Maaseudun Tulevaisuus julkaisi maanantaina etusivullaan lihatalo Atrian mainoksen, jossa kiitetään niin alkutuotantoa, logistiikkaa kuin yhtiön työntekijöitäkin venymisestä haastavassa tilanteessa.
Laukaalaiselle Jyrki Savolaiselle ei tullut mainoksesta parempi mieli.
– Harvoin hermostun, sillä markkinat elävät niin kuin markkinat elävät. Mutta nyt kyllä ärsyttää: ensin ilmoitettiin hinnanlaskusta ja sitten kiitellään hyvin tehdystä työstä.
Atria ilmoitti viime viikolla alentavansa lihasonnin ja -hiehon tuottajahintaa. Hinnanalennusta yhtiö perustelee koronan vuoksi vähentyneellä naudanlihan kysynnällä (Maaseudun Tulevaisuus).
Kaksi muuta isoa lihataloa eli HKScan ja Snellman seuraavat tilannetta mutta eivät toistaiseksi ole laskeneet tuottajahintoja.
Atria ei kommentoi asiaa, sillä yhtiössä on meneillään hiljainen jakso ennen 29.4. julkistettavaa osavuosikatsausta. Tänä aikana yhtiö ei anna lausuntoja taloudellisesta tilanteestaan, markkinoista tai yleisistä näkymistä.
Edullinen jauheliha käy kaupaksi
Hinnanalennus osuu hetkeen, jossa jauhelihaa myydään tavallista enemmän maassa vallitsevan poikkeustilanteen vuoksi.
Samaan aikaan arvokkaamman naudanlihan menekki on notkahtanut. Fileet ja paistit ovat päätyneet asiakkaiden lautasille ravintoloissa ja muiden ruokapalvelujen välityksellä. Nyt kodin ulkopuolella syöminen on loppunut.
– Emme osaa vielä sanoa, korvaako vähittäiskaupan kasvu kokonaan sen, mitä hotelli,- ravintola- ja cateringmarkkinoiden pysähtymisen vuoksi menetetään, sanoo Snellmanin Lihanjalostus Oy:n toimitusjohtaja Roland Snellman.
Snellmanin mukaan jauhelihan kysynnässä oli valtava piikki viikolla 12, mutta nyt kysyntä on tasoittunut. Tällä hetkellä menekki on hieman tavallista suurempaa.
Emolehmätilaa pyörittävä Jyrki Savolainen ihmettelee jauhelihan hinnoitteluperiaatteita.
– Suomessa myydään huippujauhelihaa 6–7 eurolla kilo. Jauheliha on kauppojen sisäänheittotuote jopa tällaisessa poikkeustilanteessa. Hintaa voisi nostaa, pieni kilohinnan nosto ei kaataisi kuluttajan taloutta mihinkään.
Vähittäiskauppa hyötyy poikkeustilanteesta
Kuluttajahintojen nousu ei suoraan näkyisi tuottajan kukkarossa. Lihantuotannon sopimusketju tilalta teurastamon kautta lihanjalostukseen ja edelleen kauppaan on monimutkainen yhtälö.
Suurin hyötyjä poikkeustilanteesta on vähittäiskauppa. Atria kertoo viime viikolla julkaistussa tiedotteessaan, että yhtiön toimitusmäärät kauppoihin ovat lisääntyneet merkittävästi.
Jauhelihan ohella on kasvanut erilaisten makkaroiden ja nakkien kysyntä, kertoo HKScanin Suomen liiketoiminnoista vastaava johtaja Jari Leija.
Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitossa asiantuntijana työskentelevä Jukka Rantala toteaa, että vähittäiskauppa saa valtavasti hyötyä siitä, että julkinen ruokailu on seisahtunut.
– Samaan aikaan tuottajien rooliksi jää ottaa vastaan hinnanalennuksia. Tilanne on meidän mielestämme epäreilu, olemme tästä todella sydämistyneitä.
Suomen lihamarkkinat keskittyvät kolmelle yritykselle
Suomessa lihamarkkina on käytännössä kolmen suuren toimijan käsissä: Atria, HKScan sekä Snellman.
Kaikki kolme sekä teurastavat että jalostavat lihaa. Atria ja HKScan ovat pörssiyhtiöitä, joiden suurimpia omistajia ovat tuottajien muodostamat osuuskunnat. Snellman on pietarsaarelainen perheyritys.
Toiminnan keskittymisestä on seurannut se, että lihantuottajilla ei juurikaan ole mahdollisuutta vaikuttaa tuottajahintoihin. Tuottajat ovat sopimussuhteessa teurastamoon.
MTK:n arvion mukaan noin 75 prosenttia suomalaisesta naudanlihan tuotannosta on sopimuksin sidottu suoraan lihateollisuuteen. Tuottajilla ei juurikaan ole mahdollisuutta vaikuttaa saamaansa hintaan.
Suomalaisia liha-alan perheyrityksia edustava Lihakeskusliitto on seurannut koronatilannetta huolestuneena. Toimitusjohtaja Mari Hannukselan mukaan maamme lihaomavaraisuus on tällä hetkellä noin 90 prosenttia eikä sillä olisi enää varaa laskea.
– Jos teurastamoiden maksamat tuottajahinnat eivät seuraa markkinatilannetta, se johtaa pitkällä aikavälillä tuotannon vähenemiseen, kuten Ruotsissa on jo tapahtunut.
Hannuksela muistuttaa, että suomalainen lihateollisuus on riippuvainen siitä, mitä tiloilla tapahtuu.
Roland Snellmanin mukaan kriisitilanne on lisännyt ymmärrystä kotimaista ruoantuotantoa kohtaan. Hän toivoo sen näkyvän myös päätöksenteossa, sillä huoltovarmuus ei Snellmanin mukaan ole itsestäänselvyys vaan päätös.
– Suomessa pitää olla oma alkutuotanto, oma teollisuus ja oma jalostus. Tänään tilattu naudanliha on kaupassa 1,5 vuoden kuluttua.
Kalliimman lihan menekki on vielä arvoitus
Lihataloissa ollaan nyt hankalassa tilanteessa, kun arvokkaammat osat eivät ravintoloiden sulkeuduttua tee kauppaansa totuttuun tapaan.
HKScanissa uskotaan, että kuluttajat ovat kiinnostuneita myös kallimmasta lihasta. Suunnitelmissa on laajentaa tarjontaa sekä pienentää pakkauskokoja.
Jari Leija arvelee, että hinta ei ole kynnyskysymys, sillä esimerkiksi naudan sisä- ja ulkofilettä ostetaan harvemmin.
– Jos ruokakauppaan tulee paljon tarjontaa tai jos se ei tee kauppaansa, on mahdollista että hinnat laskevat. Tätä emme vielä tiedä.
Yleensä pihvilihan hinta on kesällä grillikauden käynnistyttyä noussut, mutta nyt saattaa käydä toisin.
– Normaalioloissa Suomessa on kesäaikaan pulaa naudanfileestä. Ensi kesänä kysyntä ja tarjonta saattavat kohdata. Jos ravintolat ovat pitkän kiinni, voivat hinnat kääntyä laskuun, arvioi Roland Snellman.
Osa arvokkaimmista lihoista joudutaan todennäköisesti pakastamaan. Ratkaisu ei ole paras mahdollinen, sillä se on kallista eikä kertaalleen pakastettua lihaa voi pakastaa uudelleen. Pakastettuna lihaa voidaan säilyttää 4–6 kuukautta.
Lue myös: