“Se oli ennen kapinaa”, mummu sanoi usein, kun aloitti tarinan. “Heti sodan jälkeen”, sanoi isä ja ryhtyi puhumaan. “Koronakevään jälkeen”, tulen minä sanomaan, kun aloitan oman muisteluni.
Elämme juuri nyt vedenjakajalla. Syntyy historiallinen taite: ennen ja jälkeen. Se on ahdistavaa ja tuskaista, mutta saamme olla mukana myös valtavassa muutoksessa. Monet asiat ovat kohta toisin. Ehkä monet myös paremmin kuin aiemmin.
Yleisradion tehtävä poikkeusoloissa on selkeä, lakiinkin kirjoitettu. Vastaamme kansalaisten uutispalvelusta kaikissa kanavissa. Olemme keskeinen osa kansakunnan huoltovarmuutta. Kohderyhmämme on kaikki Suomessa asuvat ihmiset.
Tähän työhön tarvitsemme jokaisen kanavan ja alustan: television, radion, teksti-tv:n, mobiilin ja verkon. Teemme sisältöä noin kymmenellä kielellä sekä viittomakielellä ja selkosuomeksi (ja -ruotsiksi). Yle on kaikkialla Suomessa: 25 aluetoimitusta näyttävät nyt voimansa.
Tarjontaa on kasvatettu, sillä kysyntä on valtava. Kaikkien palveluidemme yleisömäärät ovat nousseet parhaimmillaan 50–100 prosenttia. Uutissisältöjen rinnalla muun sisällön kysyntä kasvaa koko ajan. Siihenkin Yle vastaa kevään aikana vahvasti.
Poikkeusoloissa pidämme yleisön palvelun mahdollisimman samanlaisena kuin normaalioloissa. Tuttuus luo rytmiä ja turvallisuutta, kun uutiset ovat vakavia.
Olemme tehneet kymmeniä ja taas kymmeniä muutoksia toimintaamme.
Toimituksesta 80 prosenttia työskentelee etänä. Kokoamme oman toimintamme päivittäistä palapeliä uutistilanteen, sisäisten koronaepäilyjen ja -karanteenien sekä monien muiden muuttujien paineessa, mutta se ei saa näkyä ulos. Kohtuullisesti olemme onnistuneet.
Ylessä harjoitellaan paljon poikkeusolojen toimintaa. Nyt harjoittelun tulokset näkyvät, kuten näkyy myös toimitusten luontainen taipumus panna parastaan yllättävissä tilanteissa.
Toimituksessa on neliportainen varautumissuunnitelma. Olemme ensimmäisellä askelmalla. Vaikka kymmeniä asioita on muutettu, toimimme normaalissa organisaatiossa ja teemme työmme mahdollisimman pitkälle niin kuin arjessa.
Toisessa vaiheessa sisällön tekeminen jonkin verran supistuisi, mutta muutos ei olisi yleisön kannalta kovin dramaattinen. Kolmosvaiheessa poikkeusolot huomaisi tarjonnassamme jo selvästi. Neljännelle portaalle saapuminen tarkoittaisi, että tilanne Suomessa olisi katastrofaalinen, mutta pystyisimme edelleen vastaamaan perusuutispalvelusta.
Olemme koko ajan yhteydessä eurooppalaisiin kumppaneihimme. Esimerkiksi Italian ja Espanjan yleisradioyhtiöt ovat jo erittäin hankalassa tilanteessa, mutta silti ne pystyvät toimimaan Ylen luokituksen mukaisessa kakkosvaiheessa. Olen luottavainen, että meidänkään ei tarvitse sen pidemmälle mennä.
Suomalaisuuden mielenmaisemaan kuuluu ainainen hallayöhön varautuminen. Voi tuntua pessimismiltä, mutta nyt se on pelkkää realismia.
Suomalainen huoltovarmuustyö sai pahan kolhun onnettoman hengityssuojainsähläyksen takia. Ei silti tuomita koko huoltovarmuustyötä, sillä yritysten, yhteiskunnan ja järjestöjen yhteistyö poikkeusoloissa on äärimmäisen tärkeää. Esimerkiksi autolauttojen kulku ja Suomelle elintärkeä ulkomaiden tavaraliikenne turvattiin nopeasti HVK:n voimin.
Lopuksi toive ja vinkki.
Poliittiset päättäjät ovat kovassa paineessa. Reunamerkinnöistä huolimatta järjestelmämme ja päättäjämme toimivat erinomaisesti. Poliitikot ovat paljon esillä mediassa, ja toiveeni heille liittyy suoriin lähetyksiin. Rakentakaa viestistänne uutinen. Tärkein ensin, tiiviisti ja selkeästi. Pysytään faktoissa. Toivominen, poliittiset puheet ja pikkuserkun kannustaminen Pohjanmaalla voivat odottaa rauhallisempia aikoja.
Kohtuullisesti puheet sujuvat, mutta ehkä poliitikkojen puhetaito voisi painottua enemmän Sanna Marinin kuin Krista Kiurun suuntaan.
Ja se vinkki.
Jos on luppoaikaa tai koronauutisia tuntuu olevan liikaa, kaivautukaa Yle Areenaan. Se on kaikenlaisen sisällön pohjaton aarrearkku.
Jouko Jokinen
Kirjoittaja on Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja.
Näkökulmasta voi keskustella 19.4. klo 23.00 asti.