Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi keskiviikkona Hernesaaren asemakaavan, jonka mukaan alueelle aiotaan rakentaa uusia asuntoja jopa 7 600 asukkaalle. Lisäksi alueelle tulee työpaikkoja, puistoalueita ja vapaa-ajan palveluita.
Suurille risteilyaluksille tarkoitettu satama säilyy uudessa kaavassa entisellään eli Helsinkiin tulee jatkossakin tuhansittain risteilymatkustajia Hernesaaren sataman kautta.
Kaupunginvaltuusto edellytti kaavan hyväksyessään, että selvityksiä Hernesaaren liikennejärjestelyistä jatketaan. Alueen liikennejärjestelyistä on kiistelty jo pitkään.
Vapaavuori: Suunnittelu lähtee virheellisesti olettamuksista
Myös pormestari Jan Vapaavuori (kok.) käytti puheenvuoron Hernesaaren kaavan valtuustokäsittelyn yhteydessä. Pormestari huomautti, että kaupungissa näytetään nyt hyväksyvän kaavoja kaavojen perään olettamusten varassa.
Vapaavuoren mukaan kaavojen käsittelyn pohjana olevat mallinnukset perustuvat siihen, että Helsinkiin tulee jatkossa ruuhkamaksut ja korkeammat pysäköintimaksut. Vapaavuori huomautti, että tällaisia päätöksiä ei ole tehty.
Lähinnä raideliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn nojaavaa Hernesaaren kaavan liikennesuunnitelmaa on moitittu siitä, että siinä ei huomioida riittävästi Hernesaareen ohjautuvaa raskasta huoltoliikennettä ja satamaan ajavia turistibusseja.
Hernesaaren liikennejärjestelyjä on kritisoitu erityisesti Kokoomuksen valtuustoryhmässä. Huolta on herättänyt muun muassa liikenteen sujuvuus ulos Hernesaaresta ja toisaalta eteläisestä kantakaupungista, jonka kautta liikenne purkautuu.
Pääreitti Hernesaareen kulkee kapean Telakkakadun kautta, joka on jo nykyisellään ruuhkainen. Länteen päin yrittävä autoilija jumiutuu Jätkäsaaren liikennesumppuun. Aluetta ympäröivät Eiran, Ullanlinnan ja Punavuoren kapeat kadut.
Myös alueen asukasmäärän on ennakoitu nousevan alkuperäisiä suunnitelmia korkeammaksi.
Sinnemäki: Jätkäsaaren ja Hernesaaren liikennettä ei voi verrata toisiinsa
Kokoomuksen valtuutettu ja kaupunkiympäristölautakunnan varapuheenjohtaja Risto Rautava sanoo, että Jätkäsaaren virheistä tulisi ottaa oppia.
– Emme halua toistaa Jätkäsaaren virheitä Hernesaaressa.
Kaupunkiympäristöstä vastaavan apulaispormestarin Anni Sinnemäen (vihr.) mielestä Jätkäsaaren ja Hernesaaren liikennettä ei voi suoraan verrata keskenään.
Sinnemäen mukaan suurilla risteilyaluksilla Hernesaareen saapuvat matkustajat eivät ole tukkimassa keskustan liikennettä ruuhka-aikaan.
Sinnemäen mukaan Jätkäsaareen Tallinnan lautoilta rantautuvat autojonot ovat siis eri asia kuin suurilla risteilyaluksilla saapuvat turistit.
Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Reetta Vanhanen pitää hyvänä ja toimivana, että Hernesaaren liikenne nojaa pääosin raideliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn.
Kaupungivaltuusto pitää uutta Hernesaaren kaavaa tärkeänä, koska se mahdollistaa monipuolisen uuden asuntotuotannon kantakaupungissa. Alueelle on tulossa sekä omistus että valtion tukemaa kohtuuhintaista Ara-vuokra-asuntotuotantoa ja liiketiloja.
Miljoonaluokan raideinvestointi käyntiin jo tänä vuonna
Alueelle rakennettava uusi raideyhteys lisää Telakkarannan, Punavuoren ja Eiran joukkoliikennettä. Uudet kiskot siis erkanevat nykyisistä Hietalahdessa, josta ne suuntaavat Telakkakatua Eiranrantaan ja sieltä Laivakatua pitkin.
Uutta Hernesaaren raitiolinjaa aletaan rakentaa jo tänä vuonna. Tavoitteena on noin vartin matka rautatieasemalle.
Raitiotie rakennetaan Laivakadulle, joka kulkee satamalaiturien läheltä. Hernesaareen jäävät siis jatkossakin risteilyalusten satamalaiturit, joten raitiovaunuja käyttäisivät asukkaiden ja työmatkalaisten lisäksi myös päivämatkailijat.
Kiskoja rakennetaan katutöiden rinnalla ja ensimmäisen vaiheen Eiranrannan väliaikaiselle kääntöpaikalle on tarkoitus valmistua viimeistään vuonna 2021. Sen jälkeen käynnistyisi Laivakadun rakentaminen. Toisen vaiheen liikennöinnin arvioidaan alkavan 2023.
Alkuvaiheessa nykyinen bussi 14 Hernesaaren kärkeen kulkisi entiseen tapaan.
Kun Hernesaaren asukasmäärä kasvaa niin suureksi, että yhden raitiovaunulinjan toiminta käy riittämättömäksi, Hernesaareen aletaan ajaa ruuhka-aikoina myös toista raitiolinjaa. Näin ollen vuoroväli lyhenisi viiteen minuuttiin. Uuden raidelinjan kustannusarvio on noin parisenkymmentä miljoonaa.