tuhkan sekaan on sotkettava vähän vettä, jotta tuhka rakeistuu eikä leviä väärään paikkaan.
Oulun kaupunki ohjeistaa, että tuhkaa saa levittää, kunhan ottaa huomioon sään ja naapurit. Kajaanin kaupungilla ei sen kummempia ohjeita tuhkan käyttöön ole, mutta ei Kajaanissakaan sovi pöllytellä miten sattuu.
Lumelle levitettäessä pitää huolehtia myös, ettei tuhka mene väärään paikkaan sulamisvesien mukana.
– Jos tuhka päätyy esimerkiksi ojaan, ei siitä ole hyötyä. Vesistöihin pitää jättää etäisyyttä, sillä tuhkassa oleva fosfori rehevöittää, sanoo Heli Pirinen.
Tuhkaa ei saa käyttää myöskään satokauden aikana.
– Käyttäisin puuntuhkaa aikaisin keväällä taikka myöhään syksyllä. Elintarvikehygienian turvaamiseksi tuhkaa ei saa joutua marjojen kukkiin tai kypsyviin marjoihin.
Tuhka on hyvää kiertotaloutta
Tuhkan lannoittavat vaikutukset on Suomessakin tunnettu jo nelisen tuhatta vuotta kaskiviljelyn ansiosta. Myös nykyaikana tuhkalla on toki lannoitettu.
Heli Pirinen kertoo, että tuhka oli pula-ajan lannoite ajalta ennen kuin tuli teollisia lannoitteita. Tällä hetkellä tutkitaan paljon biohiilen mahdollisuuksia lannoitteena ja sitä onkin markkinoilla olemassa jo peltokasvien viljelyyn.
Myös tuhkasta puuttuvaa typpeä voi saada lannoitekäyttöön ihan omasta huushollista.
– Virtsa on hyvin typpipitoista. Biojäte ja kaikki maatuva aines yleisesti sisältää typpeä, muistuttaa tutkija Kalle Hoppula.
Eli tuhkat pesästä ja mullat kompostista?
– Se on kyllä kiertotalouden näkökulmasta ihan hyvä ratkaisu. Tuhka tuo selvän kalkitusvaikutuksen ja kompostista tulee lisäksi monipuolisemmin ravinteita kuin tuhkasta, sanoo Hoppula.
Oletko sinä hyödyntänyt tuhkaa lumen sulattamisessa tai kasvien lannoittamisessa? Keskustele aiheesta maanantaihin kello 23:een saakka!