Yleisin syy tulla Turun keskustaan on ostosmatka ja palveluiden käyttö, selviää Turun kauppakorkeakoulun Asiointi, kulkutavat ja rahankäyttö -tutkimuksesta, kertoo Turun ydinkeskustayhdistys tiedotteessaan.
Lähes kaksi kolmasosaa kertoi käyvänsä Turun keskustassa ostoksilla yleensä vähintään kerran viikossa. Yli 80 % kävi keskustassa kahvilla tai syömässä vähintään kerran kuukaudessa.
Puolella vastaajista oli tapana käydä keskustassa ainakin kerran kuukaudessa ilman varsinaista asiaa.
Viidennes arveli käyntiensä lisääntyneen ja neljännes vähentyneen viimeisen vuoden aikana.
Eniten käyntejään olivat vähentäneet pyörällä ja autolla liikkuneet.
Kävely yleisin kulkutapa
Matkan tarkoituksella oli selkeä yhteys kulkutapaan.
Reilu kolmannes vastaajista tuli keskustaan kävellen, mutta lähes yhtä paljon oli linja-autolla liikkuvia.
Autoilijoita oli 26 % ja pyöräilijöitä 7 %.
Kulkutavan valintaan vaikutti kävelyn osalta erityisesti matkan lyhyys ja linja-auton, oman auton ja polkupyörän osalta kulkumuodon helppous ja kätevyys.
Keskustassa ja sen välittömässä läheisyydessä asuvat asioivat useimmiten jalan. Keskustan ulkopuolelta ydinkeskustaan tultiin pääasiassa linja-autolla ja autolla. Ostosmatkoista lähes puolet tehtiin autoilla.
Loppuviikko vilkkain ostosaika, autoilijoilla suurin keskiostos
Vastaajista neljä viidestä käytti rahaa Turun keskustassa.
Rahaa käyttäneiden keskisostos oli 51 euroa. Suurimmat ostokset tehtiin loppuviikosta.
Suurin keskiostos oli autolla saapuneilla, heidän osuutensa oli 43 % käytetystä rahasta. Tärkein yksittäinen tuotekategoria käytettyyn euromäärään nähden olivat vaatteet ja asusteet.
– Tutkimus myös osoitti, että keskustalla on monenlaista vetovoimaa. Parasta Turun keskustassa oli useimpien mielestä Aurajoki ja jokiranta sekä keskustan kompakti rakenne. Huonoista puolista selkeästi ykköseksi nousi työmaat ja remontit sekä niihin liittyvät liikennejärjestelyt, sanoo professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulusta.
Tutkimus toteutettiin Turun ydinkeskustassa helmi-maaliskuussa Turun yliopiston kauppakorkeakoulun, Turun kaupunkitutkimusohjelman, Turun kaupungin ja Turun Ydinkeskustayhdistys ry:n yhteisrahoitteisena tutkimuksena.
Yhteensä haastattelujen ja Webropol-kyselyn kautta tavoitettiin 780 vastaajaa.