Helmikuun lopussa yksitoista Afrikan ja Karibian maata oli koolla Etelä-Afrikan Johannesburgissa nelipäiväisessä maratonkokouksessa, jossa suunniteltiin Yhdysvaltain tukitoimia aidsin vastaisessa taistelussa.
Kokousta johti Yhdysvaltain presidentin alaisuudessa toimivan globaalin aids-hätäohjelman (PEPFAR, President's Emergency Plan for Aids Relief) koordinaattori Deborah Birx.
Kesken kokouksen soi tohtori Birxin puhelin. Puhelu tuli Yhdysvaltain ulkoministeriöstä: Valkoinen talo halusi 64-vuotiaan aids-tutkijan palaavan kotiin ja ryhtyvän koordinoimaan presidentti Donald Trumpin hallinnon koronaviruksen vastaista taistelua.
Kun tohtori Birx nousi samana iltana Washingtoniin suuntaavaan lentokoneeseen, jätti hän väliaikaisesti taakseen johtotehtävän satojen miljoonien dollarien kirstunvartijana aidsin vastaisen työn tukemisessa.
Tätä tehtävää hän oli hoitanut pitkälti yleisön silmiltä piilossa.
Nyt edessä oli astuminen julkisuuden valokeilaan presidentin koronaryhmän koordinaattorina ja Trumpinhallinnon koronaviestien tulkkina kansalle päivittäisissä tiedotustilaisuuksissa.
1. Aidsin vastaisen taistelun pioneeri Yhdysvalloissa
Kun Deborah Birx valmistui lääketieteen tohtoriksi 1980-luvun alussa Penn State -yliopistosta, maailma oli neuvoton uuden, vihamielisen viruksen edessä. Hi-virus oli nostanut päätään.
Birx omistautui hivin ja aidsin pysäyttämiseen ja tajusi pian, ettei tauti ollut vain nuorten miesten ongelma.
Kun Birx nimitettiin vuonna 2014 PEPFAR:n johtoon, silloinen ulkoministeri John Kerry kertoi anekdootin Birxin elämästä. Vuonna 1983 Birx synnytti esikoistyttärensä ja menetti synnytyksessä runsaasti verta. Synnytyslääkäri määräsi verensiirron.
Muutamaa viikkoa aiemmin Birx oli lukenut raportteja vielä kovin tuntemattomasta uudesta taudista ja hänelle oli selvä, että verensiirtoon liittyi iso riski saada hi-virus.
Hetki ennen kuin Birx vajosi tiedottomaksi, hän huusi miehelleen:
– Älä anna heidän tehdä minulle verensiirtoa!
Birxin puoliso kieltäytyi antamasta lupaa verensiirrolle. Myöhemmin sairaalalle selvisi, että heidän varastossaan ollut Birxin veriryhmän veri oli hiv:n saastuttamaa.
Tutkijaurallaan Birx on kehittänyt ja johtanut muun muassa useita hi-viruksen taltuttamiseen tähdänneitä lääke- ja rokoteohjelmia. Hän oli mukana muun muassa 1990 Thaimaassa kehittämässä ensimmäistä kliinistä hiv/aids-tutkimusta, jota tuolloin pidettiin aikansa lupaavimpana yrityksenä viruksen pysäyttämiseen.
2. Eversti Birx hakeutui armeijaan miehensä perässä
Suurimman osan tutkijan työstään Deborah Birx on tehnyt armeijan leivissä. Sotilasarvoltaan hän on eversti.
Kun Birx valmistui lääketieteellisestä 23-vuotiaana, hänen silloinen puolisonsa oli lääkärinä veteraanisairaalassa osana armeijan stipendillä maksamia opintoja. Niinpä Birx hakeutui myös armeijan järjestelmään mukaan.
– Koska hän ei päässyt pois, minun oli mentävä mukaan, Birx kertoi PEPFAR:n historiasta kirjaa kirjoittavalle Emily Bassille vuonna 2018.
Bass on kirjoittanut artikkelin Birxista The Washington Post -lehteen.
Birx erikoistui immunologiaan ja vuonna 1982 alkoi tulla soittoja, kuinka sotilassairaalassa nuoria miehiä kuolee selittämättömällä tavalla.
Birx kuvaa George W. Bushin presidenttikeskuksen haastattelussa, kuinka sydäntäsärkevää oli terveiden nuorten miesten kuolevan sairauteen, jolla ei aluksi ollut edes nimeä.
– Kun ei edes pystynyt tekemään diagnoosia, ei tiennyt ongelmaa tai hoitokeinoa. Se pisti nöyräksi, Birx sanoi haastattelussa.
Tämä motivoi Birxin omistautumaan hiv/aids-tutkimukselle. Pääosan työstään armeijan palveluksessa Birx teki Walter Reedin sotilassairaalassa.
3. Säilytti virkansa Trumpin kaudella
Vuonna 2003 Deborah Birx oli Keniassa tekemässä aids-tutkimusta, kun silloinen presidentti George W. Bush ilmoitti perustavansa PEPFAR:n, josta tulisi Yhdysvaltain suurin terveyteen keskittyvä ulkomaanavunohjelma.
Vuoden 2019 toimintakertomuksessaan PEPFAR sanoo, että ohjelman avulla on pelastettu 17 miljoonan ihmisen henki.
2000-luvun alkupuolella hivin ja aidsin torjumiseen oli jo lääkkeitä, mutta ne olivat vielä vauraiden maiden käytössä ja liian kalliita kehittyville maille, joissa hiv/aids-ongelma jatkoi paisumistaan.
Birx lensi Keniasta Washingtoniin mukanaan 180-sivuinen power point -esitys sen perustelemiseksi, miksi armeijan pitäisi olla mukana PEPFAR:ssa.
Pikkuhiljaa Birx astui sotilaselämästä siviilipuolelle. Vuonna 2014 hän lopulta nousi PEPFAR:n johtoon presidentti Barack Obaman nimittämänä. Birx on nyt yksi harvoista Obamalta poliittisen virkanimityksen saaneista, joka on selvinnyt presidentti Trumpin kaudesta.
4. Trumpia hermostuttanut Anthony Fauci on Birxin oppi-isä
Birxista ja terveysviraston immunologista Anthony Faucista on tullut järjen ääni yhdysvaltalaisille, kun nämä kaksi huippututkijaa tulkitsevat koronakriisin etenemistä lähes päivittäin presidentti Trumpin rinnalla.
.
Ei ole yllättävää, että kahden tiet ovat ristenneet jo aiemminkin.
Fauci oli immunologiaan erikoistuvalle Birxille tämän uran alussa eräänlainen oppi-isä ja tienviitoittaja.
– Hänen myötätuntonsa potilaita kohtaan, tietomääränsä ja tutkimuksensa oli pysähdyttävää, Birx kuvailee The Washington Postissa.
Siinä missä Fauci on onnistunut hermostuttamaan Trumpin näkemyksillään ja presidentin puheiden oikomisillaan, Birx on luovinut tiedon ja oikukkaan ylipäällikkönsä välissä luontevammin.
Obaman nimittämänä johtajana PEPFAR:ssa Birx on oppinut säilyttämään huomionsaasiassa ja faktoissa ajaessaan tavoitteitaan läpi Trumpin nimittämien viranhaltijoiden kanssa.
Mitä ilmeisimmin hänellä on siis myös poliittista selviytymiskykyä.
5. Birx saanut jo kokea koronan politisoituminen
Julkisuuden nurjan puolen Deborah Birx on saanut kokea silloin, kun hän on kahtiajaon värittämässäYhdysvalloissa puolustanut presidentti Trumpin toimia.
Suurin kohu nousi, kun Valkoinen talo maaliskuun lopussa aikataulutti Birxille tv-haastatteluja. Joissakin niistä kommentaattorien mukaan Birx oli liian myötäsukainen Trumpin roolille koronataistelussa.
– Hän on kiinnittänyt paljon huomiota tieteelliseen kirjallisuuteen, yksityiskohtiin ja dataan, Birx sanoi Trumpista.
Voit katsoa otteen haastattelusta tätä tviitistä:
Hetkessä Birxista tuli Trumpia tukevan oikeiston silmissä luottokelpoinen totuudentorvi, kun taas Trumpin johtajuuskykyjä koronakriisiissä kyseenalaistavien mielestä Birxin uskottavuus putosi.
Torstaina uutistoimisto AP julkaisi mielipidemittauksen, jonka mukaan harvat yhdysvaltalaiset säännöllisesti pitävät presidentti Trumpia tiedonlähteenä tai uskottavana tiedonjakajana pandemiassa.
Viimeksi perjantain vastaisena yönä Trump pohdiskeli tiedotustilaisuudessa mahdollisuutta hoitaa koronatartuntaa ruiskuttamalla potilaaseen desinfiointiainetta.
Yhdysvaltalaisista 28 prosenttia sanoo säännöllisesti saavansa tietoa pandemiasta presidentiltä ja 23 prosenttia joko hyvin tai melko paljon pitää tietoa uskottavana. 22 prosenttia joko ei usko lainkaan tai luottaa hyvin vähän presidenttiin koronatiedoissa.
6. Tohtori Birxin huiveilla oma Instagram-tili
Kuten Faucin myös Birxin läsnäolo Valkoisen talon tiedotustilaisuuksissa tulkitaan kuitenkin yleisesti rauhoittavaksi.
Birxluultavasti yllätyksekseen on saanut huomata myös, kuinka hänen äidillinen hahmonsa miesten joukossa ja muut ulkotieteelliset yksityiskohdat yhdysvaltalaisiin vaikuttavat.
Äiti-ylipäällikkö. Näin häntä kutsui henkilökuva-artikkelissaan The New York Post -lehti. Birxin ahkerasti käyttämät huivit ovat jopa saaneet oman instagram-tilinsä. Tilillä on liki 30 000 seuraajaa.
Onko tällä sitten mitään väliä? Ei sillä oikeasti pitäisi olla, vastaa muotilehti Vogue. Ehkä huivit kuitenkin vievät ajatukset nostalgiaan. Johonkin tuttuun ja turvalliseen, johon kriisiaikana kaipuuta on.
Voit lukea Ylen päivittyvää koronaseurantaa täältä.
Uutistoimistojen lisäksi artikkeliin on käytetty lähteinä: The Washington Post, The New York Times, The Los Angeles Times, The Guardian, NPR, The New York Post, The Vogue, The Brookings Institution, State Department Archives