Kriisin aikana voi tapahtua hämmästyttäviä asioita. Asiat, jotka tuntuvat vaikeilta tai epämieluisilta herättävät meissä yhtäkkiä tunteita kuten empatiaa ja auttamishalua.
Kuinka moni uskaltaa tunnustaa normaalisti kiertävänsä kodittoman kadulla kaukaa tai kääntävänsä katseen hämmentyneenä toisaalle ohittaessaan kovissa oloissa elävän kanssaihmisen?
Kodittomat ovat tuttu näky kaikkialla Euroopassa, ja usein reaktiomme ovat kylmiä. Saatamme miettiä, että henkilö on itse aiheuttanut tilanteensa, hän on joko alkoholisti tai huumeiden käyttäjä tai laittomasti maassa.
Brysselissä vastaani tullut koditon on usein nuori mies seuranaan koira. Lontoossa koditon kohdalleni sattunut on useimmiten mies ilman koiraa tai vanhempi nainen.
Kun korona iski toden teolla päälle, ja ihmiset määrättiin kotikaranteeniin ja matkustuskieltoon, hotellit tyhjenivät.
Toissa viikolla kotini parvekkeelta huomasin, että vastapäinen pieni hotelli oli taas alkanut täyttyä. Asuntomme on Westminsterin kaupunginosassa. Kaupunginvaltuusto on halunnut kodittomat pois kaduilta koronan takia. Osa on ohjattu yömajoituksiin, osa tyhjillään oleviin hotelleihin.
Hävettää tunnustaa, mutta hetken mietin, että nyt kadullemme tulee rauhatonta. Se oli se kylmä ensireaktio. Kaikki on tietenkin hyvin ja voin nukkua yöni rauhassa.
Mutta miksi kaupunki osoittaa moista lähimmäisenrakkautta nyt, kun ei se niin ole aiemmin tehnyt?
Kyseessä on rumasti sanottuna muiden kansalaisten suojelu. Asunnottomat eivät peseydy tiuhaan, puhumattakaan, että pesisivät käsiään. Milloin viimeksi ovat nähneet lääkärin, ei kukaan tiedä.
Kun seuraan näitä miehiä vastapäisen hotellin sisäänkäynnin rappusilla, mietin, mitä he ajattelevat istuessaan siinä oluella ja tupakalla.
Ovatko he tyytyväisiä, kun heille on tarjottu pehmeä sänky kuukaudeksi tai kahdeksi? Ymmärtävätkö he, että kun tilanne on hallinnassa, heidät heitetään ulos ja koko paikka desinfioidaan lattiasta kattoon?
Yhtä lailla mietin, saavatko missään päin Eurooppaa terveydenhuollon työntekijät, joille nyt taputetaan ja joita suojataan kaikin keinoin, koskaan sitä palkkaa, jonka he ansaitsisivat? Tai saavatko yksinäiset vanhukset ja muut heikommassa asemassa olevat ruokatoimituksia EU-parlamentin keittiöltä kotiin, kun kaikki tämä on ohi? Eivät tietenkään.
Tämä ei ole Nobel-palkitun Gabriel García Márquezin kirjoittama rakkaustarina vaan ennemminkin Suomen eturivin kirjailijoihin kuuluvan Jari Tervon. Kuten hän vastikään twiittasi – koronakriisin jälkeen näyttää yksi asia olevan varma. Maailma on tulevaisuudessakin entisensä.
#SOMESSA: Entäpä jos euro hajoaisi koronakriisiin?
EU-asioita seuraavat keskieurooppalaiset twitteristit ovat tällä viikolla spekuloineet jopa euroalueen hajoamisella, kun jäsenmaat ovat tapelleet etelän maiden taloudellisesta tukemisesta. Yksi Ranskan tunnetuimpia EU-toimittajia, Libération-lehden Jean Quatremer kertoi kommentissaan, että Ranska voi olla valmis yhteisvastuullisten koronabondien liikkeellelaskemiseen vain joidenkin euromaiden kanssa.
Jos kaikki 19 jäsenmaata eivät ole mukana, vaarana on euroalueen hajoaminen ajan myötä. "Tämä ei olisi hyvä uutinen Berliinille ja sen satelliiteille: jos euro katoaisi, uudet pohjoiset valuutat olisivat yliarvostettuja, mikä söisi niiden ulkomaankaupan ylijäämän", Quatremer kirjoittaa. Hyvä huomio, mutta ehkä ei ihan vielä olla siinä pisteessä.
#FAKTA: Suomalaisilla vähemmän terveitä vuosia kuin EU:ssa keskimäärin – vai valehteleeko tilasto?
Eurooppa-kirjeen toimituksessa hieraistiin silmiä, kun Eurostat julkaisi tilaston eri maiden kansalaisten terveistä vuosista elämän aikana. Sen mukaan suomalaisilla naisilla on miehiä vähemmän terveitä elinvuosia. Suomi pärjää terveysvuosia laskettaessa selvästi heikommin kuin muut EU-maat keskimäärin, kun taas Ruotsi komeilee tilaston kärjessä.
Eurostatin tutkimuksessa kysytään ihmisiltä, kuinka paljon terveysongelmat ovat rajoittaneet heidän aktiivisuuttaan tavallisissa asioissa kuluneiden kuuden kuukauden aikana. Vertailua voi vaikeuttaa se, että kysymyksen sanamuodoissa on eroja eri kielissä ja maissa, selvittää taloustoimittaja Antti Parviala tässä jutussa.
Mitä tästä opimme? Ainakin sen, että on tärkeää, miten kysymykset muotoillaan ja esitetään eri Euroopan kulttuureissa.
ÄLÄ MISSAA NÄITÄ: Finanssikriisissä EU-maat sopivat yhteisistä taloustoimista, mutta onko koronakriisi niille jo liikaa?
Suurin EU-puheenaihe on nyt koronakriisistä selviäminen yhteisvoimin. Esimerkiksi sairaalatarvikkeita ja -välineistöä jäsenmaat jo vaihtavat keskenään, mutta miten pelastetaan etelän romahtamassa olevat taloudet, kuului viikon kysymys. Tätä kirjoitettaessa lopputulos oli vielä auki – euroalueen ministerien kokous talouden pelastuspaketin tiimoilta venyi myöhään torstai-iltaan.
Politiikan toimittaja Maria Stenroos selvittää tässä jutussa, mitkä Suomen kannat eri EU-toimiin ovat. Suomi ei aio olla euroryhmän änkyrä.
Koronakriisin ratkaiseminen on suurin testi sille, säilyykö EU vai ei, sanoo valtion talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja Jouko Vilmunen Ylen haastattelussa.
Jakolinjat korona-avusta näyttivät olevan syvät vielä torstain kokouksen alla. Lue täältä, mitä Espanjassa ajatellaan. Etelä-Euroopan velka-asteet ovat kaksinkertaiset verrattuna pohjoiseen.
Hollanti on yksi yhteisvastuullisen talouspolitiikan suurimpia vastustajia. Se kuitenkin kahmii kymmenen miljardin euro verotulot Italian, Espanjan ja muiden EU-maiden nenien edestä yritysverojärjestelmänsä avulla, kertoo Tax Justice Networkin selvitys – jossa tutkittiin siis pelkästään yhdysvaltalaisten yritysten Eurooppaan maksamia veroja.
EU:lle asetetaan kovia vaatimuksia kriisiaikoina, Svenska Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Rikhard Husu kirjoittaa. Unionin mahdollisuudet toimia riippuvat siitä, mitä toimivaltuuksia jäsenmaat ja niiden kansalaiset haluavat unionille antaa.
Brysselin koneessa puhutaan siitä, miten Unkarin pääministeri Viktor Orbán nappasi parlamentilta valtuudet käyttää hyvin paljon isompaa valtaa kuin muiden maiden päämiehet. Unkarin tilannetta voidaan osin selittää historialla, jonka kuluessa on nähty paljon vahvoja autoritäärisiä johtajia.
Venäjän kaasu nostattaa geopoliittisia intohimoja Euroopassa, todetaan Maailmanpolitiikan arkipäivää -radio-ohjelmassa. Yhdysvallat on pakotteillaan hidastanut Nord Stream 2:n rakentamista, ja hanke jakaa EU:n rivejä. Samalla koronaviruskriisi ravisuttaa maailman energiamarkkinoita.
Koronakriisin talousseurauksia on monesti verrattu runsaan kymmenen vuoden takaiseen finanssikriisiin. Tuolloinkin pankit olivat avainasemassa. Irlannin talous kaatui, kun riskipankit päätettiin pelastaa. Irlannin kriisillä oli tiivis yhteys myös brittipankkeihin. Kannattaa katsoa tämä ehkä lähitulevaisuuteenkin vertautuva reportaasi Irlannin talouskriisistä, Ulkolinjan Roskapankkimaa vuodelta 2012
Unkarin sananvapaus voi pian olla entistäkin ahtaammalla, kun sanomalehdet uhkaavat jumittua maan Slovakian-rajalle. Pääministeri Viktor Orbánin hallinnosta riippumaton Magyar Hang -lehti painetaan Slovakiassa. Nyt koronaviruksen varjolla tehdyt turvatoimenpiteet voivat vaarantaa lehtien perillepääsyn, kirjoittaa ulkomaantoimittaja Ulriikka Myöhänen.
ENSI VIIKOLLA: Parlamentti valmiina toimimaan ripeästi
Jos euroryhmä pääsee sopuun koronaviruksen aiheuttamien talousvaikeuksien tukitoimista, Eurooppa-neuvosto kokoontuu videokonferenssiin todennäköisesti pääsiäisen jälkeen.
EU-parlamentti pitää Brysselissä ylimääräisen kahden päivän täysistunnon ensi viikon torstaina ja perjantaina. Mepit hyväksyvät päätöslauselman EU:n yhteisistä toimista taistelussa koronavirusta vastaan ja ovat valmistautuneet äänestämään myös laki- tai budjettiesityksistä koronaan liittyen, jos sellaisia ehditään valmistella. Parlamentti on avostellut komissiota ja neuvostoa hitaudesta ja toimien riittämättömyydestä koronataistelussa. Euroedustajat kokoontuvat ja äänestävät jo toisen kerran etänä.