Vankiloissa varaudutaan ottamaan käyttöön vielä nykyistäkin tiukempia rajoituksia koronaviruksen leviämisen estämiseksi vankiloihin.
Ylen suurimpiin vankiloihin tekemän kyselyn perusteella vankilanjohtajien isoin huoli on se, että suuri määrä vartijoita ja vankeja sairastuu yhtä aikaa.
Pahimmassa tapauksessa tämä voi vankilanjohtajien ja Rikosseuraamuslaitoksen (Risen) mukaan johtaa siihen, että vangeille pystytään vain toimittamaan ruoka selleihin ja järjestämään ulkoilu. Kaikista muista vankilan toiminnoista jouduttaisiin luopumaan.
Rise voi myös joutua pyytämään poliisilta virka-apua vartiointiin, jos sairastuneita vankeja joudutaan siirtämään sairaaloiden teho-osastoille.
Uudenmaan vankiloissa suurin koronariski
Vankilat käytännössä suljettiin nopealla aikataululla kaksi viikkoa sitten koronatartuntojen leviämisen estämiseksi. Tämä tehtiin Risen johdon ohjeistuksen perusteella.
Tähän mennessä vangeilla ja vankiloiden työntekijöillä ei ole todettu yhtään koronavirustartuntaa, kertoo tarkastaja Timo Tuomi Risestä.
– Tilanne näyttää tällä hetkellä hyvältä. Täytyy koputella puuta, mutta on säästytty tässä vaiheessa pahimmalta.
Tuomi on Riseen perustetun valmiusryhmän varapuheenjohtaja.
Täytyy koputella puuta, mutta on säästytty tässä vaiheessa pahimmalta.
Tarkastaja Timo Tuomi, Rikosseuraamuslaitos
Tiukoista varotoimista huolimatta viruksen leviämistä vankiloihin ei todennäköisesti voida täysin estää. Riski on suurin muusta maasta eristettävällä Uudellamaalla.
– Vankilahan on osa yhteiskuntaa. Jos tilanne Uudellamaalla on pahin, niin kyllä pienellä viiveellä se sitten tulee luultavasti olemaan Uudenmaan vankiloissakin jossain vaiheessa, ennakoi Tuomi.
Yhdellä Risen keskushallinnon työntekijällä ja kahdella Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen työntekijällä on aiemmin todettu koronatartunta, mutta Tuomen mukaan he ovat jo parantuneet.
Rajoitukset eivät ole kiristäneet ilmapiiriä
Yle kysyi koronaepidemian aiheuttamien poikkeustoimien vaikutuksia kolmestatoista suuresta vankilasta. Vastauksia saatiin yhdeltätoista vankilanjohtajalta eri puolilta maata.
Kyselyyn vastasivat Helsingin, Jokelan, Keravan, Kuopion, Kylmäkosken, Mikkelin, Oulun, Riihimäen, Sukevan, Turun ja Vantaan vankiloiden johtajat.
– Toistaiseksi ilmapiiri on ollut rauhallinen ja vangit tuntuvat ymmärtävän tilanteen vakavuuden, kertoo Sukevan vankilan johtaja Jari-Pekka Holopainen.
Näin siitä huolimatta, että Sonkajärvellä sijaitsevan Sukevan vankilan turvallisuus on ollut viime aikoina muun muassa eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen selvitysten alla.
Myös muiden vankiloiden johtajat kertovat tilanteen olevan rauhallinen ja vankien ymmärtävän perusteet rajoituksille, joilla puututaan heidän oikeuksiinsa.
Käytännössä vierailijoiden tapaamiset ja poistumisluvat ovat jäissä kaikilta vangeilta.
Vankilasta poistuminen vaatii poikkeuksellisen painavia perusteita kuten esimerkiksi lääkärin kiireellistä lähetettä hoitoon vankilan ulkopuolelle.
Ulkopuolisten pääsyä vankiloihin on rajoitettu tiukasti. Vangit saavat tavata vain avustajiaan ja poliiseja, yleensä vain tiloissa, joissa heidän välillään on suoja.
Näitäkin tapaamisia pyritään järjestämään mahdollisimman paljon etäyhteyksillä.
Käytössä ovat tällöin Skype-yhteydet ja puhelimet, jotka ovat tällä hetkellä vankien ainoita yhteydenpitotapoja myös läheisiin.
Toimintaa on jouduttu karsimaan
Vankiloiden sulkeminen ulkopuolisilta on myös vähentänyt vangeille järjestettäviä toimintoja.
Sisäisten toimintojen karsimisessa on eroja vankiloiden välillä. Esimerkiksi Sukevalla sisäiset toiminnot pyörivät toistaiseksi lähes normaalisti, mutta täpötäydessä Vantaan tutkintavankilassa niitä on jouduttu karsimaan.
Isossa Turun vankilassa tarjolla on työ- ja liikuntatoimintaa, mutta vankien yhteiskäytössä olevia tiloja on osin suljettu.
– Kanttiini, kirjasto ja kirkko ovat pois käytöstä. Kanttiini ja kirjasto toimittavat tuotteet vangeille pussitettuina ja kirkkotilaisuudet tulevat sellitelevisiosta, kertoo Turun tilanteesta vankilan johtaja Juhani Järvi.
Joissakin vankiloissa kuntoilemaan pääsee pienissä ryhmissä ja pintoja puhdistetaan huolellisesti. Toisissa liikuntasalit ja kuntosalit on suljettu kokonaan.
– Liikunta järjestetään ulkona eri pihoilla olevilla kuntoilu- ja liikuntamahdollisuuksilla, kertoo Riihimäen vankilan johtaja Pasi Oksa.
Ruoka selliin ja vuoronperään pihalle?
Vankiloiden johtajat arvioivat tilannetta päivittäin ja tarvittaessa uusia rajoituksia voidaan ottaa käyttöön nopeastikin.
– Olemme varautuneet tiukennuksiin, jotka ääritilanteessa tarkoittavat sitä, että vankilassa järjestetään vangeille vain ruoka vaikka jokaisen vangin selliin jakaen ja ulkoilut, kertoo Kylmäkosken vankilan johtaja Harri Rämö.
Samaan ratkaisuun ollaan valmiita myös muissa vankiloissa, jos vankilanjohtajien pelot suurista määristä yhtäaikaisia sairastumisia toteutuvat.
– Kuulostaa tietysti karulta, mutta kun ei ole mihinkään muuhun enää mahdollisuutta, niin mahdollisesti joksikin aikaa sitten joudutaan sellaiseenkin tilanteeseen, sanoo tarkastaja Timo Tuomi.
– Tunti ulkoilua päivässä on perussääntö ja kyllähän siihen pitäisi pystyä. Pieninä ryhminä vuoronperään. Isoja vankijoukkoja ei silloin tietenkään voida pitää selleistään ulkona.
Osalle tehohoitopotilaista poliisivartio
Moni vankilanjohtajista arvioi, että sairastuneiden vartijoiden tilalle on vaikea saada uusia työntekijöitä. Hätäapuna voidaan käyttää lähinnä vankilan muuta henkilökuntaa.
Sairastuneet vangit eristetään selliin tai osastoille. Valtakunnallinen vankisairaala Hämeenlinnassa on Tuomen mukaan varautunut ottamaan sairastuneita hoitoon.
– Mutta luultavasti mahdollinen tehohoito joudutaan hoitamaan siviilisairaaloissa. Siinä joudutaan tekemään harkintaa, että tarvitaanko sinne vangille välitön vartiointi vai voiko hänet jättää terveydenhuollon käsiin.
Joudutaan tekemään harkintaa, että tarvitaanko vangille välitön vartiointi.
Tarkastaja Timo Tuomi, Rikosseuraamuslaitos
Tuomi muistuttaa, että vangit voivat normaalioloissa käydä yksin vankilan ulkopuolella poistumisluvalla, jos hoitavat asiansa kunnolla.
– Mutta eivät kaikki tapaukset.
Näissä tilanteissa tulee harkittavaksi virka-avun pyytäminen poliisilta. Rise on jo alustavasti ollut yhteydessä poliisiin.
Rise: Etäyhteyksien lisääminen estäisi levottomuuksia
Mikäli rajoitukset kestävät pitkään ja niitä vielä joudutaan kiristämään, voi ilmapiiri vankiloissa muuttua huonoksi.
Vankiloissa on kuitenkin jatkuva valmius reagoida mahdollisiin järjestyshäiriöihin ja mellakointiin, vakuuttavat johtajat. Niihin on varauduttu etenkin korkean turvatason vankiloissa.
Tuomen mukaan Rise pyrkii hankkimaan lisää Skype-yhteyksiä, sillä nykyisellä kapasiteetilla ei pystytä toteuttamaan kaikkia pyyntöjä.
– Vanki voi sitä kautta ja puhelimitse olla enemmän omaisiinsa yhteydessä. Pyritään tuskaa ja ahdistusta lieventämään ja myös mahdollista eskaloitumista estämään.
– Jos me pystymme yhteysmahdollisuuksia lisäämään ja edes auttavasti hoitamaan minimitoimintoja vankiloissa, niin kyllä vanki sen ymmärtää, että olemme kaikki tässä tilanteessa maapallolla, uskoo Tuomi.
Lyhyiden vankeusrangaistusten lykkämistä kiitellään
Rise ja vankilat ovat tyytyväisiä siihen, että oikeusministeriö päätti poikkeuksellisesti lykätä sakkovankien ja lyhyitä vankeustuomiota saaneiden vankeusrangaistuksen aloittamista pitkälle kesäkuuhun.
Tuomi arvioi, että päätös pitää noin 200–300 henkilöä ja heidän mahdolliset virustartuntansa muurien ulkopuolella ja tuo vankiloihin tarvittavaa väljyyttä.
Osassa vankiloita päätöksellä on suuri vaikutus. Etelä-Suomessa vankilat ovat täynnä.
– Tämä tulee vaikuttamaan positiivisesti yliasutetussa vankilassa jo lähiviikkojen aikana, kertoo Turun vankilan johtaja Juhani Järvi.
– Vantaan vankila on koko ajan yliasutettu ja tuomioiden siirto auttaa merkittävästi vankilan tilannetta, arvioi Vantaan vankilan johtaja Tommi Saarinen.
Päätös vähentää myös vartijoiden ja muun henkilökunnan työtä.
– Nyt poliisi ei tuo vankilaan ilta- ja jopa yöaikaan sakkovankeja, jotka melko usein vielä ovat huonokuntoisia ja päihtyneitä, ja jotka heti aamulla tarvitsevat sekä vartijoiden että terveydenhuoltohenkilökunnan suurtakin työpanosta, kertoo Kylmäkosken vankilan johtaja Harri Rämö.
Timo Tuomi antaa oikeusministeriölle täydet pisteet ripeästä toiminnasta. Poikkeuksellinen asetus saatiin voimaan muutamassa päivässä.
Lue myös: