Yksinkertainen suuhuuhdetesti osoittaa suutulehduksen muutamassa minuutissa. Kaksoisvaloon perustuva hoitolaite tappaa puolestaan suusta haitallisia bakteereita.
Molemmat keksinnöt pohjautuvat Suomessa tehtyyn korkeatasoiseen hammas- ja suusairauksien tutkimukseen. Helsingin yliopisto sijoittui viime vuonna Shanghain tieteenalakohtaisessa arvioinnissa sijalle 21. Arvostetussa listauksessa Turun yliopisto on sijalla 23.
Keksinnöt voivat auttaa paitsi suusairauksien myös kakkostyypin diabeteksen hoidossa.
Tie tutkimuksesta valmiiksi keksinnöksi kestää vuosia
– Halusin kehittää raskaustestin tavoin toimivan pikatestin ientulehdukseen. Siitä tuli samalla sokeritautitesti, kertoo testin kehittänyt professori ja ylihammaslääkäri Timo Sorsa.
Tutkimustyöstään lukuisia palkintoja saanut Sorsa työskentelee professorina Helsingin yliopistossa ja Karoliinisessa Instituutissa Ruotsissa sekä ylihammaslääkärinä Helsingin yliopistollisessa sairaalassa.
Sorsan kehittämän testin tie väitöstutkimuksesta valmiiksi tuotteeksi kesti yli 15 vuotta. Testi on markkinoilla Suomen ohella Euroopassa ja se on patentoitu Japanissa sekä Yhdysvalloissa.
Testi mittaa entsyymiarvoa aMMP-8. Jos arvo on kohonnut, se viittaa suutulehdukseen eli parodontiittiin. Parodontiitti puolestaan voi vihjata kakkostyypin diabeteksesta, eli yksi testi tuottaa paljon tietoa.
Käytännössä testi toimii kahdella tavalla. Potilaalle se osoittaa suussa olevan hoidon tarpeen. Hammaslääkäri voi testin avulla seurata oman työnsä tulosta: hoito on onnistunut, jos testitulos muuttuu hoitojen myötä negatiiviseksi.
Helppokäyttöinen testi soveltuisi kehittäjänsä mukaan laajasti erilaisten terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön. Hammaslääkärin ja diabeteshoitajan lisäksi sitä voisivat esimerkiksi äitiysneuvolat ja kouluterveydenhuolto.
Toistaiseksi testiä käyttävät lähinnä yksityiset hammaslääkäriketjut sekä yliopistolliset klinikat.
Tampereella tutkitaan suuhuuhdetestin soveltuvuutta diabeteshoitajan työkaluksi
Julkisella puolella testiä ei ainakaan vielä käytetä. Sen soveltuvuutta julkisen terveydenhuollon käyttöön tutkitaan parhaillaan Tampereella, tosin koronaviruksen aiheuttaman poikkeutilanteen vuoksi tutkimus on tällä hetkellä katkolla.
Helsingin yliopiston johtamassa tutkimuksessa diabeteshoitaja teettää testin omilla potilaillaan. Sen avulla tunnistetaan diabeetikon ja esidiabetesta sairastavan tarve suun hoitoon.
Diabeetikon suussa majailee usein salakavala tulehdussairaus eli parodontiitti. Hoitamattomana se nostaa verensokeria entisestään sekä ylläpitää elimistössä matala-asteista tulehdusta.
Molemmat sairaudet vaikeuttavat toistensa hoitoa. Tästä syystä diabeetikko pitäisi aina ohjata myös hammaslääkäriin.
Näin ei kuitenkaan aina tapahdu, sillä hoitoketju hammashoidon ja julkisen terveydenhuollon välillä ei toimi saumattomasti.
Yksi Tampereen tutkimuksen tavoitteista on tarttua terveydenhuollon ikuisuusongelmaan eli toimijoiden väliseen huonoon tiedonkulkuun.
– Testi toimii tässä tutkimuksessa viestikapulana ammattilaisten välillä, tutkimusta johtava erikoishammaslääkäri ja dosentti Anna Maria Heikkinen Helsingin yliopistosta kertoo.
Heikkinen korostaa monialaisen yhteistyön merkitystä. Terveydenhuollon ammattilaisten tulisi tehdä enemmän yhteistyötä potilaan hyväksi.
– Hammaslääkäreitä koulutetaan enenevästi myös pitkäaikaissairauksien hoitoon. Diabeteslääkäri voi puolestaan kysyä, milloin olet käynyt viimeksi hammaslääkärissä tai esimerkiksi vuotavatko ikenesi verta. Muutamalla kysymyksellä lääkäri saa helposti haarukoitua mahdolliset suun ongelmat.
Tekeillä olevan sote-uudistuksen yksi keskeinen tavoite on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyön parantaminen asiakkaan hyväksi. Suun terveydenhuollon tulee olla tässä kiinteästi mukana.
– Työtä on vielä paljon tehtäväksi, Heikkinen toteaa.
Kaksoisvalohoito tappaa reikiä ja tulehduksia aiheuttavia bakteereita
Aalto-yliopistossa on syntynyt tutkimustyön tuloksena keksintö, joka auttaa muun muassa parodontiitin ja hampaiden reikiintymisen hoidossa.
Kaksoisvalohoitoon perustuva menetelmä tappaa suusta haitallisia bakteereita.
Antibakteerinen mekanismi perustuu valoherkän molekyylin aktivoitumiseen. Keksinnössä vaikutetaan kahteen tällaiseen mekanismiin samanaikaisesti.
Hoito alkaa valoherkkää ainetta sisältävän suuhuuhteen purskuttelulla. Tämän jälkeen suuhun laitetaan kaksoisvaloa annosteleva laite: punainen valo aktivoi suuhuuhteen bakteereja tappavan vaikutuksen ja sininen valo tehostaa sitä.
– Näiden menetelmien samanaikainen yhdistelmä on tehokkaampi kuin osiensa summa, kertoo keksinnössä mukana ollut tutkija Tommi Pätilä.
Vaikutus kohdistuu vain haitallisiin bakteereihin, muutoin suun bakteerikanta pysyy normaalina. Tutkimusten mukaan bakteerit eivät myöskään pysty muodostamaan resistenssiä eli vastustuskykyä hoitoa kohtaan.
Yritys sai keksinnöstään Aalto-yliopiston innovaatiopalkinnon vuonna 2017. Lääketieteen ohella tutkijoilla on taustaa insinööritieteissä sekä kemiassa.
Pätilän yhdessä kahden muun tutkijan kanssa perustama Koite Health on tuomassa kuluvan vuoden aikana markkinoille kotikäyttöön soveltuvan laitteen.
Kaksoisvalohoitoa on toistaiseksi tutkittu sylkitestiä vähemmän, mutta tähänastiset tulokset ovat olleet lupaavia.
Laite ei poista hampaiden huolellisen kotihoidon tarvetta. Laitteesta hyötyvät henkilöt, joille normaali hammashygienia ei riitä. Tällaisina erityisryhminä Pätilä mainitsee esimerkiksi parodontiittia sairastavat diabeetikot sekä syöpäpotilaat.
Yksi teknologiasta hyötyvä ryhmä voisivat olla lapset, joilla maitohampaat ovat vaihtumassa pysyviin hampaisiin.
– Jos hampaat saadaan tämän kriittisen vaiheen yli pidettyä reikiintymättöminä, siitä on merkittävää hyötyä jatkon kannalta, Pätilä kertoo.
Kiinnostus kaksoisvalohoitolaitetta kohtaan on Pätilän mukaan ollut suurta Suomen ohella myös maailmalla, muun muassa Japanissa.
Kiinnostuksen voi ymmärtää siitäkin näkökulmasta, että suun sairaudet ovat yksi länsimaiden kalleimmista terveysongelmista.