Ammattiliittojen keskusjärjestö (SAK) ja Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) haluavat sosiaali- ja terveysministeriöltä (STM) ripeästi toimia suojavarusteiden hankkimiseksi sairaaloihin ja arjen pyörimisen kannalta kriittisille aloille – ja ovat jopa valmiita itse osallistumaan niiden hankintaan.
Yleensä nämä kaksi työmarkkinajättiä on nähty vääntämässä kättä palkoista, mutta nyt ne vetoavat hallitukseen yhteisellä kannanotolla, jonka allekirjoittajina ovat SAK:n puheenjohtaja Jaakko Eloranta. sekä EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
Valmiutta talkoisiin on, mutta koko projekti on selvitysvaiheessa.
– Olemme olleet STM:ään yhteydessä ja pyytäneet tietoa siitä, missä kohtaa varautumista nyt mennään, niin suojatarvikkeiden, hengityskoneiden kuin testausten osalta. Toivon mukaan siellä pystyttäisiin nostamaan valmiutta näiltä osin. Tässä alkaa jo tulla kiire.
Auki on myös se, millaisilla rahamäärillä keskusliitot olisivat valmiita suojavälineitä hankkimaan. Se riippuu Häkämiehen mukaan esimerkiksi siitä, milloin voidaan tietää nostetaanko tehohoidon kapasiteettia ja sen myötä hengityskoneille syntyisi tarvetta.
Hengityskoneita ei tosin mainittu SAK:n ja EK:n julkaisemassa kannanotossa. Siinä kysyttiin mahdollisuutta hankkia happirikastimia, joita sairastuneet voisivat käyttää kotona.
Lintilä saa pian tietää hengityskone-selvittelyn tuloksen
Sekin on vielä työn alla, mistä varusteita hankittaisiin.
Moni maa kipuilee saman kysymyksen kanssa: mistä saadaan lisää suojavarusteita ja etenkin hengityskoneita.
Isot muotitalot, kuten Italiassa Prada ovat ilmoittaneet ryhtyvänsä valmistamaan sairaalahenkilökunnalle suojamaskeja tai -vaatteita.
Kiinassa hengityskoneita valmistetaan täyttä häkää, elektroniikkayhtiö Philips kertoi tuplaavansa niiden tuotantoaan ja esimerkiksi Yhdysvalloissa isot autotalot pohtivat parhaillaan, miten voisivat antaa hengityskoneiden valmistukseen oman panoksensa.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi torstaina selvittävänsä, voisiko Suomessa valmistaa hengityskoneita tai niiden komponentteja. Ulkopuolinen selvittelijä kartoittaa, löytyisikö Suomessa tarvittavia komponentteja ja yrittäjiä, jotka olisivat halukkaita asiaan tarttumaan.
Eräällä ruotsalaisyhtiöllä on lisenssi hengityskoneiden valmistamiseen ja Lintilän mukaan sen avulla koko koneen valmistamiseen kuluva aika voisi joidenkin arvioiden mukaan tippua jopa 6–7 viikkoon.
– Keskustelin tiistaina Ruotsin-kollegani, (elinkeinoministeri) Ibrahim Baylan kanssa. Hän lupasi auttaa. Mutta tietenkin tässä kyse on yksittäisistä yrityksistä ja niiden välisistä sopimuksista.
Lintilä kertoo saavansa tietää selvittelyn tuloksen nyt viikonloppuna.
Lintilän mukaan korkean luokan C3-tason hengityssuojainten valmistus Suomessa ei ole tällä aikataululla ole mahdollista. Koneet ja materiaali puuttuvat. Muunlaisten hengityssuojaimia voi kenties olla mahdollista valmistaa.
Lintilä mainitsee yhtenä potentiaalisena vaihtoehtona suomalaisomisteisen tehtaan Kiinassa. Tehtaan tuotanto on ministerin mukaan 200 000 maskia päivässä.
EK:n Häkämies puolestaan toteaa, että Suomessa voisi todennäköisemmin olla mahdollisuuksia sairaalatarvikkeiden valmistamiseen.
Ja jos jotain aiotaan hankkia eikä kotimaista ole, katse käännetään ulkomaille.
Todellisuus olisi juoksua aikaa vastaan etenkin hengityskoneiden kanssa.
Esimerkiksi Fimean lääkinnälliset laitteet -yksikön päällikkö Heikki Mattlar sanoi Ylelle aiemmin, etteivät maailmalla nyt täyttä höyryä valmisteltavat hengityskoneet valmistuisi riittävän nopeasti koronaviruskriisiä helpottamaan.
Jutusta voi keskustella lauantai-iltaan klo 23:een.
Juttua korjattu 28.3. klo 17.45 Jutussa luki alunperin, että: 'Lintilä mainitsee yhtenä potentiaalisena vaihtoehtona suomalaisomisteisen Wihurin tehtaan Kiinassa.' Kyseinen suomalaisyritys ei tee maskeja. Nimet olivat puheessa sekoittuneet, suomalaisyritys on Lifa Air.
Lisää aiheesta: