Arktisen alueen ylle on muodostunut ennätyksellisen suuri, arviolta kolme kertaa Grönlannin kokoinen aukko otsonikerrokseen, kertoo Nature-lehti.
Otsoniaukko on jokatalvinen ilmiö Antarktiksen yläpuolella etelässä, mutta tutkijoiden mukaan nyt sellainen on havaittu myös pohjoisessa. Syynä ovat poikkeuksellisen kylmä sää pohjoisnavan ympärillä sekä polaari- eli napapyörteen voimakkaat länsituulet.
Ilmakehän stratosfäärissä 10–50 kilometrin korkeudessa sijaitseva otsonikerros suojaa maapalloa Auringon haitalliselta ultraviolettisäteilyltä. Pohjoisen suuresta aukosta tuskin on vaaraa ihmisille, sillä tutkijoiden mukaan se hajonnee lähiviikkona kevään edetessä ja ilmakehän lämmetessä.
Aukko saattaa tosin ehtiä valua jonkin verran myös asuttujen seutujen ylle, jolloin suojautumiseen on hyvä käyttää aurinkovoidetta, tutkijat sanovat.
Otsonituhoa torjuttiin sopimuksella 1987
Eteläisellä napa-alueella talven kylmät sääolot suosivat otsoniaukon muodostumista, mutta pohjoisessa sellainen on harvinaisempaa. Tänä talvena ilmamassa arktisen alueen yllä on kuitenkin ollut poikkeuksellisen kylmää, mikä on synnyttänyt korkealle pilviä, joissa otsonia tuhoavat prosessit käynnistyvät.
Edellisen kerran pohjoisessa havaittiin merkittävää otsonikatoa vuonna 2011, mutta tänä vuonna syntynyt aukko saattaa olla vajaan kymmenen vuoden takaista suurempi.
- Minun mielestäni tämä on ensimmäinen kerta, kun Arktiksella voidaan puhua todellisesta otsoniaukosta, sanoo saksalainen ilmakehätutkija Martin Dameris Nature-lehdelle.
Maailman valtiot sopivat otsonikerrosta tuhoavien kemikaalien kieltämisestä vuonna 1987 Montrealin pöytäkirjassa. Etelämantereen jokavuotinen otsoniaukko on sen ansiosta pienentynyt, mutta kemikaalien poistuminen ilmakehästä kokonaan kestää vuosikymmeniä.
Otsoniaukosta kertoi Suomessa aiemmin Tekniikan Maailma.
Lue lisää:
UV-säteilyltä suojaavan otsonikehän aukko on tänä vuonna pienempi kuin kertaakaan lähes 40 vuoteen