Siinä vaiheessa, kun Sebastian Vettel hyppää mukaan kelkkaan, voidaan jo todella alkaa puhua ilmiöstä.
Nelinkertainen maailmanmestari on yksi tuoreimmista Formula 1 -kuljettajista, jotka ovat siirtyneet koronaviruskaranteenin keskellä virtuaalipelien maailmaan. Saksalainen tunnetaan varsin yksityisenä kuskina, joka panostaa vapaa-ajallaan mieluiten perheeseensä, mutta huhtikuun puolivälissä hän kertoi hankkineensa kotiinsa huippuluokan välineet pelaamisen aloittamiseksi.
– Olen kuullut tästä paljon, joten ajattelin hankkia välineet ja kokeilla. En ennakoisi uraa virtuaalikuljettajana, mutta tätä voi olla hauska kokeilla, Vettel sanoi Motorsport.comin mukaan.
Päiviä aiemmin Charles Leclerc, Vettelin tosielämän tallikaveri Ferrarilta, oli voittanut virtuaalikisan, joka näytettiin suorana lähetyksenä muun muassa ESPN:n ja Sky Sportsin tv-kanavilla. Samalla lähtöviivalla 22-vuotiaan huippulupauksen kanssa olivat esimerkiksi F1-uransa vuonna 2017 lopettanut maailmanmestari Jenson Button, 1990-luvulla kisannut Johnny Herbert sekä nykypäivän kilpakumppani Lando Norris.
Kuljettajille virtuaalikisat tarjoavat mahdollisuuden pysyä pinnalla, säilyttää jonkinlaisen ajotuntuman ja ylläpitää esimerkiksi reaktionopeuttaan. Samalla sponsorit saavat yhä vastinetta rahoilleen.
Koteihinsa sulkeutuneelle yleisölle tapahtumat ovat kovasti kaivattua viihdettä.
E-urheilulle kisat ovat ainakin moottoriurheilun saralla ennennäkemätön mahdollisuus.
Nopea kyhäelmä herätti kipinän
Koko F1-sirkus rekkoineen ja kontteineen oli jo saapunut Australiaan, kun synkät pilvet kaikenlaisten massatapahtumien yllä saavuttivat myös Melbournen.
Ensimmäinen kohtalon isku koitti kauden ensimmäistä harjoitussessiota edeltävänä päivänä, kun McLaren kertoi tiiminsä jäsenen koronatartunnasta. Sen myötä brittitalli ilmoitti myös vetäytyvänsä kisasta.
Seuraavana päivänä peruttiin koko Australian osakilpailu, tunteja myöhemmin myös viikon päähän Bahrainiin kaavailtu kisa. Seuraavien viikkojen ketjureaktion jälkeen kymmenkunta kisaa oli peruttu tai siirretty.
Brittiläinen e-urheilutiimi kuitenkin haistoi markkinaraon ja reagoi pettymykseen nopeasti.
Pikatahtiin kyhätty tapahtuma siirsi Australian kisan virtuaalimaailmaan, samalle päivälle jona oikea kisa oli määrä ajaa. Valtaosaa 20 autosta ajoivat e-urheilijat. F1-kokemusta oli muutamalla ja aktiivikuskeista mukana oli vain Norris, joka sijoittui lopulta kuudenneksi.
Todennäköisesti edes ensimmäisen kisan arkkitehdit eivät osanneet ennakoida, mitä vauhdikkaasti luodusta konseptista voisi vielä kehittyä.
Viikkoa myöhemmin pääasiassa samat kuljettajat ajoivat Bahrainin radalla. Norrisin lisäksi mukaan tulivat kuitenkin Williams-tulokas Nicholas Latifi ja viime kauteen asti Renault'lla ajanut Nico Hülkenberg.
Onnistumisten innoittamana myös F1-koneistossa huomattiin virtuaaliversioiden potentiaali. Maaliskuun jälkipuoliskolla kerrottiinkin sarjan "virallisesta" virtuaaliversiosta, jota ajettaisiin tosielämän kalenterin tahdissa.
Virallisen tapahtuman valttikorttina oli kasvava osuus aktiivikuskeja. Kisakalenterin avanneessa Bahrainin kisassa oli heti seitsemän nykyistä tai entistä F1-kuljettajaa, tämän jälkeen ajetussa Australian kisassa heitä oli jo yksitoista.
Puolessatoista viikossa Australian virtuaalikisan taltiointi keräsi pelkästään YouTubessa lähes kaksi miljoonaa näyttökertaa.
Tutut kuljettajat toivat pelien äärelle uuden yleisön, jota viralliset e-urheilusarjat eivät välttämättä ole tavoittaneet. Vuonna 2017 perustettu F1 Esports Series toimi F1-sarjan virallisena rinnakkaiskilpailuna, johon oikeat tallit alkoivat liittyä mukaan virallisine kuljettajavärväyksineen vuonna 2018.
Tuolloin yli 66 000 pelaajaa tavoitteli ensimmäisiä tallipaikkoja ja yhden kuudestatoista paikasta ansaitsi Red Bullin kuljettaksi päätynyt kokkolalainen Joni Törmälä.
Kovan luokan simulaattorit oma maailmansa
Simulaattoreista puhuttaessa F1-pelit ovat vain jäävuoren huippu. Vuonna 1996 alkunsa saanut virallinen pelisarja on yleisöystävällinen ja ominaisuuksiensa sekä visuaalisen ilmeensä puolesta pehmeä laskuu, mutta kovan luokan virtuaalikisaajien joukossa F1-sarja on kyseenalaisessa maineessa.
Yli 20-vuotinen historia on myös Gran Turismo -sarjalla, jonka pelien kokonaismyynti ylitti vuonna 2018 jo 80 miljoonaa kappaletta. Ajosimulaattoreiden kuninkaaksi mielletään kuitenkin vuonna 2008 alkunsa saanut iRacing-alusta, jota muun muassa Nascar- ja IndyCar-sarjat ovat käyttäneet virallisiin virtuaalikisoihinsa.
19-vuotisen uran tehnyt Nascar-legenda Dale Earnhardt jr. kertoi maaliskuun lopulla aktivoituneensa simulaattorissa lopetettuaan kilpauransa, mutta hyödyntäneensä pelialustoja aiemminkin.
– Sen lähemmäs oikeaa kilpa-ajoa ei vain pääse tuntematta autoa allaan. Moottoriurheilussa puhutaan aina tuntumasta pidon ja hallinnan suhteen, ja se tästä puuttuu. Eikä pelejä pelatessa ole 55 asteen lämpötiloja, Earnhardt sanoi SportsCenterin haastattelussa.
– iRacing on paras ja realistisin alusta, jota olen käyttänyt jo 20 vuoden ajan – jo urani aikana kehittyäkseni.
Juuri missään lajissa ei ole yhtä helppoa tuoda taviksia ja huippuammattilaisia samalle viivalle kuin moottoriurheilussa. Tosielämän kilvanajon lainalaisuudet siirtyvät virtuaalimaailmaan monilta osin, vaikka Earnhardtin kuvailema tuntuma puuttuukin. Oikeille kuljettajille oma haasteensa on myös kunkin pelialustan erityispiirteiden ymmärtäminen.
F1-sarja sai toiseen kisaansa mukaan esimerkiksi Buttonin sekä Leclercin, joka lopulta kaasutteli helpolta näyttäneeseen voittoon. Monacolainen paljasti aloittaneensa pelaamisen vain viikkoa aiemmin, mutta ottaneensa haasteen harvinaisen vakavasti ja harjoitelleensa koko viikon ajan viisi tuntia päivässä.
– Tosielämässä tärkeää on aina tuntuma, tässä korostuu henkinen puoli. Tuolista puuttuvat g-voimat, mutta hikoilen silti hulluna. Lihaksia ei särje, mutta keskittyminen vie voimat, Leclerc sanoi heti kisan jälkeen.
Samasta on puhunut Norris, jolla simulaattorikokemusta on pidemmältä ajalta.
– Hermoilen enemmän kuin oikeassa autossa, koska adrenaliini puuttuu. Pelatessa on vähän rauhallisempaa ja hiljaisempaa, mutta siinä ehtii myös ajatella enemmän. Joudun rauhoittelemaan itseäni, mutta alan täristä ja hermoilla, ja pilaan aika-ajokierrokseni, McLaren-kuski sanoi Autosportin mukaan.
Tupakkamainokset vaihtuneet nettilähetyksiin
Suomalaiskuljettajista Valtteri Bottas tahkosi virtuaalialustoilla jo yli kymmenen vuotta sitten ennen F1-uransa alkua. Bottas muun muassa ajoi Liver For Speed -simulaattorissa kymmeniä tuhansia kisakilometrejä, mutta on kertonut jättäneensä pelit kilpauran tahdin kiihtyessä.
Sittemmin verkkopelaamisessa ja varsinkin pelaamisen striimaamisessa on tapahtunut paljon ja kovan luokan simulaatioharrastajien sekä suuremman yleisön kuilu on kaventunut.
Kovassa nosteessa muutenkin ollut oman pelaamisen striimaaminen suorana lähetyksenä vaatii vielä enemmän osaamista ja tahtoa, mutta osa F1-kuskeista on ehtinyt kokeilemaan sitäkin.
Norris perusti oman kanavansa Twitch-palveluun jo vuonna 2017, mutta nyt hänen keskimääräinen katsojamääränsä ponnahti helmikuun reilusta kahdesta tuhannesta maaliskuun aikana yli kahteentoista tuhanteen.
Myös pelivalinta näkyy katselutilastoissa. Siinä missä Norrisin iRacing-kisaamista oli seurannut huhtikuun puoliväliin mennessä keskimäärin 3200 katsojaa, F1-pelaaminen oli houkutellut kanavalle keskimäärin 25 300 katsojaa. Norrisin livelähetys ensimmäisestä F1-sarjan virtuaalikisasta oli palvelun koko päivän katsotuin.
Maaliskuun lopussa Twitch-striimaajaksi ryhtyi Max Verstappen, joka tosin on kieltäytynyt osallistumasta F1-pelin kisoihin pelisarjan puutteisiin vedoten. Leclerc perusti oman kanavansa viikkoa myöhemmin. Striimaamisen aloittivat myös esimerkiksi Williams-kuljettajat Latifi ja George Russell, Red Bullin Alex Albon ja McLarenin Carlos Sainz.
F1-pelin lisäksi kukin on päässyt pelaamaan laajaa kirjoa pelejä omien mieltymyksiensä mukaan, Fortnite-sessioista rekkasimulaattoreihin.
Tämän hetken tilanteessa tähtien innokkuus liittyä mukaan kisoihin on omiaan tuomaan e-urheilua ja e-urheilijoita kokonaan uuden yleisön eteen. Villeihin kortteihin ovat lukeutuneet nopeaksi kuskiksi osoittautunut Real Madridin maalivahti Thibaut Courtois sekä golfammattilainen Ian Poulter. Viimeisimmässä F1-kisassa ajoi myös Lazio-hyökkääjä Ciro Immobile.
Myös uusien katsojien kynnys antaa virtuaalikisoille mahdollisuus lienee madaltunut yhtäältä karanteenin tylsyyden ja toisaalta tosielämästä tuttujen kuljettajien osallistumisen myötä. Vaikka viime viikkojen virtuaalikisat ovat olleet enemmän viihdettä kuin vakavaa kilvanajoa, ovat niissä loistaneet e-urheilijat takuulla saaneet nimensä tuhansien uusien katsojien tietoisuuteen.
Luksuksesta, suihkuseurapiireistä ja supertähdistä perinteisesti tunnetulle F1-kulttuurille koronavirus puolestaan on tarkoittanut siirtymää uuteen aikakauteen.
Nuorin kuljettajasukupolvi näyttää nyt luovan uudenlaista kytköstä yleisöönsä päästessään tuomaan persoonaansa esiin aiempaa vapaammin.
James Huntia ja Keke Rosbergia voisi olla vaikea nähdä ajelemassa nettikisoja taviksia vastaan olohuoneensa lattialla, mutta moottoriurheilulle nuorten tavoittaminen tehnee hyvää myös siinä vaiheessa, kun kisoja joskus päästään jatkamaan oikean auton ratin takana.
Lue myös:
Itävalta ja Britannia tarjoutuvat isännöimään useampia F1-kisoja tyhjien katsomoiden edessä
Kamppailu sim racingin tuplamestaruudesta käynnistyy – SM-karsintasarja ja -finaalit suorana Ylellä