Ennätysmäärä suomalaisia on hakenut asuntolainaansa koronakeväänä lyhennysvapaata. Tämä selviää Ylen kyselystä isoille pankeille.
Yksin OP:ssa hakemuksia oli käsitelty alkuviikosta jo yli 30 000.
Finanssiala kertoi perjantaina aamulla, että pankeille on tullut koronatilanteen aikana yhteensä noin 165 000 hakemusta lainanlyhennysvapaista koronatilanteen aikana. Henkilöasiakkailta hakemuksia on tullut noin 142 000 ja yrityksiltä reilut 23 000.
Lähes kaikki käsitellyt lyhennysvapaahakemukset on hyväksytty. Hakemuksia on tullut monikymmenkertaisesti normaaliin aikaan verrattuna.
– Tämä kertoo asiakkaiden talouden hädästä ja siitä, että lomautusten ja työttömien määrä on viime viikkoina kasvanut rajusti, OP:n asuntorahoituksesta ja asumisen palveluista vastaava johtaja Kaisu Christie sanoo.
Danske Bankin laina-asiantuntijakeskuksen johtaja Sari Hammari sanoo, että korona on aiheuttanut asiakkaissa huolta ja epävarmuutta.
– Kaikilla kyse ei ole pelkästään tulevaisuudesta, vaan osalla lomautus tai työttömyys on jo toteutunut. Muuttunut tilanne on näkynyt poikkeuksellisen vilkkaana aktiivisuutena järjestellä omia lainoja.
Hakemuksia ruuhkaksi asti pankeissa
Asuntolaina on yleensä suomalaisten suurimpia menoeriä. Lyhennysvapaita alettiin hakea pankeista heti maaliskuussa, kun koronavirus näytti äityvän pandemiaksi.
Moni pienituloinen lomautettu saa vain tonnin käteen kuussa, eikä asuntolainan lyhentämiseen ole mahdollisuuksia.
Esimerkiksi Säästöpankit ovat saaneet henkilöasiakkaiden lyhennysvapaahakemuksia maaliskuun alun jälkeen noin 20-kertaisen määrän normaalitilanteeseen verrattuna.
– Ruuhkahuippu oli 3–4 viikkoa sitten, ja nyt tilanne on jo tasaantunut, Säästöpankkiryhmän kehitysjohtaja Kai Koskela sanoo.
Nordean henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Jani Eloranta sanoo, että hakemuksia lyhennysvapaisiin tuli joinain viikkoina yhtä paljon kuin normaalisti koko kuussa. Tämä siitä huolimatta, että suurimmassa osassa esimerkiksi Nordean asuntolainoista on ominaisuutena lyhennysjousto, jonka avulla voi itse pienentää tai suurentaa lyhennyksiä tai jättää lyhennyksen väliin verkko- tai mobiilipankissa.
– Tässä tapauksessa asiakkaan ei tarvitse edes olla erikseen yhteydessä pankkiin, Eloranta sanoo.
Isoja eroja eri maissa
Suomen hallitus ei ole ainakaan vielä säätänyt lakia lainojen lykkäyksistä, eikä siitä ole juuri edes keskusteltu julkisuudessa. Vain ulosotossa oleville on väläytelty lyhennysvapaita, ja hallitus on esittänyt sen sijaan korkokaton huomattavaa laskemista ja muita keinoja.
Kansainvälinen lainavertailusivusto Financer.com listasi vähän aikaa sitten, miten eri maissa lainanlyhennyksiin suhtaudutaan.
Joissakin maissa laki määrää lykkäyksestä, eli lainanottajalla on laillinen oikeus tilapäisesti keskeyttää lainanlyhennykset tai muuttaa maksusuunnitelmaa.
Tämän vertailun mukaan esimerkiksi Ruotsissa saa lainanlyhennyksille lain mukaan lykkäystä. Espanjassa ja Saksassa lykkäyksen saa lain mukaan kolmeksi kuukaudeksi. Yhdysvalloissa valtion takaamien asuntolainojen lyhennyksiin on vertailun mukaan tarjolla vuoden lykkäys.
Suomessa perustuu pankkien harkintaan
Suomessa pankit yleensä jo myöntävät vapaaehtoisesti lyhennysvapaita kuukausia.
Eivät kuitenkaan kaikille, selviää Ylen kyselystä. Pankit ovat myös kieltäytyneet osasta hakemuksia. Hakemukset käsitellään tapauskohtaisesti.
Esimerkiksi Nordeassa noin 95 prosenttia lyhennysvapaahakemuksista hyväksytään.
– Hylkäyksen syynä on usein jo käytössä olevat lyhennysvapaat tai lainan muut ominaisuudet, ja yksittäistapauksissa aikaisemmat maksuhäiriöt, Nordean henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Jani Eloranta sanoo.
Jos muilla pankeilla on suunnilleen sama hyväksymisprosentti, hylkäyksiä tulee useille tuhansille suomalaisille.
– Lyhennysvapaan myöntämiseen voivat vaikuttaa lainan vakuudet tai muut velanhoidon ongelmat, joilla ei ole yhteyttä koronavirukseen, OP:n Kaisu Christie kertoo.
Danske Bankista kerrotaan, että lisäjousto saattaa jopa syventää asiakkaan ahdinkoa, jos asiakas on ennestään jo tiukoilla. Toinen esille nouseva syy kieltäytyä lyhennysvapaasta voi liittyä lainan vakuuksiin.
– Myös näissä tilanteissa yleensä taustalla on ollut jo aiempia haasteita ja lisäksi vakuuden arvoon liittyy lisäongelmia ja riskiä. Näissä tilanteissa pitkittämällä laina-aikaa hankaloitetaan asiakkaan asemaa silloin, kun vakuuden realisointi voisi olla paras ratkaisu, Sari Hammari sanoo.
Kuukaudesta vuoteen
Suomalaisten hakemat lyhennysvapaat vaihtelevat pituuden mukaan. Osa suomalaisista hakee lyhennysvapaata vain muutamaksi kuukaudeksi, osa vuodeksi.
Aktiassa lyhennystä voidaan myöntää kerralla 1–12 kuukautta, viestintäjohtaja Lotta Borgström kertoo. Henkilöasiakkaiden lisäksi myös yritykset ovat hakeneet selvästi aiempaa enemmän lyhennysvapaita.
Lomautusjakso monilla on kolme kuukautta tai vähemmän. Tämä heijastuu myös asuntolainaan. Esimerkiksi Danske Bankissa yleisin lyhennysvapaajakso on ollut 3–6 kuukautta, koska koronan on uskottu olevan väliaikaista.
Säästöpankit ovat myöntäneet lyhennysvapaata yleensä ainakin puoli vuotta.
Asuntolainarästejä seurataan tarkasti
Pankit kertovat Ylen kyselyssä, että suomalaiset ovat yleensä tunnollisia asuntolainan maksajia. Vuosittain vain pieni osa ei pysty hoitamaan lainaansa.
OP:ssa on huomattu pieni nousu asuntolainojen rästeissä. Asiakkaita kehotetaan ottamaan yhteyttä ajoissa pankkiin, jos taloudellinen tilanne muuttuu ja lainasta on vaikea selviytyä.
– Pikavippi ei ole oikea tapa ratkaista asuntolainan lyhennyksen haasteita, OP:n Kaisu Christie sanoo.
Pankit seuraavat tarkkaan, miten lainojen maksu toteutuu. Aktian Lotta Borgström sanoo, että on selvää, että pitkittyessään koronakriisin taloudelliset vaikutukset yltävät myös kotitalouksiin.
Pankit tarjoavat lyhennysvapaata maksutta
Lyhennysvapaa voi olla maksullinen. Pankit ovat nyt korona-aikana kuitenkin lähes poikkeuksetta tarjonneet palvelua ilman erillistä maksua. Näihin kampanjoihin voi liittyä aikarajoitteita.
Esimerkiksi OP:ssa lyhennysvapaa maksaa yleensä 120 euroa, mutta nyt se on ollut ilmaista kuten muissakin pankeissa.
Voit keskustella aiheesta 25.4. kello 20. asti.
Korjattu kello 8.12 Sari Hammarin sukunimi.